Tökkiikö vauhti hiihtoladulla? Lue hiihtäjä Kerttu Niskasen vinkit oikeaoppiseen hiihtoasentoon.

Kerttu Niskanen, 28, on oululaissyntyinen hiihdon kaksinkertainen olympiahopeamitalisti. Vaikka Kerttu ei juuri ehdi hiihdellä kuntohiihtäjien kanssa, hänellä on selvä mielikuva suomalaisten hiihtotaidosta.

Hyvä uutinen on, että Kertun mielestä kuntohiihtäjillä on usein yllättävän hyvä rytmi. Siitä on hänen mielestään hyvä jatkaa.

– Tekniikka kehittyy ennen kaikkea hiihtämällä, mutta omaa hiihtoa on välillä hyvä arvioida ja tarkistaa, pala palalta. Pääasia on kuitenkin, että hiihto on kivaa, Kerttu toteaa.

Kerttu Niskanen. Kuvaaja:  Jussi-Pekka Reponen / Sanoma-arkisto. Kuva vuodelta 2015.
Kerttu Niskanen. Kuvaaja: Jussi-Pekka Reponen / Sanoma-arkisto. Kuva vuodelta 2015.

1. Mitkä ovat kuntohiihtäjien yleisimpiä tekniikkavirheitä?

Painopiste jää helposti taakse. Kun asento on liian pysty, työntö jää tasatyönnössä heikoksi. Pysty-asento on yleinen virhe myös vuorohiihdossa kahden suksen liu'ussa.

2. Miten liian pystystä asennosta pääsisi eroon?

Suksi liukuu paremmin ja sitä on helpompi hallita, kun uskaltautuu hiihtäessä nojaamaan eteen. Asentoa kannattaa pyrkiä rohkeasti muuttamaan, eron huomaa nopeasti.

Perinteisellä tyylillä etupainotteinen asento auttaa siihen, että hiihtäjä pääsee liu'un päälle ja saa suksen pitämään. Edessä oleva paino auttaa myös vuorohiihdossa kahden suksen liu'un korjaamiseen. Vuorohiihdossa tosin kannattaa myös opetella pysymään yhden suksen varassa, liu'un päällä. Tehokas ja terävä päkiäponnistus auttaa nostamaan lantion ylös. Tasatyönnössä on hyvä opetella käyttämään keskivartaloa. Siinä liian pystyä hiihtoasentoa voi välttää, kun tuo sauvat lumeen pienessä kulmassa.

3. Usein käsivarret ja olkapäät väsyvät perinteistä hiihtäessä. Miten sen voisi estää?

Hartiat on yritettävä pitää rentoina. Se helpottuu, kun opettelee käyttämään keskivartaloa kunnolla työntäessä. Keskivartalon voima löytyy, kun nojaa rohkeasti eteenpäin ja painaa sauvaa alas ylävartalon painoa apuna käyttäen.

4. Liukua ei tunnu löytyvän voitelunkaan jälkeen. Miten potkuun saisi lisää liukua?

On tehtävä töitä päkiällä. Päkiä tulee potkaista tehokkaasti ja terävästi latuun. Myös tasapaino vaikuttaa potkun voimakkuuteen.

5. Entä jos tasapaino on kadoksissa?

Tasapaino kehittyy harjoittamalla painonsiirtoa jalalta toiselle. Ensin voi kokeilla yhdellä suksella seisomista paikallaan, ja kun se sujuu, voi siirtyä laskemaan pieniä mäkiä paino vain yhdellä jalalla. Kun tasapaino kehittyy ja varmuutta laskemiseen alkaa löytyä, voi kokeilla isompia mäkiä.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 2/2017.

Eikö olisi jännittävää, jos näkisit itsesi telkkarissa tai elokuvan taustahenkilönä? Hauskat pikkuroolit tv-sarjoissa ja elokuvissa ovat vain hakemuksen päässä.

Monet televisiosarjat, mainokset ja elokuvat kaipaavat avustajia erilaisiin rooleihin. Tuotatantoyhtiöt ilmoittavat tarpeistaan usein näppärästi Facebook -ryhmissä, joihin voi hakea jäseniksi.

Toinen keino on ottaa yhteyttää suoraan pääkallonpaikalle ja kertoa kiinnostuksestaan.

– Ilmoituksissamme kerromme tarkkaan, millaisia ja minkä ikäisiä tyyppejä haemme. Joskus kelpaa kuka vain, kun kyseessä on joukkokohtaus. Joskus haemme aivan spesifiä tyyppiä, kuten tummaa tatuoitua miestä, joka osaa jonglöörata, tuotantokoordinaattori Aila Mulari Zodiak Finlandista kertoo.

Jos mielii avustajaksi, on hyvä muistaa kaksi asiaa. 

1. Poseeraa ja panosta

Ilmoitusten yhteydessä on aina sähköpostiosoite, jonka kautta avustamisesta kiinnostunut voi hakea tehtävään. Yhteystietojen lisäksi kaivataan kasvo- ja kokovartalokuvat.

– Niihin kannattaa panostaa. Lähetä mahdollisimman tuoreet kuvat, Mulari vinkkaa.

Hakemuksessa kannattaa kertoa myös erityistaidoistaan ja harrastuksistaan.

– Hiljattain kaipasimme esimerkiksi tenniksenpelaajia tv-sarjaan pelaamaan päähenkilöiden taustalle, Mulari kertoo.

2. Uskalla heittäytyä

Kun rooli sitten napsahtaa, paikalle on saavuttava oikeaan aikaan ja ohjeiden mukaisesti pukeutuneena.

Mukaan kannattaa ottaa jotain hiljaista tekemistä, vaikkapa kirja, kudin tai ristikko, sillä kuvauksissa joutuu usein odottelemaan.

Tämän lisäksi avustajalta vaaditaan heittäytymiskykyä. Ei riitä, että haluaa bongata kuvaksissa kuuluisuuksia ja nähdä miten elokuva syntyy.

– Oma osansa on hoidettava, Mulari muistuttaa.

Lue lisää telkkariavustamisesta ET:n numerosta 2/2017! Se ilmestyy keskiviikkona 17.2.2018.

Retkiluistelu on laji, jossa yhdistyvät liikunta, ulkoilu ja talviset luontoelämykset. Turvallisuudesta huolehtiminen ja oikeat varusteet ovat kaiken a ja o.

Retkiluistelua voi periaatteessa harrastaa kaikkialla, missä vesi jäätyy: merellä, järvellä, joella. Varusteet ovat yksinkertaiset eivätkä vaadi suuria sijoituksia.

– Luisteluliike, rytmi ja vauhti ovat osa retkiluistelun viehätystä. On suorastaan eksoottista, kun jää on kuin peili ja voit luistella missä tahansa, kertoo lajia yli kymmenen vuotta harrastanut Elina Sillanpää.

Lue myös: Laskettelu tekee ihmeitä vireystilalle

– Jää ei kuitenkaan aina ole optimaalisen luisteltavaa. Usein se on niin röpeliäistä, että amalgaamit tippuvat hampaista. Sellaiset alueet on vain yritettävä luistella läpi. Myös lumi vaikuttaa luisteluun, ja vastaan voi tulla ahtojääalue tai railo.

Lapsen riemu jalostui

Kipinän lajiin Sillanpää sai lapsena, kun hän luisteli joen jäällä. Joskus vesi oli noussut törmän yli ja ja jäätynyt. Silloin pääsi liukumaan heinätuppojen ja pajukon sekaan.

– Lapsen riemu on jalostunut retkiluisteluksi. Keinojää ei koskaan korvaa luonnonjään tuomaa jännityksen tunnetta, hän kertoo.

"Saaristomeri oli jäässä Ahvenanmaalle saakka."

Sillanpää aloitti retkiluistelun aikuisena omatoimisesti.

– Talvella 2002 Saaristomeri oli Ahvenanmaalle saakka jäässä ja luistelukelit hulppeat. Luistelimme avomieheni kanssa hokkareilla. Kaulassa roikkuivat tee se itse -naskalit ja kädessä omatekoinen jääsauva. Asusteena oli sentään kuivapuku ja yllä pelastusliivit.

Lue myös: Näin ET:n lukijat liikkuvat talvella

Vastaan tuli retkiluisteluryhmiä, ja Sillanpään kiinnostus heräsi. Järjestetyillä retkillä on omat sääntönsä. Ryhmässä tapaa uusia ihmisiä, mutta myös omatoimisessa menossa on puolensa.

– Omatoimiretkillä pystyn enemmän keskittymään ympäristöön ja tekemään luontohavaintoja, mikä minulle on tärkeämpää kuin liikuntasuoritus.

Turvallisuus ennen kaikkea

Turvallisuuden varmistaminen kuuluu osana lajiin. Suomen retkiluistelijoiden ylläpitämältä skrinnari.fi-sivustolta löytyvät vinkit oikeisiin varusteisiin. Niiden on hyvä olla asialliset, jos jää jostain syystä notkahtaa alla tai kuuluu epäilyttävä risahdus.

– Näin voi käydä, jos menee liian lähelle tuuliavantoa, railoa tai mitä tahansa sulaa paikkaa. Silloin tulee kiire. Siihen ei voi myöskään luottaa, että samoja jälkiä on turvallista palata, Sillanpää neuvoo.

Juha Mieto: ”Ollaan tarkkana, ettei meistä tule vellihousuja”

Varsinkin keväällä jääolosuhteet voivat muuttua muutamassa tunnissa. Laivaväylän läheisyydessä laivan mentyä jää aaltoilee. Silloin tulee mieleen, miten jää kestää.

– Vaarattomia mutta upeita kokemuksia ovat ne kerrat, kun jää ääntelee voimakkaasti – varsinkin jos luistelee pimeässä otsalampun tai kuun valossa.

 

Näin liikut jäällä turvallisesti

  1. Harkitse tarkkaan ennen uusille jäille menoa

    Uusilla jäillä turvallisesti liikkuminen edellyttää kokemusta. Sitä voit hankkia perehtymällä jääturvallisuuteen ja liikkumalla osaavassa seurassa. Vain näin voi oppia lukemaan jäätä ja tunnistamaan vaaranpaikkoja. Perusvaruste on luja sauva, jolla voi lyödä reiän viiden senttimetrin vahvuiseen jäähän. Vasta sen paksuinen jää kantaa kulkijan.
     
  2. Tärkein turvaväline on kaveri

    Jos jää kuitenkin pettää, tarvitaan pelastautumisvarusteita. Näitä ovat muun muassa naskalit ja heittoliina, joiden avulla voi hilata itsensä kantavalle jäälle. Hyväkuntoinenkaan ei pääse naskaleiden avulla vedestä ylös kaikissa olosuhteissa. Jotta heittoliinasta olisi hyötyä, sen toisessa päässä on oltava kaveri, joka vetää. Älä liiku yksin, jos on vähäisintäkään riskiä pudota jäihin.
     
  3. Varaa toinen vaatekerta

    Avannosta kantavalle jäälle nousta pitää pikimmiten vaihtaa ylle kuivat vaatteet. Ne on oltava vedenpitävästi pakattuna repussa. Märkien vaatteiden aiheuttama jäähtyminen johtaa hypotermiaan, joka voi aiheuttaa hengenvaarallisia oireita 15 minuutissa. Kuivapuku on erinomainen suoja kastumista ja jäähtymistä vastaan. Kelluntapuku ja pelastusliivit eivät hypotermiaa hidasta, ne vain vaikeuttavat avannosta nousua.
     
  4. Jos yhtään epäilyttää, älä mene

    Jäällä liikkumisessa on vaaransa, joihin täytyy varautua. Ei kukaan lähde vuorikiipeilemään tai hyppäämään laskuvarjolla suin päin. Ota asioista selvää. Tietoa löytyy Suomen Retkiluistelijoiden sivustolta, osoitteesta

www.skrinnari.fi

Kysely

Oletko liikkunut jäillä tänä talvena?

Kyllä
Kyllä
0%
En
En
0%
Ääniä yhteensä: 0