Alzheimerin taudin puhkeamiseen vanhemmalla iällä ei yleensä ole yhtä syytä, vaan siihen vaikuttaa monta tekijää yhtä aikaa. Tässä asiantuntijan neuvomat 5 asiaa, jotka ehkäisevät sairastumista.

1. Vältä pään vammoja.

Jatkuvista pään kolauksista kärsivillä urheilijoilla on tavallista suurempi riski saada aivosairaus. Yksittäinen pieni pään vamma ei aiheuta Alzheimerin tautiin sairastumista, mutta jokaisen pahan kolhun välttäminen on kotiinpäin.

2. Hoida valtimotautien riskitekijät.

Tupakointi, korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja diabetes lisäävät todennäköisyyttä sairastua Alzheimerin tautiin. Jos kolesteroliarvoja ja verenpainetta ei saa elämäntavoilla kohdilleen, niitä on syytä hoitaa lääkityksellä. Myös mahdollisen diabeteksen hoidossa pitäisi saavuttaa tasapaino. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa riskitekijöiden hoitamista, mutta parempiin tuloksiin päästään, jos elämäntapamuutokset ja tarvittava lääkitys aloitetaan jo keski-iässä.

 3. Jos käytät alkoholia, ota vain niukasti. 

Alkoholista ei ole aivoille mitään hyötyä pieninäkään annoksina, ja ainakin isoina annoksina käytettynä siitä on haittaa. Lääketieteellistä riskirajaa Alzheimerin taudin suhteen ei voi asettaa, mutta jos alkoholia käyttää, niin kannattaa pysyä kohtuudessa ja noudattaa suosituksia. Voimassa olevan suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan naisen ei tulisi käyttää enempää kuin 10 grammaa puhdasta alkoholia vuorokaudessa eikä miehen yli 20 grammaa vuorokaudessa.

Yksi alkoholiannos sisältää 12 grammaa alkoholia. Alkoholiannos on 0,33 l pullollinen keskiolutta, 12 cl annos puna- tai valkoviiniä tai 4 cl annos väkeviä.

4. Harrasta liikuntaa.

Joissakin tutkimuksissa säännöllisen liikunnan on todettu suurentavan aivojen muistikeskusta, hippokampusta. Liikunta näyttää kiihdyttävän myös uusien hermosolujen syntymistä. Näissä tutkimuksissa koehenkilöt tekivät kolme kertaa viikossa noin 40 minuutin reippaan kävelylenkin Liikunnan ei siis tarvitse olla kovaa rääkkiä, jo arkiliikunnasta on hyötyä.

5. Ole sosiaalinen.

Jos kärsit yksinäisyydestä, hakeudu ihmisten seuraan. Kaikenlainen sosiaalisuus stimuloi aivoja ja parantaa niiden terveyttä. Yksinäisyys voi olla riski, mutta vain jos se kokee kärsimyksenä. Seuraa voi hakea erilaisista harrastuksista. Ystävätoimintaa on tutkinut muun muassa Vanhustyön keskusliitto (Ystäväpiiri-toiminta) ja sitä järjestävät myös esimerkiksi Punainen risti, monet seurakunnat ja Helsinki Missio.

Toisaalta: jos viihdyt yksin, ei ole syytä yrittää väkisin olla seurallinen.

Asiantuntijana geriatrian professori Timo Strandberg, Helsingin ja Oulun yliopistot ja Hyks.

Lähteenä myös Anders Hansen: Aivovoimaa (Atena 2017) ja kaypahoito.fi.

Vierailija

Suomen johtava asiantuntija neuvoo: Näin suojelet aivojasi Alzheimerin taudilta

löheinen kirjoitti: Ei tuokaan tutkimus pidä paikkaansa kaikilta osin on sosiaalisia,liikkuvia normaalia elämää eläviä ihmisiä jotka sairastuneet Alzheimeriin,läheltä seurannut! Asiasta on niin monta mieltä kuin on "miestäkin"Toivotaan että löytyisi tietoa ja lääkitystä kamalaan tautiin! Olen myös lähipiiristä huomannut, että ravinnolla on suuri merkitys, kaikkeen sairauteen niin myös Alzheimeriin. Jos syödään vuosikymmenet perunaa, viljaa, sikaa, harvoin kalaa joka on korkeintaa silkkaa...
Lue kommentti

Jyväskyläläinen Upe Nykänen kävelee, koska siten ehtii tarkkailla paitsi ympäristöä myös omia ajatuksiaan. Hänen haaveenaan on kävellä Suomi päästä päähän.

Kävely on Upe Nykäselle löytöretkeilyä, joka kohdistuu ulkopuolisen maailman lisäksi hänen sisimpäänsä. Upe hidastelee, pysähtyy välillä aistimaan ympäristöä ja pohdiskelemaan elämää. Joka askeleella voi päättää, mihin suuntaan kulkee.

– Kävelyn rytmi rauhoittaa mieltä painavat asiat ja antaa tilaa uusille ajatuksille.

Upelle kävely on luonnollisin tapa liikkua.

– Hahmotan uudessakin paikassa etäisyydet parhaiten jalkaisin. Pyöräillessä moni kiinnostava asia jää huomaamatta, pyörä kulkee liian nopeasti.

Taideteosten jäljillä

Upe Nykänen on luvannut näyttää meille mieluisimpia kävelyreittejään Jyväskylän keskustan tuntumassa. Aloitamme Lutakosta Schaumanin vanhasta tehdasmiljööstä. Läheisessä puistossa kokeilemme astelua joustavalla asfaltilla, joka tuntuu jaloissa tavallista asfalttia mukavammalta.

Lutakonpuistossa ovat Marja Kolun lasimosaiikkiteokset Rastatukkainen soffa ja Aatamin puraisu. Istahdamme hetkeksi soffalle katsomaan järvelle. Upe kertoo, että Jyväsjärven ympäri kulkee hieno rantareitti.

– Lempisiltani on kevyelle liikenteelle tarkoitettu Ylistön silta. Sen kummallakin puolella nousevat yliopiston kampuksen rakennukset. Sillalta näkee Kimmo Schroderuksen metallisen Hyöky-veistoksen. Ilta-auringossa siitä tulee kullanvärinen.

Marja Kolun lasimosaiikkiteokset tuovat väriä harmaan päivän kävelyretkeen.
Marja Kolun lasimosaiikkiteokset tuovat väriä harmaan päivän kävelyretkeen.

Jatkamme Älylään, jossa on upea huvila-alue puistoineen. Huviloiden ikkunoiden puitteissa, kuisteissa ja parvekkeissa näkyy kauniita jugend-vaikutteita.

Seminaarinmäelle perustettiin aikoinaan Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo ovat vierekkäin.

Upe osoittaa taideteoksen Hyppy, joka on huomaamattomassa paikassa sillan alla.

– Tämä on hauskaa katutaidetta, huumoria ja matalan profiilin kulttuuria. Jos tämän ohi menisi pyörällä, sitä ei ehtisi huomata.

Jatkamme jalankulkutunnelista ylämäkeen Seminaarinkadulle, jossa Upe osoittaa sähkökaappiin maalattua Päivi Hintsasen Punainen-teosta. Se kuuluu Jyväskylän Energian projektiin, jonka myötä moni Jyväskylän sähkökaappi sai uuden ilmeen.

– Kotiseutuun kannattaa tutustua kävellen. Kiinnostavia kohteita voi löytyä ihan läheltä.

– Suosikkini on graffititaiteilija, jonka signeeraus on SBF. Hän maalaa sympaattisia eläinhahmoja, joille olen antanut lempinimen Äkäiset jyrsijät. Niitä on maalattu ympäri Jyväskylää.

Suuntaamme lopuksi keskustaan. Kävelykadulla kumarrumme kurkistamaan Sokoksen edessä roskapöntön alle. Siellä lymyää Jussi Heikkilän pieni lintuveistos Silmällä pidettävä.

– Hellyttävä veistos näyttää, ettei taideteoksen tarvitse olla suuri ollakseen kiinnostava.

Karhu rymisteli näköpiiriin

Upe kävelee mieluiten yksin, sillä kaverin kanssa ympäristön huomioiminen jää vähemmälle.

Upe ei suorita kävelyä, vaikka tykkääkin oppia uutta. Luontoretkillä hän voi opetella tuntemaan yhden linnun. Kaupunkiretken saldoa, vaikkapa taidetta, hän tutkii myöhemmin netistä.

– Kävely on opettanut minulle kärsivällisyyttä. Olen valmis tekemään asioita pitkään ja hitaasti.

Upe asuu kahden kilometrin päässä keskustasta, joten hyötyliikuntaa tulee paljon. Asiointireissulla saa raitista ilmaa, ja Upe lähtee liikkeelle, satoi tai paistoi.

– Ihaninta minusta on kävellä kotoa Jyväskylän keskustaan pienen pitkospuupätkän kautta – se on lyhyt tuokio, mutta ilahduttaa minua joka kerta. Se vie luontoon, vaikka on alle kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Pidemmät 3–4 tunnin lenkit Upe säästää viikonloppuun. Joskus hän ottaa auton alleen ja ajaa kauemmas lupaavan reitin alkuun.

– Katson esimerkiksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta kohteita, joihin olisi kiva lähteä. Turussa ja Imatralla on paljon hyviä kävelyreittejä. Joskus seuraan valmiiksi merkittyjä polkuja, mutta usein annan myös sattuman tai havainnon ohjata kulkuani. Yövyn mielelläni Metsähallituksen laavuilla, sillä en pidä teltan kantamisesta.

Ruunaankoskilla Lieksassa kävellessään Upe kohtasi karhun.

– Kuulin ryskettä ja luulin ensin, että kosken suunnasta rymistelee iso koira, mutta se olikin karhu! Meillä oli etäisyyttä muutama kymmenen metriä ja tarkkailin, mihin kontio oli matkalla. Olin tyytyväinen, kun en alkanut panikoida. Karhu ei edes huomannut minua ja jatkoi vain matkaansa metsään.

Kevät etenee kävelyvauhtia

Upe saapui vastikään kävelymatkalta Englannista. Englannissa kävely on arvostettu harrastus, ja siellä on erityisiä kävelyklubejakin, joihin kuuluvat käyvät yhteisillä retkillä. Kävelykierroksen jälkeen on tapana käydä pubissa syömässä.

– Kävelin viime vuonna huhtikuusta kesäkuuhun ihanaa South West Coast Pathin reittiä pitkin Englannissa. Se oli paras mahdollinen loma, koska sain olla koko ajan ulkona. Kävelyreiteillä oli paljon viihtyisiä taukopaikkoja, joissa voi nauttia kannullisen teetä ja voileivän.

"Haaveenani on kävellä Suomi päästä päähän."

Upe on lukenut paljon englantilaista kävelykirjallisuutta.

– Sieltä löytyy huikeita tarinoita. Esimerkiksi Graham Hoyland kertoo kirjassaan Walking Through Spring siitä, kun hän käveli etelästä Dorsetista Skotlannin rajalle samaan tahtiin kevään kanssa, kävelyvauhtia. Kevät etenee siis noin 3,1 mailin tuntivauhtia, Upe nauraa.

Pisin Upen kävelemä päivämatka Englannissa viime vuonna oli 28 kilometriä. Päivässä kävellyn reitin maksimipituus riippuu korkeuseroista.

– Suomessa kävelen enintään 20–30 kilometrin päivälenkkejä. Kävelyvauhtini lenkillä on 5–6 kilometriä tunnissa, rinkka selässä hitaammin.

Upella on kaksi kävelyunelmaa.

– Haluaisin kävellä Suomen päästä päähän. Ulkomailla haaveeni on 429 kilometrin pituinen Pennine Way Britanniassa.

Upe bloggaa!

Upe Nykänen on kirjoittanut kahdeksan vuoden ajan kävelyaiheista blogia. Blogin pitäminen alkoi luontevasti, sillä Upe paitsi kävelee myös kirjoittaa ja valokuvaa mielellään.

Jalkaisin-blogi tuli hiljattain toiselle sijalle Nordic Outdoor Blogger 2017 -äänestyksessä.

Upen suosikkipaikkakunnat kävelyyn

  1. Jyväskylän Jyväsjärven ympäri kulkevan 12 kilometrin rantaraitin voi kävellä, pyöräillä tai juosta. Järven yli kulkee kaksi kävelysiltaa, joiden avulla reittiä voi lyhentää.
  2. Imatralla on kivoja kaupunkireittejä.
  3. Pohjois-Karjalasta löytyy hienoja vaellusreittejä, esimerkiksi Herajärven kierros Kolilla ja Susitaival-reitti Ilomantsin ja Lieksan välillä.

Hyviä vinkkejä saa kuntien nettisivuilta sekä retkipaikka.fi- ja luontoon.fi-sivustoilta.

Näistä en luovu

  1. Hyvät kengät reitin ja kelin mukaan. Uudet kengät täytyy ajaa sisään ennen vaelluksia. Vaelluksilla kannattaa levittää vaseliinia jalkoihin ja pukea sukat päälle.
  2. Merinovillaiset alusasut. Tekniset alusvaatteet eivät kauan pysy hyväntuoksuisina. Merinovilla ei kerää hajuja ja raikastuu tuulettamalla.
  3. Kartta. Minulla on puhelimessani retkipaikka-sovellus, mutta tykkään paperikartasta. Siitä näkee kerralla laajan alueen. Sen avulla hoksaa poiketa vaikka muinaishaudalle, joka ei näkyisi pienessä puhelimen näytössä.
  4. Vedenpitävä ja hengittävä asu. Se tekee olosta miellyttävän säällä kuin säällä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.

Moni nuori luulee, että seksi loppuu viimeistään viisikymppisenä. Heikkenevä terveys saattaa harventaa seksikertoja, mutta tutkimusten mukaan tuore eläkeläispari lemmiskelee melkein yhtä usein kuin nuori.

1. Miten seksuaalisuus muuttuu iän myötä?

Seksuaalisuus on osa ihmistä vanhuuteen saakka. Halu tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi ei häviä. Jokainen kaipaa kosketusta ja nähdyksi ja kuulluksi tulemista.

Osalla ikääntyvistä seksuaalielämä jatkuu aktiivisena, toisilla se kääntyy enemmän kumppanuuden ja hellyyden suuntaan. Joillakin seksi on pelkästään itsetyydytystä.

2. Miten parisuhdetilanne vaikuttaa ikääntyvän seksuaalielämään?

Ratkaisevinta on, onko vakituista kumppania. Perinteinen avioliitto on yli 55-vuotiailla yhä pääasiallinen tapa olla parisuhteessa. Avoliitossa elää alle kymmenesosa ja vakituisessa suhteessa, jossa asutaan eri osoitteissa, noin kymmenesosa.

Naiset elävät miehiä useammin yksin. Yli 65-vuotiaista naisista on yksineläjiä yli kolmasosa, 80 ikävuoden kieppeillä jo joka toinen. Moni jää leskeksi. Kun kumppania ei ole, ei ole juuri seksuaalista aktiivisuuttakaan. Miehillä on siinä mielessä parempi tilanne: heillä on usein kumppani kuolemaansa saakka.

Jos ihminen on terve, halu ja aktiivisuus eivät juuri vähene iän myötä.

3. Kuinka aktiivisesti parisuhteessa elävät ikäihmiset ovat yhdynnässä?

Yhdyntöjen määrä puolittuu iän myötä. Alle kuusikymppisillä parisuhteessa elävillä on 4-5 yhdyntää kuukaudessa, yli 70-vuotiailla noin kaksi.

Kaikissa parisuhteissa ei ole yhdyntöjä. Kuusikymppisten parisuhteista vajaa kymmenesosa on sellaisia, joissa ei ole harrastettu yhdyntöjä viimeisen vuoden aikana. Yhdyntöjen olemattomuus yleistyy, kun mennään vanhempiin ikäluokkiin.

4. Miksi joidenkin seksuaalinen aktiivisuus säilyy ja toisten ei?

Yhdyntäaktiivisuus riippuu paljolti siitä, millainen on fyysinen ja psyykkinen terveys. Jos ihminen on terve, halu ja aktiivisuus eivät paljoakaan vähene iän myötä.

Sairaudet, kivut ja lääkitykset sen sijaan vähentävät usein seksuaalista aktiivisuutta. Noin joka viidennessä ikääntyvien parisuhteista jommallakummalla on jokin seksuaalielämää haittaava sairaus. Tavallisimpia seksielämään kielteisesti vaikuttavia sairauksia ovat kohonnut verenpaine, sydän- ja verenkiertohäiriöt, diabetes, nivelkivut ja eturauhasen liikakasvu. Lääkkeistä esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet sekä psyyken- ja verenpainelääkkeet voivat vähentää haluja ja nautinnon tunnetta sekä hidastaa seksuaalisia reaktioita.

5. Millaista on yksinelävien seksielämä?

Melko hiljaista. Yksin elävistä yli 70-vuotiaista miehistä 80 prosentilla ei ole ollut yhtään yhdyntää viimeisen vuoden aikana, naisista 90 prosentilla. Mutta yksinkin voi tyydyttää seksuaalisia tarpeitaan, ja apua saa halutessaan erilaisista seksivälineistä.

Etenkin miehistä moni katsoo pornoa. Enemmistö yksinelävistä miehistä on harjoittanut itsetyydytystä. Alle 60-vuotiaista yksinelävistä naisista puolet on harrastanut sooloseksiä, 70-vuotiaista joka viides.

6. Ovatko ikääntyvät tyytyväisiä seksielämäänsä?

Vaikka yhdyntäaktiivisuus vähenee iän myötä, useimmat kokevat parisuhteensa ja seksuaalielämänsä tyydyttäväksi. Valtaosa kokee molemminpuolista rakkautta ja arvioi parisuhteensa vähintään melko onnelliseksi.

Ihmiset osaavat onneksi suhteuttaa odotuksensa iän mukaan, eivätkä odota seksielämältä samaa aktiivisuutta kuin nuorempana. Varsinkin naiset arvostavat iän myötä entistä enemmän toveruutta, läheisyyttä, hellyyttä ja muuta lemmiskelyä.

7. Kohtaavatko ikääntyvien naisten ja miesten halut?

Parisuhteessa elävistä noin puolet kokee, että halut kohtaavat. Miehillä seksi on enemmän mielessä kuin naisilla. Miehet haluaisivat yhdyntöjä useammin 40 prosentissa parisuhteista ja naiset kymmenessä. Etenkin alle 70-vuotiaiden halu useampiin yhdyntöihin on viime vuosina vahvistunut. Tässä ikäluokassa melkein puolet miehistä toivoisi lisää seksiä ja naisistakin melkein kolmasosa.

Parisuhteelle voi aiheutua isoja ongelmia, jos toinen ei halua yhdyntöjä, mutta toinen haluaa. Jatkuva torjutuksi tuleminen on kova pala, ja halujen suuri epätasapaino kasvattaa eroriskiä sekä riskiä ajautua parisuhteen ulkopuoliseen suhteeseen.

Itsetyydytys on yleistynyt huomattavasti ikäihmisillä.

8. Harrastavatko parisuhteessa olevat itsetyydytystä?

Kyllä. Itsetyydytyksessä sama aktiivisuus jatkuu läpi elämän. Uudet sukupolvet ovat aiempia sukupolvia aktiivisempia ja säilyttävät tämän aktiivisuuden myös ikääntyessään.

Itsetyydytys on yleistynyt huomattavasti ikäihmisillä. Samansuuntainen kehitys jatkuu, kun nuoremmat sukupolvet tulevat eläkeikään. Itsetyydytyksen tarpeeseen ei suuremmin vaikuta se, onko ihmisellä kumppani vai ei. Itsetyydytyksellä voidaan tosin parisuhteessa kompensoida, jos yhdyntöjä on vähemmän kuin mitä itse toivoisi.


9. Mitä tapahtuu miesten mielenkiinnolle pornoa kohtaan iän myötä?

Miehet katsovat pornoa huomattavasti enemmän kuin naiset, eikä heidän mielenkiintonsa juuri vähene iän myötä. Ikääntyvät miehet katselevat pornoa mieluummin perinteisistä seksilehdistä kuin netistä, jos lehtiä vain on saatavilla.

10. Millaisia seksiin liittyviä ongelmia ikääntyvillä on?

Tavallisin ongelma on seksuaalisen halun puute. Ikääntyvistä naisista noin puolet kokee sitä melko usein. Miehillä se on harvinaisempi. Tämä aiheuttaa epätahtisuutta kumppaneiden välillä. Naiset kärsivät myös emättimen kuivuudesta: joka kolmannella on ongelmia emättimen kostumisessa.

Erektio-ongelmat yleistyvät 70 ikävuoden kieppeillä. Viisikymppiset ovat vielä samalla viivalla kolmekymppisten kanssa, mutta 70-vuotiaista lähes puolella on erektio-ongelmia melko usein. Noin joka viides mies on käyttänyt jotakin lääkettä vaivan hoitamiseen. Myös liian nopea laukeaminen on melko tavallista.

Seksuaalinen nautinto voi myös lisääntyä, kun itsetunto on vahvistunut ja nuoruuden estot väistyneet.

11. Hakevatko ikäihmiset apua seksuaaliongelmiinsa?

Kolmasosa miehistä ja naisista neljäsosa on joskus puhunut seksiin liittyvistä ongelmistaan lääkärille. Ikääntyvillä on vielä iso kynnys lähteä seksuaaliterapiaan ja -neuvontaan.

12. Miten ikääntyvien seksi eroaa nuorempien seksistä?

Seksi on usein pelkistetympää. Ikääntyvät suosivat lähetyssaarnaaja-asentoa ja tekevät vähemmän kokeiluja. He ovat arvoiltaan konservatiivisempia kuin nuoret ja suhtautuvat usein epäluuloisemmin uusiin seksuaalisuuden muotoihin. Nuoruuden arvot ja keskustelut heijastuvat seksuaalielämään vielä iäkkäänä. Esimerkiksi 30-vuotiaiden kiinnostus naisten väliseen seksiin on kasvanut vahvasti, mutta eläkeiässä olevilla naisilla tämä ei tule tutkimuksissa esiin.

13. Mitä hyviä puolia seksiin voi tulla iän myötä?

Iän myötä ihmisillä on enemmän kahdenkeskistä aikaa ja siten paremmat mahdollisuudet läheisyydelle ja rakastelulle. Vaikka reaktiot hidastuvat ja tarvitaan enemmän aikaa ja kiihotusta, ikä sinänsä ei aseta rajoituksia seksuaaliselle nautinnolle ja orgasmikyvylle.

Seksuaalinen nautinto voi myös lisääntyä, kun itsetunto on vahvistunut ja nuoruuden estot väistyneet. Nainen voi saada orgasmin helpommin, kun tietää, mikä tuntuu hyvältä ja uskaltaa kertoa sen kumppanilleen. Ikääntyvistä naisista suunnilleen joka toinen on saanut orgasmin viimeisimmässä yhdynnässään.

14. Millaisia trendejä ikääntyvien seksuaalielämässä näkyy?

Ikääntyvät naiset panostavat aiempaa enemmän nuorekkaan ulkonäön ja seksuaalisen viehätysvoiman säilyttämiseen. Miehille annetaan enemmän anteeksi. Mies voi olla harmaatukkaisena ja vähän ryppyisenäkin seksikäs gentlemanni. Toki pukeutumisella, puhtaudella ja siisteydellä on miehilläkin väliä.

15. Miten ikääntyneiden seksiin suhtaudutaan?

Olemme onneksi pääsemässä eroon siitä myytistä, etteivät ikääntyneet harrasta seksiä.

Iso eettinen kysymys on kuitenkin se, miten ikääntyvien seksuaalioikeudet toteutuvat hoitolaitoksissa. Onko ikääntyvien mahdollista toteuttaa seksuaalisuuttaan? Missä määrin laitosten jäykät säännöt tai omat lapset muodostuvat esteeksi?

Asiantuntijoina tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta ja sairaanhoitaja, auktorisoitu seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen Kaalimato.com:ista.

Artikkeli on julkaistu myös ET Terveys -lehden numerossa 4/2017.

Tuore suhde virittää seniorinkin aktiivisemmaksi. 

Usein totta. Niistä 60-vuotiaista, joiden parisuhde on kestänyt enintään kaksi vuotta, puolella on yhdyntöjä kaksi kertaa viikossa. Se on selvästi keskimääräistä enemmän.

Puhumattomuus aiheuttaa ongelmia seksielämään. 

Totta. Puhumattomuus aiheuttaa väärinymmärryksiä, oletuksia ja tulkintoja. Tutullekin kumppanille on kerrottava ajoittain, mitä toivoo ja ajattelee. Toista kannattaa myös kuunnella herkällä korvalla.

Intohimo latistuu vääjäämättä pitkässä parisuhteessa. 

Tarua. Intohimo ei hiivu automaattisesti, vaan parisuhde voi kukoistaa vuosikymmentenkin yhdessäolon jälkeen. Kolmasosa pitkässä parisuhteessa elävistä
naisista on sitä mieltä, että seksielämä on yhdessäolovuosien myötä parantunut.

Seksi on terveellistä. 

Totta. Vilkas seksuaalielämä vähentää ikääntymisen haittoja ja edistää terveyttä. Se pienentää sydänsairauksien sekä
rinta- ja eturauhassyövän riskiä. Säännöllinen orgasmin saaminen vähentää stressiä ja helpottaa esimerkiksi kuukautiskipuja
ja migreeniä.