Suomalaiset ja virolaiset tutkijat ovat tunnistaneet ihmisen verinäytteistä merkkiaineita, joiden suhteellinen määrä kertoo riskistä kuolla viiden vuoden sisällä.

Suomalaistutkijoiden ja Viron biopankin yhteistyössä tekemään tutkimukseen osallistui noin 17 000 suomalaista ja virolaista vapaaehtoista. 

Koehenkilöiden verinäytteistä määritettiin yli sadan erilaisen aineenvaihduntatuotteen määrä.

Tutkijat seurasivat koehenkilöiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattujen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suhteellinen määrä ratkaisee

Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolintapausten välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuolleisuuteen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tuntemattomat sitraatti, alfa-1 hapan glykoproteiini ja VLDL-partikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita.
 
Oleellista ei kuitenkaan ollut aineiden absoluuttinen määrä. Ratkaisevaksi osoittautui niiden suhteellinen määrä ja VLDL-partikkelin osalta koko.

Tuo suhtellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnistamaan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana.
 
Tulos oli sama niin perusterveillä kuin niillä, joilla oli jokin tunnettu kuolleisuuden riskitekijä, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, lihavuus ja verenpaine.

Näkyykö syöpä?

– Erityisen mielenkiintoisen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän-ja verisuonitauteihin.  Vaikuttaisikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista, sanoo dosentti Johannes Kettunen Helsingin yliopistosta.

– Pyrimme jatkotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain yhdistävää tekijää.

Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa on mahdollista tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa ja ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon.

Tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti tutkimuksia, ennen kuin tällaiset käytännöt ovat normaalia lääkärintyötä.

Tutkimusta tukivat Sydäntutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla