Vaivaako flunssa? Luota lepoon, älä antibiootteihin. Niiden liikakäyttö lisää bakteerien vastustuskykyä.

1. Olen kuullut puhuttavan antibioottiresistenssistä. Mitä se tarkoittaa?

Antibiootit suojaavat ihmisiä tulehduksilta ja vaikeilta sairauksilta, mutta niiden liikakäyttö lisää bakteerien vastustuskykyä siten, etteivät antibiootit enää toimi kuten pitäisi. Antibiootteja käytetään vuosi vuodelta enemmän sekä sairaanhoidossa että ulkomailla lihankasvatuksessa. Usein antibiootteja määrätään turhaan esimerkiksi flunssaan.

Vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita kutsutaan usein superbakteereiksi.

Elimistössä on miljardeja bakteereja. Jokainen antibioottikuuri tuhoaa aina myös elimistön "hyvisbakteereja" raivaten lisää elintilaa "pahiksille" eli vastustuskykyisille bakteereille. Antibiootit siis jalostavat resistenttejä bakteerikantoja esiin ja suosivat niiden kasvua.

Vastustuskykyisiä taudinaiheuttajabakteereita kutsutaan usein superbakteereiksi, koska niiden aiheuttamia tulehduksia on vaikea hoitaa. Tulevaisuudessa joidenkin sairauksien hoitaminen antibiooteilla voi olla mahdotonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Onko tämä uusi ilmiö?

Resistentit bakteerit ja niiden mutaatiot eivät ole uusi asia. Jotkin bakteerit voivat olla tuhansia vuosia vanhoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On ihan luonnollista, että mikrobit taistelevat toisiaan vastaan. Tähän perustuu myös lääkkeen toimintamekanismi: antibiootti on mikrobien tuottama aine, joka tuhoaa toisia mikrobeja.

Superbakteerit aiheuttavat vuosittain noin 700 000 kuolemaa koko maailmassa.

Ensimmäinen antibiootti eli penisilliini otettiin käyttöön 1940-luvulla, mutta jo 1950-luvulla nähtiin, ettei penisilliini enää olekaan aina tehokas stafylokokkibakteerien eli esimerkiksi ihotulehduksen hoidossa. Haavat tulehtuivat helposti, ja tulehduksia oli vaikea saada kuriin.

Sitten kehitettiin uusi tehokas penisilliini, ja pian alkoi löytyä resistenttejä bakteerikantoja, jotka nykyään tunnetaan MRSA-bakteereina tai sairaalabakteerina.

Antibiootit ja resistenssi käyvät jatkuvaa kilpajuoksua. Jokainen antibioottikuuri vahvistaa resistenttejä bakteerikantoja, jotka saavat näin lisää etumatkaa.

3. Miksi superbakteerit ovat maailmanlaajuinen uhka?

Antibioottien tehon heikkeneminen vaarantaa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Tällä hetkellä superbakteerit aiheuttavat vuosittain noin 700 000 kuolemaa koko maailmassa, ja määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Euroopassa kuolee vuosittain noin 25 000 ihmistä resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin.

Sairaalabakteeri MRSA aiheuttaa Suomessa noin prosentin kaikista stafylokokkibakteeri-infektioista.

4. Olemmeko me Suomessa vaarassa?

Suomen tilanne on kohtuullisen hyvä. Yleistäen voi laskea, että suomalaisissa laboratorioissa tehdyistä bakteeriviljelyistä noin kymmenestä prosentista löytyy resistenssi jollekin antibiootille. Joissain Etelä-Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Kreikassa, esimerkiksi erittäin huolestuttavaa CPE-resistenssiä löytyy 20-30 prosentista tiettyjä suolistobakteereita.

Sairaalabakteeri MRSA aiheuttaa Suomessa noin prosentin kaikista stafylokokkibakteeri-infektioista. Etelä-Euroopassa määrä voi olla 10-20 prosenttia.

5. Syödäänkö Suomessa liikaa antibiootteja?

75 prosenttia suomalaisista lääkäreistä on sitä mieltä, että suomessa määrätään liikaa antibiootteja, ja reilu kolmannes lääkäreistä kokee, että he ovat myös itse määränneet turhia antibioottikuureja. Tämä kävi ilmi lääkeyhtiö Pfizerin kesäkuussa julkaisemasta kyselytutkimuksesta. Otos oli pieni, vain 200 lääkäriä, mutta vastaukset antavat suuntaa.

Virustautiin määrätty antibioottikuuri on täysin turha.

Antibiootteja käytetään bakteeritulehdusten hoitoon. Ongelmana on, että esimerkiksi hengitystieinfektioissa voi olla vaikea erottaa, onko kyseessä bakteerin vai viruksen aiheuttama tulehdus. Myös potilaat ovat vaativia, moni hakee lääkäriltä hevoskuuria pitkittyneeseen flunssaan. Virustautiin määrätty antibioottikuuri on täysin turha.

6. Tarvitaanko yskän tai nuhan hoitoon koskaan antibiootteja?

Yskä, nuha ja keuhkoputkentulehdus ovat pääsääntöisesti virustauteja, joiden hoitoon tarvitaan lepoa ja kärsivällisyyttä, ei antibiootteja. Jos nenän tukkoisuus kestää yli viikon ja poskipäitä särkee, kyseessä voi olla poskiontelon tulehdus, jonka hoitoon antibiootti on tarpeen. On hyvä tarkkailla, miten huonoon kuntoon tauti vie. Jos kaatuu sänkyyn vetämättömäksi, henkeä ahdistaa, yskä on kova ja kuume korkea, kyseessä voi olla keuhkokuume, jota myös tulee hoitaa antibiooteilla.

Noin 20 prosentilla vanhuksista on jatkuvasti bakteeria virtsassa, mutta ei tulehdusta.

7. Onko virtsatietulehdus aina hoidettava antibiooteilla?

Suomessa määrätään liikaa antibiootteja myös virtsatietulehduksen epäilyyn, varsinkin laitoksissa oleville vanhuksille. Jos pissa haiskahtaa, otetaan heti virtsanäyte ja määrätään bakteerilöydösten perusteella lääkekuuri – usein turhaan. Noin 20 prosentilla vanhuksista on jatkuvasti bakteeria virtsassa, mutta ei tulehdusta. Jos oireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta, kirvelyä tai kuumetta, ei ole, virtsan bakteerilöydös on vaaraton.

8. Olen nuoruudessani syönyt kuurin poikineen. Vaikuttavatko ne vielä?

Ei kannata huolestua. Vaikka olisi poiminut resistentin bakteerin mukaansa, ne häviävät suolistosta itsestään – kunhan ei käytä antibioottia tai joudu sairaaloihin, jotka voivat olla todellisia superbakteerihautomoita. Sairaaloissa on paljon bakteereita, antibiootteja käytetään runsaasti ja hoitajat kulkevat potilaalta toiselle. Tavallisissa oloissa ihobakteeri MRSA katoaa vuodessa ja suolistobakteerit, kuten ESBL ja CPE, jopa 3–4 kuukaudessa. Valtaosa matkailijoista ei koskaan huomaakaan kantavansa resistenttiä bakteeria.

Iäkkäillä on suurempi riski saada superbakteerin aiheuttamia haittoja, koska he ovat alttiimpia infektioille ja käyttävät enemmän sairaalapalveluita.

On mahdollista, että ulkomailta tuodussa lihassa on esimerkiksi resistenttiä ESBL-bakteeria.

9. Voinko jättää kuurin kesken, jos oireet menevät ohi?

Nykyään suositaan nopeita, tehokkaita iskuja. Lääkäri voi antaa ohjeet, että jos poskiontelontulehduksen oireet häviävät 2–3 päivässä, kuurin voi keskeyttää. Myös ruusun hoidossa kuurin voi lopettaa muutaman päivän jälkeen, jos iho paranee. Kuurin kestosta on kuitenkin aina hyvä jutella lääkärin kanssa. Esimerkiksi ihoborrelioosin hoitoon määrätty kahden viikon kuuri kannattaa syödä loppuun, eikä potilas voi fiilispohjalta jättää hoitoa kesken. Vaikeissa infektioissa antibioottikuurin pituus voi olla kuukausia tai jopa vuoden.

10. Entä uskallanko ostaa ulkomaalaista lihaa?

Suomessa ei saa käyttää tuotantoeläinten kasvun edistämiseen antibiootteja, kuten joissain muissa maissa tehdään. On mahdollista, että ulkomailta tuodussa lihassa on esimerkiksi resistenttiä ESBL-bakteeria. Ulkomaalainen liha ei kuitenkaan ole vaarallista, jos keittiöhygienia toimii ja liha kypsennetään. Jos raakaa lihaa leikkaa laudalla, ei puhdista lautaa kunnolla ja leikkaa samalla alustalla seuraavaksi salaattia, mahdolliset mikrobikasvustot siirtyvät salaattiin ja ruokailijan elimistöön.

 

Toimi fiksusti

  • Pese kädet. Pese kädet vedellä ja saippualla varsinkin vessakäynnin jälkeen ja ennen ruokailua.
  • Ota rokote. Rokotteet suojaavat infektioilta ja siten vähentävät antibioottien tarvetta. Iäkkäille suositellaan influenssa- ja pneumokokkirokotusta.
  • Älä tupakoi. Tupakointi altistaa MRSA-bakteerille. Tupakoidessa käsi käy toistuvasti suun ja nenän tienoilla ja lisää riskiä myös solutasolla: tupakoivan keuhkoissa MRSA tarraa soluun helpommin.

Asiantuntijana Mari Kanerva, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri, HUS.

Sisältö jatkuu mainoksen alla