Kuka, mistä, kuinka paljon... Näin toimii Kelan lääkekorvaus.

  1. Lääkekorvausta voi saada lääkkeistä, jotka on määrätty sairauden hoitoon. Myös pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon määrätyistä perusvoiteista voi saada korvauksen. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi määrättyjä lääkkeitä ei korvata.
  2. Lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausryhmässä. Peruskorvaus on 35 prosenttia ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Alempi erityiskorvaus on 65 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus sata prosenttia lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.
  3. Apteekki vaihtaa lääkevalmisteen halvempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, ellei lääkkeen saaja tai lääkäri kiellä vaihtoa.
  4. Korvauksen saaminen edellyttää, että lääkettä käytetään annostusohjeen mukaisesti ja sitä ostetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan lääkkeiden hintalautakunnan on pitänyt vahvistaa lääkkeelle, perusvoiteelle tai kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuus. Jos korvattavuutta ei ole, lääke jää itse maksettavaksi.
  5. Korvauksen saa apteekissa suorakorvauksena. Korvausta voi myös hakea jälkikäteen Kelasta kuuden kuukauden kuluessa. Lääkäriltä voi pyytää erikseen eurooppalaisen lääkemääräyksen, jos aikomuksena on ostaa lääkkeitä toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä. Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta voi hakea korvausta jälkikäteen, mikäli lääkevalmiste on hyväksytty Suomessa korvattavaksi.
  6. Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään. Kukin viitehintaryhmä sisältää keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Lääkeyritykset ilmoittavat lääkkeiden hinnat neljännesvuosittain hintalautakunnalle, joka vahvistaa lääkkeelle viitehintaryhmän ja viitehinnan.
  7. Peruskorvauksen saamista on rajoitettu eräissä lääkkeissä, joita korvataan vain hintalautakunnan määrittelemien käyttöaiheiden mukaisesti. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi MS-taudin ja Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet. Oikeutta rajoitettuun peruskorvaukseen haetaan lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla, joka toimitetaan Kelaan.
  8. Joistain vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Valtioneuvosto päättää erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet. Kelan päätöksessä puolestaan kerrotaan lääketieteelliset edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta oikeus myönnetään. Oikeus erityiskorvaukseen voi olla määräaikainen tai ilman määräaikaa. Kun oikeus on myönnetty, henkilö saa postitse Kela-kortin, johon on merkitty korvausoikeus ja sen määräaika.
  9. Lääkekuluista saa lisäkorvauksen, jos ne ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden. Kun vuotuinen omavastuuosuus ylittyy, Kela lähettää tiedon asiasta kirjeellä sekä ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta apteekkia varten.
  10. Lisätietoa lääkkeiden hinnoista, korvattavuudesta ja vaihtokelpoisista valmisteista löytyy täältä.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: