Jodin saanti on Suomessa huolestuttavasti laskussa. Myös muiden hivenaineiden ja vitamiinien saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.  

Olo on ollut pitkään voimaton ja yleinen vireystila nuupahtanut, vaikka nukkuisi hyvin ja tankkaisi kahvia. Johtuukohan väsymys D-vitamiinin puutteesta? Myös C-vitamiinin puute voi aiheuttaa väsymystä ja ärtyisyyttä.

Ja kas, kynnetkin ovat haurastuneet ja hiukset ohentuneet, joten eiköhän oteta saman tien myös sinkkikuuri!

Oireet voivat johtua vitamiinipuutoksesta tai liian vähäisestä vedenjuonnista.

– Oireet voivat johtua vitamiinipuutoksesta, mutta yhtä hyvin liian vähäisestä vedenjuonnista. Ruokavaliosta voi puuttua myös kasvi- ja kalaöljyjä, tai se on muulla tavoin liian yksipuolinen, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ravitsemusyksiköstä.

– Toki on myös mahdollista, että väsymys on ihan normaalia iän mukanaan tuomaa hidastumista.

Kuusipalo ei innostu yksittäisten vitamiinien määrien pohtimisesta eikä suosittele, että niitä alettaisiin täsmäiskuin tankkaamaan purkista.

– Tunnemme noin sata ihmiselle välttämätöntä ravintoainetta, mutta saattaa olla monia aineita, joita emme vielä tunne. Paras tapa varmistaa riittävä vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävä saanti on syödä mahdollisimman monipuolisesti ja paljon kasviksia, Heli Kuusipalo sanoo.

Moni tarvitsee D-vitamiinia lisää

Tärkeimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia seurataan väestötutkimuksissa. D-vitamiini on yksi harvoista ravintoaineista, josta monella suomalaisella on edelleen pulaa, kertoo Finravinto 2017 -tutkimus.

D-vitamiinia on lisätty maitotuotteisiin ja rasvalevitteisiin, ja siksi työikäisten ei yleensä tarvitse huolehtia siitä. Jos maitotuotteet ja levitteet eivät maistu, kymmenen mikrogramman päivittäinen ravintolisä on paikallaan. Kaikille yli 65-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää.

Jodista voi olla puute

Finravinto-tutkimus paljasti, että myös jodin saanti on edelleen laskussa. Siitä tutkijat ovat hieman huolissaan.

Jodi on kivennäisaine, jota saadaan maaperästä. Parhaita jodin lähteitä ovat täysjyvävilja sekä maitotuotteet, joihin jodi tulee lehmien syömästä rehusta. Myös kananmunassa ja kalassa on jodia.

Väestötasolla puutetta on paikkailtu lisäämällä jodia suolaan. Pari vuotta sitten myös ruokateollisuudessa alettiin käyttää jodioitua suolaa, eli jodia saa nykyään myös eineksistä ja työpaikkaruokalan lounaasta.

Levistä ja jodivalmisteista voi saada yliannostuksen.

Suomalaisten jodin puutteeseen on kaksi syytä: vähentynyt maidon käyttö ja lisääntynyt ravintoloissa syöminen. Ravintoloissa käytetään edelleen paljon jodioimatonta suolaa.

– Kannattaa varmistaa, että suolassa todella on jodia. Esimerkiksi ruususuolassa tai muodikkaassa Havaijin suolassa sitä ei ole, Heli Kuusipalo muistuttaa.

Jodinsa kannattaa ottaa nimenomaan ruuasta, sillä ravintolisien käyttö voi olla riskaabelia hommaa.

– Erilaisista levistä ja jodivalmisteista voi saada yliannostuksen. Jodin puutos häiritsee kilpirauhasen toimintaa, mutta myös jodin liikasaanti voi johtaa vajaatoiminnan pahenemiseen tai kilpirauhasen liikatoimintaan.

Lue myös:


Seleeni on tärkeää sydämelle 

Tutkijat seuraavat myös suomalaisten seleenin saantia, koska seleeni on tärkeä aine sydämelle ja kilpirauhaselle. Seleeni on maaperästä tuleva kivennäisaine, jota saadaan muun muassa maidosta, täysjyväviljasta, lihasta ja kananmunista.

Maito ja täysjyvävilja ovat kaiken kaikkiaan hyvin tärkeitä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä Suomessa. Heli Kuusipalo kehottaa vegaaneja samoin kuin maito- ja vilja-allergisia pitämään ruokapäiväkirjaa ja pistäytymään ravintoterapeutin juttusilla.

Ravinnon vaikutus terveyteen on monimutkainen kokonaisuus.

– Puutteita ei kannata alkaa paikkailla omin neuvoin teettämällä yksittäisiä laboratoriotestejä tai valitsemalla erilaisia ravintolisiä. Ravinnon vaikutus terveyteen on monimutkainen kokonaisuus, joten ruokavalion koostamisessa on hyvä käyttää asiantuntijan apua.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve pysyy suunnilleen samana koko ihmisen eliniän, joten D-vitamiinia lukuun ottamatta vitamiinilisiäkään ei tarvita – edellyttäen, että ruokavalio on riittävän monipuolinen.

Runsas perunan syöminen on perinteisesti pitänyt huolta suomalaisten C-vitamiinin tarpeesta.

– Iäkkäämmät ihmiset osaavat vielä syödä perunaa ja kalaa, valmistaa kiisseleitä ja arvostaa mustaherukkamehua ja aamupuuroa. Jos ruokavalio on tällä perinteisellä tavalla monipuolinen, ruuasta saa kaikki tarvittavat vitamiinit ja muut ravintoaineet eikä purkkivitamiineihin tarvitse turvautua, Heli Kuusipalo vakuuttaa.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 18/2018

Tiesitkö?

  1. Aurinkoisen kesän antamat D-vitamiini­varastot riittävät syys-lokakuulle. Yli kuusikymppisten on hyvä ottaa talvisin D-vitamiinilisää.
  2. D-vitamiinin saanti paranee, kun lisäät päivittäiseen ruokavalioon kourallisen kasviksia ja lorauksen oliiviöljyä. Omega-rasvahapot toimivat kehossa vitamiinien tavoin.
  3. Jos käytät magnesiumia lisäravinteena, se saattaa häiritä jodin imeytymistä.

 

Asiaan perehtynyt

Saatko tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita?

Mitä on Havaijinsuola? Minä käytän Himalajan suolaa sekä ruususuolaa. Ja puhdistamatonta merisuolaa. Ruuanlaitossa kuivattua merilevää silloin tällöin, merilevätabletteja otan päivittäin. Miksi kylmäpuristetusta kookosöljystä kilpirauhasen toimintaan vaikuttavana aineena ei ollut mainintaa? Jos asiantuntijan väitteet jodinsaannista olisivat paikkansapitäviä, mitään kilpirauhasvaivoja meillä ei Suomessa olisi. Suosittelisin tarkempaa asiaanperehtymistä ennen kuin julistat harhaluuloja kaikkien...
Lue kommentti