Selkäkipu on monelle tuttu seuralainen. Vaivan syy jää usein selvittämättä, mutta kipua voi hoitaa ja ehkäistä itse. Univaje ja liikkumattomuus pahentavat tilannetta.

1. Vaikuttaako ikä selkäkipuihin?

Tutkimusten mukaan iän karttuminen ei lisää selkäkipuja. 

Iän myötä keho ja sitä myötä myös selän rakenne ja kudokset muuttuvat. Esimerkiksi selän nikamien väliset välilevyt alkavat rappeutua, niiden nestemäärä vähenee ja välilevyt madaltuvat. Ne ovat normaaleja iän myötä tulevia muutoksia, vähän kuin harmaiden hiuksien tai ryppyjen ilmaantuminen. 

Selkäkivuista toipumisen ennuste on erinomainen.

Suuri osa selän oiretuntemuksista menee itsestään ohi muutamassa viikossa. Selkäkivuista toipumisen ennuste on erinomainen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Mistä selkäkipu johtuu?

Suurin osa selkäkivuista, noin 90 prosenttia, on niin sanotusti hyvänlaatuista kipua, jolle ei löydetä yksittäistä aiheuttajaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Noin joka kymmenennessä tapauksessa tai harvemmin löytyy tietty syy, esimerkiksi selkäydinkanavan ahtauma.

Noin prosentti selkäkivuista johtuu vakavista syistä, kuten murtumista, tulehduksista tai kasvaimista.

Kipu voi johtua monesta tekijästä, eikä syytä aina löydetä.

Alaselkäkipuun vaikuttavat monet tekijät. Vähäinen liikkuminen, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, tupakointi ja ylipaino lisäävät selkäkivun riskiä.

Myös yläselän ja niskan kipuihin vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi stressi voi mahdollisesti lisätä niska-hartiaseudun lihasjännitystä.

Selkärangassa on monia eri rakenteita, joista kipu voi johtua, mutta kaikkia ei välttämättä löydetä edes kuvantamalla. Jos merkkejä vakavista sairauksista tai vaivoista ei ole, voi olla parempi etsiä keinoja kivun helpottamiseen kuin yksittäistä syytä.

3. Mikä on tehokkain tapa ehkäistä hyvälaatuisia selkäkipuja?

Säännöllinen liikunta ja oikea tieto selkäkivuista auttavat pitämään säryt loitolla. Aina ei tarvitse harrastaa edes kuntoliikuntaa. Jo pelkkä arjen aktiivisuuden lisääminen auttaa.

Helppo keino on vähentää istumista ja paikallaan oloa ja lisätä hyötyliikuntaa. Kannattaa esimerkiksi kävellä paikasta toiseen ja puuhastella kotona seisaaltaan. Tupakointia on syytä välttää, sillä se heikentää välilevyjen aineenvaihduntaa ja edistää niiden rappeutumista.

Tupakointi edistää välilevyjen rappeutumista.

Nykytiedon mukaan myös univaje ja masennus lisäävät kipuherkkyyttä ja altistavat kiputiloille. Selkäkipu voi pitkittyä esimerkiksi henkisen kuormituksen tai muiden samanaikaisten särkyjen vuoksi. Hyvinvoinnista on siis syytä huolehtia kokonaisvaltaisesti.

4. Miten selän kulumat vaikuttavat selkäkipuun?

Kulumat eli rappeumamuutokset voivat aiheuttaa selkäydinkanavan ahtaumaa eli spinaalistenoosia. Siinä selkänikamien renkaiden muodostama selkäydinkanava ahtautuu, ja kanavassa olevat hermot joutuvat puristuksiin. Vaiva on yleisin yli 60-vuotiailla.

Tavallisin oire on kävellessä paheneva alaselkä- ja alaraajakipu. Jalat voivat myös väsyä, puutua ja niitä voi pistellä. Oireet voivat säteillä pakaroihin, takareisiin ja joskus jopa varpaisiin saakka.

Ahtaumaa hoidetaan yleensä kipulääkkeillä ja selkärangan liikkuvuutta ja voimaa parantavilla liikkeillä. Joskus tarvitaan leikkaushoitoa.

5. Mikä on iskias ja miten sitä hoidetaan?

Alaselän ja pakaran tienoilla kulkee iskiashermo, joka voi jäädä puristuksiin tai tulehtua esimerkiksi välilevyn pullistuman seurauksena. Iskiakselle tyypillistä on kipu, joka tuntuu alaselässä, mutta säteilee myös jompaan kumpaan jalkaan.

Ikä lisää iskiasoireen todennäköisyyttä, mutta ei ole yhteydessä iskiaskivun voimakkuuteen.

Ikä lisää iskiaksen todennäköisyyttä.

Akuutissa vaiheessa iskiasta hoidetaan lyhytkestoisella levolla ja kipulääkkeillä. Tärkeintä olisi pysyä kevyesti liikkeessä: esimerkiksi kevyet kävelylenkit usein lieventävät iskiaskipua. Iskiasoireet paranevat monesti itsestään parissa kolmessa kuukaudessa.

Jos kipu on kovaa, alaraajat tuntuvat heikoilta ja tunnottomilta tai kipuun liittyy pidätysongelmia, on syytä hakeutua lääkäriin.

6. Voiko osteoporoosi oireilla kipuna?

Osteoporoosi ei yleensä oireile etukäteen, vaan se havaitaan vasta, kun luu murtuu sen takia.

Osteoporoosin ensimmäinen merkki voi olla selkänikaman murtuma, joka syntyy esimerkiksi kaatuessa, taivutuksessa tai esineitä nostaessa. Murtunut selkänikama painuu usein kasaan ja on kovin kipeä murtuman kohdalta.

Jos jossain kohtaa selkää on kovaa kipua kaatumisen tai muun tapaturman jälkeen, syy kannattaa selvittää lääkärissä.

7. Millainen liikunta auttaa selkävaivoihin?

Mikään tietty laji ei ole toista parempi, vaan tärkeintä olisi löytää mieluisaa liikuntaa.

Iän myötä lihasmassa vähenee, joten voimaharjoittelulla on iso merkitys. Hyvä lihaskunto voi myös auttaa kivunhallinnassa. Hyvää harjoittelua ovat esimerkiksi kuntosalitreeni, oman kehon painolla tehtävät kotijumpat tai ryhmäjumpat.

Fyysinen työ ei tuo samoja terveyshyötyjä kuin liikunta. Ruumiillista työtä tekevä tarvitsee siis myös vapaa-ajan liikuntaa.

8. Saako kipeällä selällä liikkua normaalisti?

On vanhentunut uskomus, että selkää pitäisi "säästää". Liika varominen ja paikallaan olo voivat ennemminkin ylläpitää kipua. Akuutissakin selkäkivussa paras hoito on pysyä liikkeessä.

Akuutissakin selkäkivussa paras hoito on pysyä liikkeessä.

Aluksi kannattaa tehdä normaaleja arkiaskareita ja kevyitä kävelyitä, ja lisätä rasitusta pikku hiljaa. Lepokin pitää muistaa.

Kun voimakkain selkäkipu on ohi, voi normaalia liikuntaa jatkaa – se on paras keino ennaltaehkäistä uusia särkyjä. Jos hyvää tapaa liikkua ei tunnu löytyvän tai liikunta jää väliin uusiutuvan selkäkivun vuoksi, apua saa esimerkiksi fysioterapeutilta.

9. Mitkä asennot helpottavat kipua?

Jos kipu on akuuttia, niin sanottu psoas-asento rentouttaa alaselkää: siinä käydään selinmakuulle ja nostetaan jalat tuolille niin, että polvet ovat 90 asteen kulmassa.

Jos kipu on pitkittynyt, kannattaa pohtia, onko selän vihoitellessa kehittynyt tiettyjä toimintatapoja: pidätänkö hengitystä, jännitänkö kroppaa tai pidänkö selkää aina piikkisuorana tavaroita lattialta poimiessa? Myös hengitykseen keskittyminen voi auttaa rentoutumaan.

Asiantuntijoina selkäneuvonnan koordinaattori, fysioterapeutti, TtM Maria Sihvola Selkäliitosta ja selkäkivusta väitöskirjaa tekevä tutkija, TtM, fysioterapeutti Riikka Holopainen.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 6/2021.

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla