Laulaja-lauluntekijä Marja Mattlar on huomannut, että maallemuutossa ystäväpiiri menee aika lailla uusiksi.

Maalle muuttamisesta on mukava haaveilla alkukesällä. Harvalla haaveet muuttuvat arjeksi ja elämäksi.

Marja Mattlar muutti perheineen Helsingistä maalle yli 30 vuotta sitten. Ystävät jakautuivat silloin kahtia. Helsinkiläisystävät jaksoivat olla positiivisesti uteliaita, mutta maalta kaupunkiin tulleet tuttavat pitivät heitä hulluina.

– Ensimmäisenä kesänä meillä kävi melkein 200 henkeä kylässä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Saapasjalkaseurustelua

Seuraavina kesinä on ollut hiljaisempaa – ja ihan hyvästä syystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ensin karsiutuivat ne, jotka saivat uteliaisuuden tyydytettyä. Toisessa vaiheessa ne, jotka tajusivat että täällä joutuu tekemään töitä, sillä kesäaikaan maatilalla ei oikein ehdi istua ja seurustella.

Muutama tuttava saapuu Helsingistä Hartolan Vuorenkylään edelleen saappaat kainalossa ja valmiina hommiin.

– Olemme hyviä seurustelemaan työn ääressä, Marja toteaa.

Emännät kimpassa

Maaseutuyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi pääseminen ottaa aikansa. Varautuneisuudessa on Marja Mattlarin mielestä paljon hyvääkin.

– Hartolan alue on jonkinlainen hämäläisyyden ja savolaisuuden sekoitus. Täällä ei kovin kerkeästi ryhdytä mihinkään. Saimme olla pitkään rauhassa.

Ystävyyssuhteet syntyvät ajan kanssa ja yhdessä touhuamisen lomassa. Marja on löytänyt samanhenkisiä naisia etenkin talojen nuorista emännistä.

– 20 vuotta sitten tuli yksi uusi emäntä, 10 vuotta sitten toinen ja äskettäin kolmas.

Naiset pitävät yhteyttä minkä töiltään kerkiävät.

– Kesällä ei paljon ehdi, mutta syksyn tullen kävelemme, puhelemme puhelimessa ja joskus jopa kirjoitamme kirjeitä. Toisinaan teemme myös päiväretkiä kaupunkiin.

Sivukyläläisyys yhdistää

Maaseudulla ystävyys rakentuu hiukan toisin kuin kaupungissa. Valinnanvaraa ei ole loputtomiin.

– Sivukyläläisyys yhdistää yllättävän paljon, Marja sanoo.

Marja on ollut järjestämässä kotikylälleen monenlaista ohjelmaa tupakonserteista pienimuotoiseen festivaaliin.

– Eihän täällä mitään tapahdu, jos ei vaan päätetä että nyt tämä juttu tehdään. Pois alta risut ja männynkävyt!

Miltä sitten kuulostaa Vuorenkylässä syntyvä musiikki? Katso ohesta tai kuuntele tästä linkistä.

Lue lisää Maria Mattlarin elämästä ja lauluista ET-lehdestä numero 10, joka ilmestyi 28. toukokuuta 2014.

Sisältö jatkuu mainoksen alla