Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Rita Tainola on ponnistanut vaatimattomista oloista vallan kamareihin ja superjulkkisten juttusille. Menestyksestään hän kiittää tiukkaa kotikasvatusta.

Suomen tunnetuin seurapiiritoimittaja Rita Tainola vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet pienessä kaksiossa Helsingin Hämeentiellä. Koska talossa oli lutikoita, sitä kutsuttiin lutikkalinnaksi.

Nykyään Rita asuu satavuotiaassa arvorakennuksessa Etu-Töölössä. Isossa asunnossa on kuusi huonetta. Kylpyhuoneitakin on kaksi, toinen isäntäväen käyttöön, toinen vieraita varten. Jälkimmäisen seinillä on yhteiskuvia kuuluisuuksien kanssa.

Lue myös: Katri-Helena ei rasita kalakaveria

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Matka Hämeentieltä ei ole kilometreissä mitattuna pitkä, mutta välissä vierähtäneisiin vuosiin on mahtunut paljon ihmisiä, matkoja ja lehtityötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Hämeentiellä meitä asui yhdessä viisi ihmistä: isovanhempani, vanhempani ja minä. Kun olin kolmivuotias, muutimme Pohjois-Haagaan. Siitä on melkein 60 vuotta, Rita laskeskelee.

Äitiyslomat 1950-luvulla olivat mitättömän lyhyet. Kaija-äiti kuljetti tyttärensä joka päivä bussilla Hämeentielle Eeva-mummon hoitoon ja jatkoi sitten työhönsä silloiseen Postipankkiin.

”Mummo oli periksiantamaton nainen, joka piti tiukkaa kuria”

Rita muistaa, kuinka hän kävi isoäidin kanssa Kallion Karhupuistossa leikkimässä. Mummo oli periksiantamaton nainen, joka piti tiukkaa kuria.

– Myös isä opetti, ettei pidä heti rientää vanhempien hoteisiin, jos pihalla tulee tappeluita. Niistä pitää selvitä itse. Kerran huusin ikkunan alla, että toiset kiusaavat ja lyövät. Isä huusi, että lyö takaisin. Se oli siinä.

Ritan ilme vakavoituu, kun hän kertoo isästään Boriksesta. Rita oli isän tyttö siihen asti, kun isä kuoli äkillisesti 36-vuotiaana. Rita oli silloin 11-vuotias.

– Sen jälkeen olimme äidin kanssa kahden. Äiti opetti, ettei raha kasva puussa. Kaikkea ei saa, mitä haluaa. Isältä jäi velkaa, ja meidän oli pakko säästää.

Veljekset Antti ja Mikael Pentikäinen: ”Olemme kovia ottamaan paineita”

Ritaa mietityttää nykyinen valittamisen kulttuuri. Ruikutetaan vähän joka asiasta. Kriisejä ei osata ratkaista itse. Toisin oli ennen. Entisajan äidit ja isoäidit tekivät nurkumatta paljon lastensa eteen.

– Tiukka kotikasvatus on eniten vaikuttanut siihen, millainen minusta on tullut ihmisenä. Jonkun voi olla vaikea uskoa, mutta minä todella olen saanut kunnon kasvatuksen, hän naurahtaa.

Eloisa ja dramaattinen

Ritan juuret ovat isän puolelta Venäjällä ja äidin puolelta menetetyssä Karjalassa. Isä syntyi Suomessa, mutta isovanhemmat tulivat tänne Venäjän vallankumouksen melskeissä ja vaihtoivat jonkin ajan kuluttua venäläisen sukunimensä Tainolaksi.

– Slaavilaisuuteeni ja dramaattisuuteni ovat perua sieltä. Joskus itsekin mietin, olenko jossain Tšehovin näytelmässä.

Venäjän armeijassa palvelleen isänisän vaiheet liittyvät muun muassa Kronstadtiin ja Pietariin.

– Hänestä kuulin lapsena, kuinka hän tuli sieltä tänne Suomeen vallankumouksen jälkeen. Hän ei tehnyt töitä, pelasi vain korttia ja kulki ylväänä pitkin Helsingin katuja. Vallankumousta hän ei koskaan voinut hyväksyä.

”Eloisuuteni tulee karjalaisuudesta”

Äidinäiti oli syntyisin Kurkijoelta Viipurin seudulta. Rita on kirjoittanut suvusta kirjankin, ja isän puolelta on tekeillä sukututkimus. Silti hänelle ei ole tullut tarvetta käydä rajan takana tutkimassa isovanhempiensa jalanjälkiä. Tosin hän tietää, että Pietarissa isoisällä oli talo erään kanavan varrella.

Petri Tamminen, 69: ”Teen kolmikymppisen työpäivän”

Rita tunnistaa värikkään taustan luonteenpiirteissään, vaikkei koe, että se olisi muuten vaikuttanut kovin paljon hänen elämäänsä.

– Eloisuuteni tulee karjalaisuudesta, melankolisuuteni venäläisyydestä. Mieheni aina tutkailee, että mikähän vaihde kulloinkin on päällä. Välillä mennään laidasta laitaan, mutta hän on kyllä oppinut sen 24 vuoden aikana, Rita virnistää.

Äiti vei Mallorcalle

Ison median pelikenttänä on koko maailma, ja Rita reissaa mielellään myös vapaa-aikana. Matkapäivien määrää on mahdotonta laskea. Kilometreissä pallo on tullut kierrettyä monta kertaa.

– Matkustaminen on ihanaa, ja olen onnellinen, että työni on suonut siihen mahdollisuuden.

”Reissaaminen lataa triplasti energiaa”

Jo pari päivää reissussa lataa ”triplasti energiaa”, kuten Rita asian kuvaa. Lisävirran huomaavat myös kollegat, kun hän palaa intoa puhkuen toimitukseen.

Mitä tulee energioihin, Rita kehuu erityisesti suosikkikaupunkiaan New Yorkia. Se elää ympäri vuorokauden ja on täynnä sähäkkää sähköä.

Matkustuskipinän Rita sai varhain. Jo vuonna 1967 Kaija-äiti vei hänet ensimmäisen kerran Mallorcalle.

– Äiti säästi rahaa niin, että pääsimme joka vuosi viikon lomamatkalle. Hän pani joka päivä tyhjään maitopurkkiin markan tai pari.

Elämäni matkat: Rauli Virtanen on käynyt kaikissa maissa

Rita kertoo liikuttuneena, ettei äiti koskaan tinkinyt hänen hyvinvoinnistaan. Hän esimerkiksi teetätti tyttärelleen muotivaatteita, jotka olisivat olleet liian tyyriitä kaupasta ostettuina.

– Olin jossain vaiheessa aika pulleakin. Kun isä kuoli, äiti rupesi syömään suruunsa ja syötti siinä sivussa minuakin.

– Äitini kuoli kolme vuotta sitten, mutten ole vieläkään pystynyt katsomaan vanhoja matkakuviamme. Kaipaan molempia vanhempiani suunnattomasti.

Lue lisää Rita Tainolasta ET-lehden numerosta 8/2016.

Rita Tainola

Syntynyt 1954 Helsingissä, jossa yhä asuu.

Työ Ilta-Sanomien erikoistoimittaja. Työskennellyt myös Eevassa ja Seurassa sekä freelancerina.

Siviilisääty Naimisissa merikapteeni Jukka Tapiovaaran kanssa.

Harrastukset Kuntoilu, elokuvat, matkustaminen, siivoaminen, oleminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla