Ami Aspelund on ehtinyt 40 vuotta kestäneellä urallaan tyylistä toiseen. Apinamiehestä on pitkä matka Hjördikseen.

Ami Aspelund kirjoitti ylioppilaaksi Vaasassa keväällä1973 ja suuntasi suoraa päätä Helsinkiin äänitysstudiolle. Studiolla häntä odotti tuottaja Jaakko Salo apureineen ja tuore käännös Big Fat Orungamanista eli Pertsa Reposen suomentama Apinamies.

– Siinä vaiheessa ei jännittänyt yhtään, minähän tiesin, miten homma tehdään. Ei nää papat tässä…

Papat eli Jaakko Salo ja Veikko Samuli olivat tuolloin 43- ja 27-vuotiaat.

– Jaakko Salo toppuutteli: "Malttia nyt Ami. Jos annat minun tuottaa tämän, ehdit kyllä muutakin.”

Ja Ami on toden totta ehtinyt muutakin. Ohessa pieni kimara hänen tekemisistään viimeisen 40 vuoden ajalta.

Apinamies, läpimurtolevytys vuodelta 1972

Varhaista maailmanmusiikkia vuodelta 1976, esittäjinä Longfellow Mugarula ja Ami Aspelund

Cascade, yökerhoviihdettä suuren maailman malliin vuodelta 1976

Voitto kotiin Rostockin festivaaleilta vuonna 1981

Ami Aspelundin Mitt Äppelträd jäi toiseksi, kun Kojon Nuku Pommiin voitti vuoden 1982 euroviisukarsinnat

Elämän suurin tv-yleisö Euroviisuissa 1983

Ami tulkitsee Edith Södergrania vuonna 1992

Tenavatähdet, Jaakko Salo, Ami ja ripaus jazzia vuodelta 1993

Mikki Nuorivaara sävelsi levyllisen Zachris ”Sakari” Topeliuksen tekstejä vuonna 1996

Lattarimusiikki on ollut yksi Ami Aspelundin suurista rakkauksista, näyte vuodelta 2005

Ote yhden yhden naisen show’sta Hjördiksestä vuodelta 2015. ”Tehdään susta villi pimu, seuraavaksi rasvaimu…”