Finn Onni Niemisen, 48, onni on talo Ahvenanmaalla

Finn Onni Nieminen, 48, istuu pienen omakotitalonsa parvekkeella Ahvenanmaalla ja kokee huikaisevaa onnen tunnetta. Ympärillä on kaunis luonto ja sielussa rauha.

"Olen löytänyt sisäisesti kotiin jo aiemmin. Muutto Ahvenanmaalle vahvisti tunnetta."

Hän on ollut kaksi kertaa naimisissa, mutta seitsemän viime vuotta käytännössä sinkkuna. Varsinaista kaipuuta parisuhteeseen hänellä ei ole.

– En etsimällä etsi parisuhdetta, vaan uskon siihen, että rakkaus löytää minut. Tiedän sen kokemuksesta. Olen sydän avoinna. Voi olla, etten enää huomenna olekaan sinkku, Finn hymyilee.

Kaipuu on sammunut

Finn asuu Ahvenanmaalla jo kolmatta kertaa. Nyt hän uskoo tulleensa jäädäkseen. Hän on vuokrannut omakotitalon Bertbyvikin kylästä, joka sijaitsee noin 30 kilometriä Maarianhaminasta. Talossa on kaksi terassia ja yksi parveke.

– Tämä on ihmeellinen, kaunis paikka. Luonto on minulle rakas ja tärkeä asia.

Finnin lempipaikka on parveke, jolla hän nauttii maisemasta ja hiljaisuudesta. Välillä hän kävelee kahden kilometrin päähän Orrdalsklintille, joka on Ahvenanmaan korkein kohta. Sieltä on hienot näkymät kauas.

Kotonaan hän pitää paikat tiptop, koska rakastaa kauneutta. Kesäisen muuton jälkeen sisustus on vielä vähän kesken, mutta valmistuu vähitellen.

Finn on sosiaalinen luonne, joka tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Hän on ammatiltaan elokuvaohjaaja, minkä vuoksi hänellä on joskus ylisosiaalisiakin työrupeamia.

– Varsinkin niiden jälkeen nautin yksin olemisesta. Yksinäisyyttä en koe koskaan.

Hän on meditoinut vuodesta 1998 asti ja oppinut, että elämä on tässä hetkessä. Oivallus on tuonut rauhan, joka on sammuttanut kaipuun.

Elämä on seikkailu

Finn sanoo, että naisen kanssa oleminen on yksi elämän arvokkaimmista asioista. Hän on kiitollinen siitä, että on saanut kokea elämässään kaksi avioliittoa ja muita kauniita asioita.

– Rakkauden lisäksi olen erityisen kiitollinen tyttärestäni, ja toivon, että saan viettää enemmän aikaa hänen kanssaan. Olen kiitollinen myös vaikeista kokemuksista ja siitä, että olen saanut oppia elämästä syviä asioita.

Finn kertoo elävänsä sisäisessä rakkaussuhteessa itsensä ja luonnon kanssa ja sitä kautta elämän ja maailman kanssa. Hän ei myönnä olevansa kohtalonuskoinen, mutta luottaa silti johonkin suurempaan voimaan.

– Olemme osa isompaa näytelmää. Emme näe koko käsikirjoitusta, vaan vain kohtauksen kerrallaan oman roolimme näkökulmasta. Elämä on ihmeellinen seikkailu. Olen onnellinen.