Rankan sairauskokemuksen jälkeen Manu Tuppurainen otti kuntoilun elämänsisällökseen. Nyt se tarjoaa hänelle toimeentulon ja muitakin hurjia haasteita.
"Kun kaksi ja puoli vuotta sitten sain aivoverenvuodon, päätin että nyt teen elämässäni niitä asioita, joita oikeasti haluan ja joista nautin. Irtisanouduin työstäni media-alalla. Teen nyt töitä kuntosaliyrittäjänä.
Sitä omaa ’pysähdystään’ ei kenenkään kannata jäädä odottamaan.
"Toista mahdollisuutta ei välttämättä tule."
Ei sitku, eikä mutku vaan nytku.
Loksahdan liikkujana kuntoiluhullun ja himotreenaajan väliin, ja siihen on syynsä. Minulla on sukuni kautta rasitteena erilaisia sydän- ja verenkierron sairauksia. Niiden ja huonon LDL-kolesterolin yhteys on ilmeinen.
LDL-arvoni ovat jo vuosia olleet hieman koholla. Kolesteroliarvoihin voi tutkitusti vaikuttaa liikunnalla, ja siten minäkin pyrin hoitamaan itseäni.
Yrittäjyyden ja sen mukanaan tuomien kiireiden vuoksi en ehdi liikkua niin tavoitteellisesti kuin haluaisin. Työpäivät venyvät välillä väkisinkin. Jonkun toisen henkilön laatima harjoitusohjelma motivoi tehokkaammin kuin omat suunnitelmat. Treenit tulee laitettu kalenteriin, ja muun päivän ohjelman rakentaa sen ympärille.
Vuosia sitten jouduin pitämään taukoa liikunnan harrastamisesta.
"Talonrakennusprojekti vei kaiken aikani."
Kipsilevyjen kantaminen ja muut rakennustyöt olivat toki raskasta fyysistä treeniä, eikä varsinaista liikuntaa olisi juuri enää jaksanutkaan harjoittaa.
Lisäksi selkäni tuli rakennustöiden seurauksena aika huonoon kuntoon, mutta nyt olen saanut sen liikunnan avulla kuntoutettua.
Liikuntaa haluan harrastaa ennen kaikkea henkisen hyvinvoinnin vuoksi. Mieli virkistyy, ja saan paljon energiaa.
Myös henkinen kantti kasvaa, kun vie treenejä välillä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Liikunnan harrastamisen jälkeen myös uni maistuu paremmin. Myös unentarve on minulla vähentynyt.
Kun taas treenaa vähemmän ja epäsäännöllisemmin, olo on veltto ja väsynyt. Arjen haasteisiinkaan ei jaksa tarttua niin hyvin.
"Kuntotaso pysyy yllä, jos tekee parin tunnin treenin viikossa."
Jos sen sijaan haluaa kohottaa kuntoaan, treenimäärää on hieman lisättävä ja samalla täytyy pitää huolta hyvästä ruokavaliosta. Se on pieni panostus viikossa paremmasta elämänlaadusta ja samalla myös pidemmästä elämästä. Koskaan ei voi tietää, mitä elämässä vastaan tulee, mutta aina kannattaa yrittää, elämä on ainutlaatuista.
Suosikkilajejani ovat pyöräily ja uinti, varsinkin avovesiuinti. Mikään ei ole mahtavampaa kuin uida pitkiä rauhallisia lenkkejä Suomen kauniissa järvimaisemassa auringon paisteessa.
"Juoksua vihaan, mutta toisaalta triathlon kiehtoo."
Tavoitteenani on olla vielä 20 vuoden päästä siinä kunnossa, että pystyn edelleen tekemään täysipituisen triathlonin ja kiitettävään aikaan ikääni nähden.
Olen aina pyrkinyt positiivisuuteen. Kaikkea ei silläkään tosin pelasteta. Matkan varrella tulleet kolhut ovat opettaneet minua, että kaikesta selviää. Kun pyrkii nauttimaan elämän pienistä asioista, niin saa itselleen nautintoa joka päivä, jopa useita kertoja päivässä."
Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 4/2016.
