Porilainen toimitusjohtaja Tapani Järvinen, 65, on intohimoinen ulkoilmaihminen. Hän löysi unelmiensa mökkipaikan Kuusamon rauhasta.

Kesällä 1991 Tapani Järvinen makoili Porissa nurmikolla, pureskeli apilan vartta ja pohti, millaisen mökin haluaisi.

– Mietin, että kokonaan tai osin kallion sisään tehdyt rakennukset, kuten Temppeliaukion kirkko ja hotelli Mesikämmen, ovat niin hienoja, että sellainen mökin pitää olla.

Sopivan mökinpaikan etsimiseen meni kymmenen vuotta. Tapani teki karttatiedusteluja ympäri Lappia löytääkseen jyrkkäreunaisen korkean kallion. Paikan piti olla lähellä hiihtourheilukeskusta, sillä hän on intohimoinen murtomaahiihtäjä.

Könysin mäen harjalle ja tajusin, että tähän se mökki pitää saada.

– Muoniossa kävin yhtä paikkaa katsomassakin, mutta se ei oikein innostanut. Inarissa olisi ollut hyvältä vaikuttava rinne, mutta se oli jo niin kaukana, että sai jäädä.

Tapanin perheelle on ollut tärkeää, että jouluna on lunta jalan alla. Rukan alueen hanget ovat tulleet noilla matkoilla tutuiksi.

– Satuin joulureissulla Ihtinkijärvelle ja näin juuri oikeanlaisen kallion nousevan aivan rannasta. Könysin mäen harjalle ja tajusin, että tähän se mökki pitää saada.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yläkerran terassille katetaan maaliskuusta lokakuuhun. Tapanin ruokaseurana on Leena Vainio.

Parin vuoden manööveri

Alueen omistajan selvittäminen vaati hiukan salapoliisityötä. Paljastui, että kymmeniä hehtaareja Ihtinkivaaran läheisiä maa-alueita oli päätynyt joitain vuosia aiemmin Itikka osuuskunnan käsiin. Lihantuottajilla oli hinku päästä alueesta eroon, mutta ennen kauppoja Tapani lähestyi myös Kuusamon viranomaisia.

– Kyselin heiltä, että mitäs jos rakentaisin ensimmäisen kerroksen kallion sisään. Kun kunta näytti vihreää valoa, aloitin tarkemmat suunnitelmat.

Ympäristökeskuksen kanssa kävin isoimman väännön.

Suuri rakennus sulautuu hyvin maisemaan.
Suuri rakennus sulautuu hyvin maisemaan.

Alueelle oli tehty jo aiemmin rantakaava. Sen perusteella mökki olisi pitänyt rakentaa vaaran varjopuolelle, josta ei ollut näkymää järvelle. Kunnan viranomaiset suostuivat kuitenkin tekemään muutoksen koko Ihtinkijärven rantakaavaan, koska moni muukin mökinomistaja halusi sitä.

– Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa kävin isoimman väännön. Tuntui, että joka tapaamisella vaatimukset kiristyivät. Onneksi rantakaava valmistui, ja parin vuoden lupamanöövereiden jälkeen sain rakennusluvan juuri haluamalleni paikalle kalliokielekkeen kärkeen.

Kallion alle louhittiin kahdeksan auton parkkiluola.

Tärkein ensin

Kalliolla seisovan mökin ja Ihtinkijärven väliin sijoittuva savusauna on Tapanin ylpeys. Se oli myös ensimmäinen rakennus, joka tontille nousi.

Saunarakennus on jaettu kahteen osaan. Toisessa päässä on löylyhuone, jota hallitsee massiivinen kiuas. Vilvoittelua varten on iso terassi, jolta voi ihailla puiden takaa siintävää järvenselkää.

Jokainen kirveenisku näkyy hirren pinnassa tasamittaisena.

Talon toisessa päässä on avara takkatupa, jossa voi pienen keittiön ansiosta yöpyä. Sauna toimikin varsinaisen talon rakentajien tukikohtana ennen sen valmistumista. Tuvan seinää koristavat Tapanin ystäviltään syntymäpäivälahjaksi saamat sukset – Järviset tietenkin.

Saunalta johtavat portaat Ihtinkijärven rantaan.
Saunalta johtavat portaat Ihtinkijärven rantaan.

Saunan seinät on tehty kymmentuumaisista neliskanttisista pelkkahirsistä, jotka piiluttiin paikan päällä.

– Kahdelta virolaiselta ammattimieheltä meni melkein kaksi viikkoa, kun he kirveillä veistivät hirsien pinnat. Työn jälki on upeaa. Jokainen kirveenisku näkyy hirren pinnassa tasamittaisena.

Kaikki irti maisemasta

Mökkirakennus valmistui vuonna 2008. Alakerta louhittiin kallion sisään, aivan kuten Tapani 17 vuotta aiemmin oli haaveillut.

Talvisaikaan Tapanin suosikkipaikka talossa onkin alakerran takkahuone. Sen seinät ovat samaa kiveä, jota talon alta kaivettiin.

– Kun siinä istuu ja katselee elävää tulta, eivät maailman murheet paina.

Pääsin katsomaan ohilentävää kotkaa alaspäin.

Tapani halusi, että ainutlaatuisesta maisemasta voi nauttia mahdollisimman paljon. Mökin molemmissa kerroksissa on isot terassit ja paljon koko seinän korkuisia ikkunoita.

– Kerran istuin ruokailutilan pöydän ääressä ja pääsin katsomaan ohilentävää kotkaa alaspäin. Sellainen on aika harvinaista herkkua.

Alakerran takkahuone on talvisin Tapanin suosikkipaikka.
Alakerran takkahuone on talvisin Tapanin suosikkipaikka.

Kesäisin Tapani viihtyy yläkerran terassilla, jossa voi nauttia aamukahvit maaliskuulta lokakuulle. 45 metriä alempana aaltoilee Ihtinkajärvi, jonka takana vaaramaisema jatkuu silmänkantamattomiin. Aavaa ja rauhallista näkymää katsoessa ei uskoisi, että vilkas Rukan lomakeskus on vain kahdeksan kilometrin päässä.

 

James Bondin tukikohta

– Mennään katsomaan autopaikkaa, Tapani huikkaa eteiseen marssiessaan.

Ulko-oven sijaan hän kurvaakin huomaamattoman metallioven eteen ja painaa nappia. Talossahan on hissi!

Tämä on tiettävästi Suomen korkein yksityisasuntoon asennettu hissi.

– Tämä on tiettävästi Suomen korkein yksityisasuntoon asennettu hissi, Tapani kertoo ovien sulkeutuessa pehmeästi.

Hissin ovet aukeavat 24 metriä alempana ja paljastavat suuren kallion sisään louhitun parkkiluolan. Olo on kuin olisi yllättäen joutunut James Bond -elokuvaan. Parkkitilaa on kahdeksalle autolle, mutta nyt luola on tyhjä. Ainoat kulkupelit ovat seinää vasten nojaavat murtomaa- ja laskettelusukset.

Maisemista voi nauttia kylvyssäkin.
Maisemista voi nauttia kylvyssäkin.

Tapani osoittaa metallisia kierreportaita, joiden yläosa katoaa pimeään.

– Rakennusviranomaiset vaativat, että tuollaiset pitää rakentaa hissin vierelle. Matkan varrella on kaksi välitasannetta, joiden kautta hissiin juuttuneet ihmiset voi pelastaa, jos sellainen tilanne joskus tulisi.

Liian harvoin ehdin mökille.

Luolan toisesta päästä alkaa pitkä tunneli, jonka kiiltävä lattia laskeutuu loivasti kohti leveää kippiovea.

Vaikka parkkihallin ovi on iso, ulkoa katsottuna se näyttää katoavan jylhään kalliorinteeseen, jonka päällä mökki lepää massiivisena mutta silti hienosti maisemaan istuvana.

– Liian harvoin ehdin mökille. Sen takia luonto yllättää joka kerta, se on aina erilainen, Tapani sanoo.

Kuusam on top3

Tapani Järvinen on ulkoillut Kuusamossa kaikkina vuodenaikoina jalan, hiihtäen ja meloen. Suosikkireiteilleen hän suuntaa lähes vuosittain.

  1. Kuontivaaran lenkki on 18,5 kilometriä pitkä ja profiililtaan sopiva vähemmänkin hiihtäneelle, etenkin jos sen kiertää vastapäivään. Kuusamon ja Rukan hiihtoreitit ovat muuten haastavia ja nopeiden ja jyrkkäkurvisten laskujen takia osin vaarallisiakin.
  2. Pieni karhunkierros alkaa Juumasta. Sen kiertää helposti päivälenkkinä, ja reitti on tosi kiva ja hieno. Myllykosken sillalta voi hyvällä tuurilla päästä katsomaan, kuinka hurjapäät laskevat koskea kumiveneillä. Olen itsekin käynyt sitä kokeilemassa.
  3. Melonta Kiutakönkäältä Jäkälämutkaan on aloittelijallekin sopiva päiväretki, jonka varrella on hyvät laavut ja nuotiopaikat.
  4. Joki huilaa eteenpäin tosi rauhallisesti, eikä matkan varrelle taida osua yhtään kohtaa, jossa ei osuisi jalka pohjaan. Tänä kesänä vettä oli jo niin matalalti, että muutamassa kohdassa kanootti otti pohjaan kiinni.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 18/2018.

Teksti
Kuvat
Joel Karppanen