Älä lakkaa puhumasta muistisairaalle läheisellesi ja houkuttele myös häntä puhumaan. Arvostava ilmapiiri on tärkeintä, kun haluaa saada yhteyden haurastuvaan mieleen.

1. Mitä on hyvä tietää, kun menee tapaamaan muistisairasta?

Muistisairaan ihmisen toiveet ja tarpeet saattavat olla nyt erilaisia kuin silloin, kun hän oli terve. Hyväksy nykyiset toiveet ja tarpeet, jotta ihminen ei tuntisi itseään torjutuksi.

Muistisairas ei tee kiusallaan tai ilkeyttään muita ärsyttäviä asioita, vaan hänen käyttäytymistään selittää usein sairaus. Älä kuitenkaan selitä sairaudella kaikkea.

Muistisairaskin on edelleen oma persoonansa – kohtele häntä arvostavasti.

Jos muistisairas esittää syytöksiä, jotka tuntuvat sinusta epäoikeudenmukaisilta, muista, että hän ilmaisee niillä jotakin itselleen tärkeää tunnetta. Syytökset eivät ole henkilökohtaisia vaan pyrkimyksiä kertoa jotakin.

2. Miksi on tärkeää saada muistisairas puhumaan?

Ilman harjoitusta muistisairaan puhetaito katoaa vielä nopeammin kuin sairauden myötä.

Kuuntele muistisairasta ja kannusta häntä juttelemaan, vaikka puhuminen tuottaisikin hänelle vaikeuksia.

3. Millaiset käytännön neuvot ovat parhaita yhteydenpidossa?

Älä aliarvioi muistisairasta henkilöä. Vaikka hänen muistinsa on kaventunut, se ei tarkoita, ettei hän muistaisi enää mitään.

Muistisairaan kohtelu vain sairaana murskaa vähitellen sairastuneen ihmisen identiteetin.

Muistisairas on ensisijaisesti paljon muuta kuin sairas.

Kiinnitä huomio omaan sanattomaan viestintääsi. Onko se on sopusoinnussa sanallisen viestintäsi kanssa? Muistisairas huomaa, jollet ole kiinnostunut hänestä vaan kyselet vain kyselläksesi. Hän havaitsee myös, jos olet jostakin asiasta huolissasi, kun juttelet hänen kanssaan.

Kohtaaminen edellyttää turvallista ja arvostavaa ilmapiiriä. Jos muistisairas ihminen kohdistaa katseensa sinuun, hymyilee ja vaikka kiittää, olet onnistunut kohtaamaan hänet.

4. Millainen sanaton viestintä on parasta muistisairaan kanssa?

Sanaton viestintä on sairauden edetessä jopa tärkeämpää kuin sanallinen viestintä.

Äänensävylläsi kerrot, miten suhtaudut muistisairaaseen ja millä tuulella olet.

Lämpimällä äänensävyllä helpotat vuorovaikutusta.

Ilmeilläsi ja eleilläsi voit peilata muistisairaan tunteita. Silloin hän havaitsee helpommin tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Voit myös pukea hänessä havaitsemasi tunteen sanoiksi, esimerkiksi "näytät pelokkaalta, miten voisin auttaa?"

Selitä, mitä teet, ja toimi rauhallisesti. Hätäilty kiristää ilmapiiriä.

5. Miten lisätä muistisairaan turvallisuuden tunnetta?

Ystävällinen katse ja kosketus tuovat turvaa.

Ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ollessaan tuttujen äänien, tapojen ja ihmisten ympäröimä. Sekavat tilanteet, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä oudossa paikassa, usein ahdistavat.

Jos taas muistisairas on elämässään tottunut olemaan jatkuvasti usean ihmisen seurassa, se voi tuntua edelleen mukavalta. Silloinkin turvallisuudentunne usein edellyttää paikan tuttuutta ja ainakin yhden tutun ihmisen mukanaoloa.

6. Mitä pitää muistaa keskustelussa?

Toista ääneen keskustelukumppanisi lauseita, ja tee yhteenvetoja puheista. Jos sairas tarttuu johonkin sanaan, ota se avainsanaksi, jolla päästä aiheeseen.

Puhu havainnollisesti, vältä kielikuvia.

Muistisairaan henkilön lapsuudesta ja nuoruudesta tuttujen sanojen ja ilmausten käyttäminen saattaa auttaa viestin perillemenoa. Jos ihminen on tottunut puhumaan ronskisti, muistisairaana hän ei välttämättä ymmärrä kaunisteltuja ilmauksia.

7. Mitä saa kysyä, mitä ei?

Kysele vaikkapa ääripäiden avulla: milloin asiat ovat olleet todella hyvin, milloin todella huonosti. Tiedustele, miten keskustelukumppanisi on selvinnyt vaikeista tilanteista.

Kysele arkisista asioista, kuten "mitä olet syönyt tänään?" Muista kysyä myös kokemuksista, esimerkiksi "miten olet viihtynyt täällä?"

Miksi-kysymykset ovat muistisairaalle vaikeita, ja hän voi kokea ne syytökseksi.

8. Miten suhtautua muistisairaan kielteisiin tunteisiin?

Ota kielteiset tunteet vastaan sen sijaan, että yrittäisit saada muistisairasta ihmistä heti hyvälle tuulelle.

Älä arvostele toista hänen murheistaan. Jos muistisairas yrittää puhua sinulle surustaan, älä vaihda puheenaihetta väkisin toiseksi. Vahvista toisen tunne: ”Olet vihainen, olenko oikeassa? Mikä suututtaa sinua?”

Jos kuuntelet muistisairasta arvostavasti, hän voi rauhoittua ilman lääkkeitä.

9. Entä muistisairaan harhat – miten niihin kannattaa asennoitua?

Harhat voivat kertoa asioista, jotka ovat muistisairaalle tärkeitä. Niiden takana on tarpeita.

Vaikka harhat liittyisivät menneisyyteen, ne kertovat kuitenkin henkilön tämänhetkisistä tunteista. Ne voivat selittää ihmisen näkemää ja kuulemaa tai hänen käyttäytymistään.

Kuuntele ja havainnoi rauhallisesti, kun muistisairas kertoo harhoistaan.

Muistisairas yrittää muistamansa menneisyyden avulla rakentaa itseään ja pitää itseään koossa. Harhat ovat pikemmin voimavara kuin jotain, josta on päästävä eroon ja nopeasti nykyhetkeen.

10. Mikä on muistojen merkitys muistisairaalle?

Jos nykyisyyden tapahtumat eivät jää mieleen tai nykyhetki ei ole kiinnostava, jäljellä ovat vanhat muistot. Ne ovat henkilökohtaisia mielikuvia. Muistot voivat kertoa tietoisuuteen palanneista toiveista ja peloista, mutta myös iloista.

Heittäydy muistisairaan lähimmäisesi tunnekokemukseen ja kuuntele muistoja myötäillen silloinkin, kun toinen vaikuttaa olevan jossain toisessa todellisuudessa.

Pysy rinnalla siinä todellisuudessa, jossa muistisairas henkilö on.

Torjutuksi tuleminen saa muistisairaan vetäytymään entistä enemmän omaan maailmaansa.

Ei tarvitse sanoa paljon mitään – rinnalla oleminen riittää.

Se ei pahenna tilannetta, vaan vahvistaa ihmistä.

Asiantuntijana Hillervo Pohjavirta, projektityöntekijä, TunteVa-kouluttaja, Tampereen Kaupunkilähetys ry. TunteVa-toimintamalli on vuorovaikutusmenetelmä muistisairaan ihmisen kohtaamiseen.

Artikkeli on alun perin julkaistu ET-lehden numerossa 14/2016.

Näin autat muistisairasta

Pidä kiinni arjessa.

Muistisairaan on hyvä jatkaa sosiaalista osallistumistaan ja arjen askareiden suorittamista. Läheisen ei pidä tehdä asioita hänen puolestaan.

Kerro muille.

Muistisairaudesta voi puhua avoimesti. Tällöin muut ihmiset ymmärtävät paremmin erilaisia tilanteita ja voivat esimerkiksi selkeyttää puhettaan. Salailu voi aiheuttaa vetäytymistä, mikä ei ole hyväksi toimintakyvylle.

Elämäntavat kuntoon.

Etenevää muistisairautta sairastavan pitäisi lopettaa tupakointi ja tarkistaa alkoholinkäyttönsä. Aivojen hyvinvointia tukee vähäsuolainen ja terveellinen kasvispitoinen ruokavalio. Esimerkiksi Alzheimerin tauti aiheuttaa pulaa tietyistä ravintoaineista, jolloin on erikseen huolehdittava niiden saannista.

Pleena

10 kullanarvoista vinkkiä: Näin kohtaat muistisairaan

Oma muistisairas äitini, joka täyttää maaliskuussa 100 vuotta, katselee mielellään vanhoja valokuvia, joita olen skannannut ja suurentanut. Hän tunnistaa koulukuvistaan vielä lähes kaikki. Kertoo sukulaisista ja ystävistä, joita kuvissa on ja ne tuovat monenlaisia muitakin muistoja hänen mieleensä. Uudet asiat tahtovat olla lukon takana mutta oikeissa yhteyksissä nekin saattavat putkahtaa esiin. Häntä itseään harmittaa aina välillä koska hän ei muista, mutta hän tuntee lapsensa ja monet...
Lue kommentti