Kiinnostavatko dekkarit? Nyt käydään Suomi–Ruotsi-murhamaaottelu!

Punainen Tampere

Kun Antti Vihinen opiskeli Hampurissa, hänen kurssillaan oli terroristijärjestö Punaisen armeijakunnan perustajan Ulrike Meinhofin tytär.

Vaaran värit -sarjan avauksessa murha Tampereella yhdistyy 70-luvun terrorismiin.

Antti Vihinen: Punainen prinsessa. Into

Kadonnut Örebrossa

Kahdenkymmenen Maria Wern -kirjan jälkeen Anna Jansson esittelee lukijoille uuden hahmon.

Viisikymppinen rikostutkija Kristoffer Bark etsii epätoivoisesti vuosia sitten kadonnutta tytärtään, kun hän pääsee sarjamurhaajan jäljille.

Anna Jansson: Katoavat jäljet. Suom. Sirkka-Liisa Sjöblom. Gummerus

Julma Jyväskylä

Kuhala-dekkarit kunnioittavat suomalaisen veijariromaanin perinteitä: tilannekomiikkaa ja komeasti kompuroivia puujalkavitsejä riittää.

Uusimmassa osassa kultaryöstö johtaa veritekoihin.

Markku Ropponen: Kuhala ja kuuma kultahippu. Tammi

Salaperäinen saari

Ruotsissa vuoden parhaana esikoisdekkarina palkittu kirja sijoittuu kuvitteelliselle, hiukan Gotlantia muistuttavalle saarelle.

Mystisen

uskonlahkon ympärille kietoutuvaa murhamysteeriä ratkova poliisikaksikkokin on melko moniongelmainen.

Maria Grund: Kuolemansynti. Suom. Kari Koski. Otava

Myrkkyä Pasilassa

Kale Puonti on tehnyt pitkän uran huumepoliisina. Ei siis ihme, että poliisityön kuvaus on hänen vahvuutensa.

Pasilan myrkky -sarjan toinen osa vie kansainvälisen huumekaupan hyytävään maailmaan.

Kale Puonti: Milo. Bazar

Tappo Taalainmaalla

Tukholmalaispoliisi Emma Sköldistä kertova sarja on edennyt kahdeksanteen osaan.

Poliisityötä ja siihen yhdistyvää arkea kuvataan vahvasti naisnäkökulmasta, tällä kertaa myös kiusaamiskokemusten kautta.

Sofie Sarenbrandt: Häpeänurkka. Suom. Helene Butzow. WSOY

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 6/2021.