Kuvat
Helmi Järvinen

Erotatko vaarallisen ja vaarattoman näköhäiriön toisistaan? Joskus lääkäriin kannattaa lähteä saman tien, kun näköhäiriö iskee.

1. Näkökentässä ajelehtii läpinäkyviä langanpätkiä. Mitä ne oikein ovat?

Liikkuvat langat, säikeet, pisteet ja pallot näkökentässä ovat lasiaisen samentumia. Lasiainen on silmän sisällä olevaa kirkasta hyytelöä, joka rappeutuu ja vetistyy iän myötä.

Kellujat ovat proteiinisaostumia, jotka ajelehtivat nestemäisessä lasiaisessa.

Kellujat ovat vaarattomia ja yleisiä kuin naururypyt.

Samentumat näkyvät erityisen hyvin, jos katsoo kirkasta taivasta tai lumihankea. Ne liikkuvat, kun katsetta siirtää, ja näyttävät karkaavan, jos niihin yrittää kohdistaa katseen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kellujat kummastuttavat ja häiritsevät ihmisiä ja niistä puhutaan silmälääkärin vastaanotolla päivittäin. Ne ovat kuitenkin vaarattomia ja yhtä tavallisia kuin naururypyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Miksi silmissä näkyy samentumien lisäksi valonvälähdyksiä?

Valonvälähdykset ja samentumisen äkillinen lisääntyminen johtuvat tavallisesti lasiaisen irtoamisesta.

Lasiainen irtoaa verkkokalvosta, kun sen rakenteet kutistuvat iän myötä – samaan tapaan kuin ihokin rypistyy.

Salamointi johtuu verkkokalvolle kohdistuvasta vedosta, jonka aivot tulkitsevat valonvälkkeenä. Oire voi pelästyttää, mutta huoleen on harvoin syytä. Valonvälke loppuu, kun lasiainen on irronnut kokonaisuudessaan.

Lasiaisen irtauma tulee kahdelle kolmesta ihmisestä.

Lasiaisen irtauma on normaalia, se tulee kahdelle kolmesta ihmisestä. Irtoaminen tapahtuu yleensä 60 ikävuoden jälkeen, likitaitteisilla miinuslasien käyttäjillä usein aiemmin. Kaihi- tai linssileikkaus voi vauhdittaa lasiaisen irtaumaa.

Myös aurallisessa migreenissä voi ennen kohtausta välähtää silmissä kirkkaita sahalaitoja ja näkökenttäpuutoksia. Migreeniä potevat tunnistavat oireensa, mutta ensimmäisellä kerralla ne voivat säikäyttää.

3. Vaikuttaako lasiaisen irtauma näkökykyyn? Onko se vaarallista?

Pelkkä lasiaisen irtauma ei vaikuta näkökykyyn eikä sitä tarvitse hoitaa. Useimmiten se irtoaa vaikeuksitta muutamien päivien tai kuukausien aikana. Se ei aiheuta kipua.

Joskus lasiainen on niin tiukasti ankkuroitunut verkkokalvoon, ettei se irtoa nätisti, vaan nykäisee verkkokalvoon reiän. Se voi johtaa verkkokalvon irtoamiseen, jolloin tarvitaan nopeasti hoitoa. ,

Hoitamattomana verkkokalvon irtoaminen johtaa sokeutumiseen. Silmä voidaan pelastaa nopealla leikkauksella.

 

4. Kuinka kiireesti pitää mennä lääkäriin?

Jos näkee pelkästään salamointia ja harsomaista samentumaa, ei ole kiirettä. Lähiviikkojen aikana on hyvä käydä silmälääkärillä, joka tutkii silmänpohjan.

Jos salamanräiske on voimakasta tai näkökentässä on kymmenittäin mustia pisteitä, kuin muurahaisia tai nokisadetta, silmälääkäriin kannattaa hakeutua heti. Silloin verkkokalvossa saattaa olla reikä.

Nokisade voi olla merkki verkkokalvon reiästä.

Pieni verkkokalvoon tullut reikä voidaan yleensä hitsata umpeen laserin avulla.

Verkkokalvon irtaumassa näkökenttään tulee alhaalta, ylhäältä tai sivulta etenevä esirippumainen varjo ja hoitoon pitää hakeutua heti.

Oireet ovat niin raflaavia, että silloin osaa yleensä lähteä päivystykseen.

5. Millaiset muut näköhäiriöt ovat hälyttäviä?

Mikä tahansa äkillinen näön heikentyminen tai sumeneminen, äkillinen puutos näkökentässä tai kahtena näkeminen on syy hakeutua heti lääkäriin.

Kyse voi olla esimerkiksi verkkokalvon valtimotukoksesta tai aivoverenkiertohäiriöstä, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Kyse voi olla esimerkiksi verkkokalvon valtimotukoksesta tai aivoverenkiertohäiriöstä, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Näköhäiriöt ovat usein vaarattomia, mutta ne voivat myös johtua silmäsairaudesta tai jostakin muusta sairaudesta.

Asia on hyvä tarkistaa silmälääkärillä sen sijaan, että lähtee itse googlailemaan ja tekemään diagnoosia.

6. Millaisia näköhäiriöitä tavalliset silmäsairaudet aiheuttavat?

Harmaakaihi vaikeuttaa hämärässä näkemistä ja kontrastien erottamista. Kirkkaat valot häikäisevät ja niiden ympärille muodostuu renkaita.

Se tulee ennen pitkää jokaiselle, sillä silmän linssi samentuu iän myötä.

Silmänpohjan ikärappeuman oireita ovat keskeisen näön heikkeneminen, viivojen vääristyminen ja mahdollisesti tumma alue näkökentässä.

Kaihi, silmänpohjan rappeuma tai glaukooma tulevat useimmille tutuiksi.

Glaukooma surkastuttaa näköhermoa ja kaventaa hoitamattomana näkökenttää peruuttamattomasti. Se johtuu usein liian korkeasta silmänpaineesta.

Jokaisen 60 vuotta täyttäneen tulisi käydä silmälääkärin tutkittavana kolmen vuoden välein.

7. Pitääkö huolestua, jos näkö on välillä kirkkaampi, välillä sumeampi?

Näöntarkkuuden vaihtelu johtuu usein kuivasilmäisyydestä. Se lisääntyy iän myötä ja on erittäin yleistä.

Alkupäivästä näkö on usein kirkas, mutta sumenee iltapäivällä, kun on­ ­ tuijottanut pitkään tietokonetta, televisiota tai kännykkää.

Ruudun ääressä räpyttelee ­vä­hemmän, jolloin silmän pinta kuivuu. Silmissä voi olla hiekan tai roskan tunnetta ja silmät voivat vuoroin vetistää, vuoroin tuntua kui­vilta.

Näöntarkkuuden vaihtelu johtuu usein kuivasilmäisyydestä.

Kuivasilmäisyyttä voivat aiheuttaa kuiva huoneilma, ilmastointi, allergiat, lääkkeet, silmän leikkaukset. Kannattaa poistaa altistavat tekijät, jos niihin voi vaikuttaa.

Jos se ei auta, voi kokeilla kosteuttavia silmätippoja.

8. Mistä voi kysyä neuvoa tai hakea  apua, jos näköhäiriö huolestuttaa? 

Neuvoja saa parhaiten optikkoliikkeestä. Sieltä ohjataan tarvittaessa silmälääkärille tai silmälääkäri voi kurkata heti paikan päällä, ettei silmissä ole mitään hälyttävää.

Yleislääkärin on haastavaa tunnistaa ja hoitaa silmäsairauksia.Kiireellisessä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä normaaliin päivystykseen.

Silmätautien päivystyspoliklinikalle tarvitaan lääkärin päivystyslähete. Ilman lähetettä hoitoon pääsee vain, jos on hätätilanne, vakava silmävamma tai päivystysluonteista hoitoa vaativa silmävaiva tai -sairaus.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, silmä­kirurgi Niko Lappi, Silmäasema.

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 16/22.

Sisältö jatkuu mainoksen alla