
Haaveissa on huussia mukavampi mökkivessa, mutta ei mahdollisuutta vesiklosettiin? Toimittaja Heimo Hatakka vertaili vaihtoehdot: kompostoivan, polttavan ja pakastavan.
Mökin ulkohuussi on elämys, kun linnut laulavat ja lempeä kesätuuli puhaltaa. Kokemus on hiukan toinen helmikuussa, kun herää vessahätään aamuneljältä ja pitäisi liukastella hyyskälle.
Koronan myötä vietimme puolison kanssa mökillä aiempaa enemmän aikaa myös talvella.
Kyllästyimme yöjuoksuihin pakkasessa ja aloimme miettiä vessavaihtoehtoja taloon, jossa on kantovesi ja josta pidämme talvisaikaan lämpimänä vain tupaa ja pientä makuuhuonetta.
Tila sisävessalle
Ensimmäinen ja helposti myös kallein kysymys sisävessan rakentamisessa on tila. Mihin ihmeeseen se mahtuu?
Meillä varteenotettavimmalta ja itse asiassa ainoalta vaihtoehdolta tuntui ulkokuistin laajentaminen wc-tilan verran.
Sitten muistimme pienen komeron yläkertaan vievän portaan alla. Se oli aikojen saatossa jäänyt naulakon vaatevuoren taakse ja vähäiselle käytölle.
Komerossa ei ollut ikkunaa, lämmitystä eikä valoa. Oviaukko oli kapea ja matala, mutta tarkempi mittailu osoitti, että tilaan voisi hyvinkin mahtua pieni wc.
Säästyisimme uuden tilan rakentamiselta, mutta ratkaisussa syntyisi muita kuluja.
Oviaukkoa saisi suurennettua sen verran, että ovelle tulisi korkeutta 190 senttiä ja leveyttä 70 senttiä. Komeron takaseinä on ulkoseinää, joten jos siihen sijoittaisi pienen ikkunan, tilaan tulisi myös luonnonvaloa.
Säästyisimme siis uuden tilan rakentamiselta, mutta ratkaisussa syntyisi muita kuluja: komero täytyisi lämpöeristää ja sinne pitäisi vetää sähköt, ja myös kylmä välieteinen pitäisi remontoida.
Vedettömiä vaihtoehtoja
Meillä oli sisävessalle muutama kriteeri: käyttömukavuus, hajuttomuus ja kohtuullinen hinta.
Halvin, alle satasen maksava ratkaisu olisi korotettu potta, joka pitäisi tyhjentää joka käynnin jälkeen.
Samaa sukua olisi myös hiukan kalliimpi ja suuremmalla säiliöllä varustettu ratkaisu, joka on käytännössä muovikuoreen kätketty pikkusaavi. Se vaatii toimiakseen tuuletusputken ja erillisen nesteenkeräyksen.
Halvin vaihtoehto on muovikuoreen kätketty saavi.
Kehittyneempiä vaihtoehtoja on kolme: kompostoiva, polttava tai pakastava wc.
Kompostoivan wc:n sulki pois jo käytössä oleva tila. Se ei kerta kaikkiaan mahtuisi, sillä kompostoivan wc:n säiliöosa pitäisi sijoittaa lattian alle, mikä olisi vaatinut kivijalan aukottamista ja kaivuutöitä.
Koska olimme päättäneet uudistaa vessaremontin yhteydessä myös ulkohuussin ja siirtyä siinä kompostoivaan ratkaisuun, sisävessaa tarvittaisiin lähinnä yöaikaan ja huonolla säällä.
Vaihtoehdoiksi jäivät polttava ja pakastava eli kakkakrematorio tai jätösjäädytin.
Polttava vaatii asennustöitä
Polttavan wc:n paras puoli on lopputulos: kasa tuhkaa, jonka voi laittaa kotitalousjätteeseen.
Miinuksiksi laskimme korkean hankintahinnan ja polttamisessa syntyvän savukaasun, joka pitää viedä hormilla ulos.
Polttavien vessojen hinnat savuhormeineen alkavat noin 2 500 eurosta.
Pönttöön asetetaan joka käyttökerralla polttopussi, jonka mukana jätökset solahtavat polttokammioon.
Samaan tapaan kuin vesivessassa valitaan pieni tai iso huuhtelu, polttavassa wc:ssä valitaan jokaisen vessakäynnin jälkeen iso tai pieni poltto. Kiinteä uloste muuttuu tuhkaksi ja neste haihtuu palamisprosessissa.
Polttavan wc:n hormi vaatii vuosittaisen nuohouksen, jonka voi tehdä itse.
Pakasteet on kompostoitava
Pakastavan wc:n suurin etu on asennuksen helppous. Töpseli seinään ja se on siinä.
Kompostoivasta ja polttavasta wc:stä poiketen pakastavassa versiossa ei tarvita erillistä nesteen keräystä tai tuuletusputkea, vaan sitä voi käyttää missä tahansa tilassa.
Pakastavan wc:n käyttö on yksinkertaista
Pakastavan wc:n käyttö on yksinkertaista. Isoon sankoon laitetaan biohajoava pussi, ja vessaa käytetään samaan tapaan kuin ulkohuussia: tarpeet tehdään aina edellisten päälle.
Verkkovirtaan kytketty wc pakastaa kertyviä jätöksiä kaiken aikaa noin 15 pakkasasteessa, minkä ansiosta ne eivät haise.
Kun sangosta on täyttynyt noin kaksi kolmasosaa, sanko otetaan pusseineen ja jäätyneine jätöksineen mukaan ja käydään kippaamassa käymäläjätekompostoriin sulamaan.
Pakastava wc vaatii käyttäjältään viitseliäisyyttä ja toimivan kompostointijärjestelmän.
Muovipussiin jäätynyttä ulostemöhkälettä kompostoidaan ensin lämpökompostorissa, kunnes se on kompostoitunut.
Pakastava wc vaatii käyttäjältään viitseliäisyyttä ja toimivan kompostointijärjestelmän.
Kuuman vaiheen jälkeen seos vaatii vielä vuoden jälkikompostoinnin, ennen kuin sitä voi hyödyntää vaikkapa koristekasvien multana.
Jos käymäläkompostia antaa ravintokasveille, kompostoinnin eri vaiheissa on oltava erityisen huolellinen.
Tonnilla pääsee alkuun
Pakastavan wc:n saa halvimmillaan runsaalla tuhannella eurolla. Ostoslistaan pitää lisätä myös lämpökompostori, jollaisen saa edullisimmillaan noin 500 eurolla. Lisäksi tarvitaan jälkikompostori.
Jälkikompostoinnin voi hoitaa joko toisessa lämpökompostorissa tai halvemmassa kompostorissa, kunhan huolehtii, ettei maaperään pääse kompostikasasta valumia. Yhteensä kokonaisuudelle kertyy hintaa 1 500–2 000 euroa.
Käyttökustannuksia aiheuttavat käymälöiden pussit, pakastavan käymälän kuivike sekä sähkö.
Polttavassa käymälässä on suurempi sähkönkulutus kuin pakastavassa wc:ssä. Poltto vie 0,4–2 kilowattituntia per käyttökerta, kun taas pakastavan wc:n sähkönkulutus vuorokaudessa on noin 0,73 kilowattituntia.
Mikään vaihtoehdoista ei ole ilo silmälle.
Jos kantovesimökin vessaratkaisussa miettii kauneusarvoja, vaihtoehdoista mikään ei ole suuri ilo silmälle. Sekä pakastavat, kompostoivat että polttavat wc:t ovat soikion muotoon valettuja muovi-istuimia, joita saa valkoisena tai mustana.
Täydellistä vaihtoehtoa ei siis ole, mutta asiaa pohdittuamme kallistuimme pakastavan wc:n kannalle. Hinta on siedettävä ja kompostointi meille ennestään tuttua hommaa.
Tuumasta toimeen
Kun wc-ratkaisu on päätetty, työ alkaa komeroremontilla. Suurennamme oviaukkoa, laitamme lisälämmöneristystä seiniin ja portaisiin sekä levytämme seinät. Lattia oikaistaan ja pinnoitetaan.
Lopuksi vedetään sähköt ja asennetaan suorasähkölämmitys, sillä pakastava wc vaatii toimiakseen yli kymmenen asteen huonelämpötilan.
Pönttö vaatii toimiakseen yli 10 asteen huonelämpötilan.
Ekologisesta näkökulmasta voi kysyä, onko järkeä eristää, pinnoittaa ja laittaa tilaan lämmöt vain siitä ilosta, että saa pakastettua ulosteensa – eikös se hoituisi talvikylmässä komerossa muutenkin?
Hoituisi varmasti ainakin talvipakkasilla, mutta kun yhtälöön lisää viihtyisyyden ja ikääntymisen, ekologisuudesta pitää tämän verran tinkiä.
Kun mökillä ei olla, pakastavan wc:n voi tyhjentää, ottaa pois pistorasiasta ja jättää komeron taas kylmilleen.
Testiviikonlopun kokemukset
Kun komero on remontoitu, sähköt vedetty ja pakastava wc saapunut, on testin aika.
Yöelämä helpottuu kertaheitolla. Vessakäynti ei vaadi enää ulkovaatteita ja kunniakierrosta talon ympäri – eikä lumitöitä talvella.
Lievä viileys, joka pakastimesta tuntuu takalistoon, on pientä suhteessa puhuriin, joka pyyhkii persusta ulkohuussissa.
Pakastava wc on käytössä hyvin hiljainen, ja pakastuminen tapahtuu nopeasti jopa yksittäisten vessakäyntien välillä.
Yksi asia on sentään ennallaan suhteessa ulkohuussiin: kompostikuiviketta kuluu.
Pakastavassa wc:ssä kuiviketta ei ole pakko käyttää heti, mutta sitä on lisättävä viimeistään kompostointivaiheessa, jotta kompostista ei tule liian kosteaa.
Meistä on mukavampi katsella kuiviketta kuin itse jätöksiä, joten otamme tavaksi käyttää sitä joka kerta.
Pakastavan wc:n suurin miinus paljastuu sitä mukaa, kun pussi alkaa täyttyä. Kahden ihmisen käytössä 40 litran pussi vetää juuri ja juuri pitkän viikonlopun tuotokset, mutta ei yhtään enempää.
Jos mökillä viihtyy talvisaikaan kuukausia, pakastepussien seuraavan osoitteen eli lämpökompostorin on oltava riittävän suuri.
Suositeltavaa, joskaan ei halvinta, onkin kahden vessan taktiikka.
Suositeltavaa, joskaan ei halvinta, onkin kahden vessan taktiikka: ulkohuussi, jota voi käyttää myös talvisaikaan sekä pakastava wc, joka toimii yöajan ja pahimpien myräköiden hotelli helpotuksena.
Jäisiä jätöksiä sisävessasta ei kannata kuitenkaan kiikuttaa ulos kompostoivaan vessaan, sillä se hidastaa kompostoivan wc:n palamisprosessia.
Pakastavan ja kompostoivan wc:n tuotokset voi yhdistää sitten jälkikompostointivaiheessa.
Remontti laajenee
Kuten remonteissa usein käy, yksi asia johtaa toiseen ja kolmanteen. Meilläkin wc-remonttina alkanut hanke tuotti samalla eteisremontin, jossa rakennettiin myös uudet kiintokalusteet.
Kierrätys toi pientä säästöä. Esimerkiksi wc:n seinien panelointi onnistui aiemman sukupolven varastoimilla tammilevyillä.
Vanhaa eteistä purkaessa naulakon takalevyn alta paljastui iloinen yllätys: komea viisipeilinen väliovi, joka on jossain vaiheessa otettu pois käytöstä ja peitetty kahta puolta.
Yhteensä remontti maksoi yli 7 000 euroa.
Se sai nyt jäädä näkyviin ja päätynee vielä käyttöönkin seuraavan remontin yhteydessä.
Tarvikkeisiin upposi lopulta noin 3 500 euroa ja toinen mokoma työpalkkoihin, eli yhteensä remonttiin kului yli 7 000 euroa.
Sillä hinnalla saimme toimivamman talvimökin, jossa on sisävessa ja lämmin välieteinen.
Juttu on ilmestynyt ET-lehdessä 13/2022.