Tässä tulevat tuoreet ET:n lukijabloggaajat! Ja tällaisia neuvoja he haluavat jakaa muille blogista haaveileville kirjoittajille. PS. Kirjoittajia mahtuu vielä mukaan - olisitko sinä yksi heistä?

1. Etämummelin kiikkustuolissa

"Olen tamperelainen, kolme vuotta eläkkeellä ollut Anja, jolla juuret ovat eteläpohojalaasuuressa.

Kun Esikoisen perhe ja lapsenlapset asuvat Belgiassa, voin toteuttaa isovanhemmuuttani enimmäkseen vain etäältä. Aikaa jää siis runsaasti muihin kolmannen iän elämyksiin. Liikutan itseäni monella lailla, ylläpidän erilaisia kulttuuritapahtumia muiden ikääntyneiden naisten tavoin, kuulun Kalevalaisiin naisiin ja muutamaan muuhun yhdistykseen sekä laulan kakkosalttoa kuorossa. Ihan lähituntumassa pyörivät mies ja yli 16-vuotias Vimma-koira. Kuopustyttö löytyy läheisestä kaupungista avomiehensä ja Ruska-kissansa kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Arkipäivän kokemukset toisinaan ihmetyttävät, usein ihastuttavat ja joskus vihastuttavatkin tällaista lähes ylikypsään ikään ehtinyttä naista. Näitä tuntemuksia haluan jakaa blogissani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläkkeelle jäätyäni aloitin Jyväskylän avoimessa yliopistossa kirjoittamisen opinnot ja joskus silloin aloin pitää blogiakin.

"Alussa en kertonut blogista kenellekään, olin salabloggaaja. Pelkäsin, että blogini on liian huono."

Kirjoittaminen on hauskaa ja mielenkiintoista, välillä tosin tuskaista. Kun asiat laittaa paperille, niihin tulee erilainen suhde. Postausta miettiessäni käyn läpi asiaa monelta kantilta. Haluan jakaa itselleni tärkeitä asioita tai jopa oivalluksia muillekin. Jos saan mielestäni mielenkiintoisen kirjoituksen aikaiseksi (mitä ei aina tapahdu), olen tyytyväinen. Suullisestikin olen saanut toisinaan myönteistä palautetta ja sehän innostaa jatkamaan.

Meitä bloggaajia on monenlaisia, niin että mukaan sovit hyvin. Aina tietysti on eduksi, jos on joku omanlaisensa aihe, joka erottuu muista. Älä ajattele, että täytyy olla täydellisen hyvä bloggaaja voidakseen aloittaa. Tekemällä oppii.

Muista, että aina joku tykkää blogistasi ja joku toinen ei. Et voi siis lähteä ajatuksesta, että pyrit miellyttämään lukijoita. Kirjoita vain niin, kuin itse haluat, älä kuitenkaan tahallisesti loukkaa ketään."

2. Tietyssä iässä

"Tiedättehän ihmiset, joille ero on tullut salamana kirkkaalta taivaalta. Päivisin ne näyttävät vielä lähes normaaleilta, mutta iltaisin ne vajoavat polvilleen ja ulisevat. Minulle kävi vähän samoin, mutta jättäjä ei ollut mies, vaan nuoruus ja terveys. Kerron, miten näin pääsi käymään ja mitä tästä seuraa. Jaan kipupisteet ja voimapaikat. Voi olla, että myös otan kantaa ajankohtaisiin, mieltä kuohuttaviin aiheisiin. Blogin kuvat ovat pääasiassa parvekkeeltani.

Olen Maija Rauha, 55-vuotias tekoblondi. Päivisin kirjoitan, iltaisin ulisen ja kirjoitan.

Blogistani löytänee eniten samaistumispintaa nainen, joka on havainnut ikääntymisen ensimmäiset merkit, mutta jolla on vielä matkaa eläkeikään. Ajattelen lukijoita kauempana asuvina ystävinäni, joille kerron, mitä olen tuumaillut.

Blogi on perinteinen varaventtiilini. Rakastan kirjoittamista yli kaiken ja teen sitä päivätyössänikin, mutta tilaustöitä sorvatessa jää ajatuksia yli.

"Blogissa pystyn tuulettamaan tunteitani ja sanomaan asiat halki."

Myös kuvat, kuvaaminen ja parvekkeen hoito ovat minulle tärkeitä, ja minusta on hauskaa esitellä parhaita otoksiani blogissa. Bloggaamiseen liittyy yhtä aikaa sekä itsekeskeisyyttä ja narsismia että halua olla avuksi ja tuottaa iloa muille. Ei kaikilla ole halua julkistaa ajatuksiaan, mutta minulla sattuu olemaan. Itsensä brändäämiseksikin sitä on joskus joku sanonut.

Suom on täynnä ihmisiä, jotka kirjoittavat pöytälaatikkoon ja haaveilevat julkaistusta romaanista tai tietokirjasta. Blogi on hyvä tapa totutella säännölliseen kirjoittamiseen ja päästä alkuun julkaisemisen saralla. Blogiahan voi kirjoittaa kuin kirjettä ystävälle, nostamatta rimaa liian korkealle. Blogista voi myös helposti tehdä itsensä näköisen. Ei tarvitse tehdä samaa kuin muut, vaan voi valita tyylilajinsa, aiheensa ja esimerkiksi tekstin ja kuvien suhteen juuri sellaiseksi kuin itsestä tuntuu. Tervetuloa tiettyyn ikään!"

3. Seniorin sessio

"Olen 67-vuotias neljän lapsen äiti ja kuuden ihanan lapsenlapsen mummi. Työelämässä toimin visuaalisena suunnittelija. Harrastuksina piirtäminen, maalaaminen ja käsityöt. Nykyään kuntosalilla käynti ja bloggaaminen.

Olen huomannut, että joskus, kun juttu ei oikein luista, se ei silloin ole hyvä. Mutta kun antaa soljua vaan, niin silloin kulkee! Jos aiheeni ovat sellaisia, että niistä voi joku saada jotain vinkkejä elämään, niin sehän on hyvä.

"Tämä blogin kirjoittaminen on tavallaan yksi henkireikä ja todistus siitä, että en ole ihan kalkkeutunut."

Ja koska nivelrikon takia olen monen harrastukseni joutunut lopettamaan, niin tilalle piti saada jotain. Ja sormethan vielä pelaa. 

Oma blogi on vähän niin kuin päiväkirja tai roskis. Tosin vielä ujostuttaa antaa itsestään kaikkea kun tajuaa, että koko maailmahan sitä voi lukea. Tutuistani,siis ikäisistäni ei kukaan ole ainakaan vielä innostunut kirjoittamaan blogia. Syynä lienee varmaan huono tietokoneen käyttäminen tai osaaminen.

Ei se aloittaminen minullekaan ollut helppoa, vaikka olen töissänikin aikoinaan työskennellyt tietokoneen kanssa. Tekniikassa olen niiiiin hukassa.

Mutta tyttäreni 42 v. ja 48 v. kyllä kirjoittavat blogia. Heistä sitä potkua sain niin, että ryhdyin miettimään: osaisinko minäkin?"

4. Pirkkojen puutarhassa

"Olemme kaksi pohjoista Pirkkoa, jotka muodostimme muutama vuosi sitten oman puutarhayhdistyksen. Olemme 65+ -vuotiaita ja harjoitamme Posiolla ja Sodankylästä iloluontoista ja huoletonta puutarhanhoitoa ja jaamme yhdistyksemme jäsenille vuosittain Vuoden Puutarha -palkinnon. Blogissamme raportoimme kaikenlaisista Lapin luonnon ilmiöistä ja kerromme lappilaisista tapahtumista  sanoin ja kuvin. Joskus muistelemme matkojamme kaukaisiin maihin ja vieraisiin puutarhoihin.

Blogia toivoisimme lukevan ihmisten, jotka ovat kiinnostuneita pohjoisen luonnosta ja puutarhasta luonnon osana sekä luontovalokuvauksesta. Meille kirjoittajina blogin pitäminen tarkoittaa pysähtymistä, kokemusten ja ajatusten vaihtoa. Ja kommenttejakin otetaan mieluusti vastaan!

"Blogien maailma avautunee parhaiten blogien seuraamisen myötä."

Sehän innostaa itsekin aloittamaan bloggaamisen. Ja apuja alkuun on tarjolla. Esimerkiksi kansalaisopistot järjestävät kursseja ja niitä voi sinne esittää ellei tarjontaa ole."

5. Terkkuja Leilalta Italiasta

"Olen paljasjalkainen tamperelainen. Vietin lapsuuteni runoja ja tarinoita kirjoitellen ja makaroonivelliä syöden. Kohtalo vihjaili jo silloin tulevasta muutosta Italiaan. Blogissani kerron tuosta muutosta, tästä nykyisestä elämästäni Isä Matteon pikkukaupungissa Spoletossa.

Olen opiskellut Montessoriopettajaksi Italiassa, mutta kirjoittaminen on vienyt minut mennessään: Joulukuussa 2014 julkaistiin kirjani "Terkkuja Leilalta Italiasta" ja käännän italialaisten kirjailijoiden runoja suomen kielelle.

Siinä sivussa kerään oliiveja oliivitarhastamme oliiviöljyksi, kastelen sitruunapuita ja noukin munakoisoja, tomaatteja ja varsiartisokkia kasvimaastaamme.

Tulin parikymppisenä Italiaan opiskelemaan ja jäin vahingossa tänne asumaan. Italian aurinko lämmitti niin mukavasti, pasta maistui ja rento, välitön ilmapiiri sopi hyvin vilkkaalle karjalaisjuuriselle luonteelleni. Koin tulleeni kotiin.

Italialaiset, eläkkeellä olevat vanhemmat naiset antavat mielellään auttavan kätensä työssäkäyville lapsilleen, hoitamalla lastenlapsia. Unohtamatta itseään ja synnynnäistä italialaista eleganttia:

"Italialaisten eläkeläisten viikkoon mahtuvat jumpat, posliininmaalaukset ja englannintunnit, sekä iloiset pyrähdykset tanssilattialla. Korkokengissä tietysti."

Toivoisin, että blogiani lukisivat ihmiset, jotka haluavat ilopilkkua päiväänsä ja joilla on mielenkiintoa kurkata Italiaan kulissien takana, elämäni kautta. Blogini antaa minulle iloa itse kirjoittamisesta, sekä iloa olla yhteydessä tätä kautta Suomeen ja suomalaisiin.

Kannustaisin olemaan rohkea ja aloittamaan blogin, ettei se jää vain haaveeksi. Älä odota liikaa itseltäsi. Bloggaajat ovat tavallisia ihmisiä, jotka haluavat kertoa tai sanoa jotain postausten kautta. Anna persoonallisuutesi tulla esiin blogissasi pelkäämättä, sillä se tekee blogistasi sinun blogisi."

6. Geron

"Olen Ari Liimatainen, freelancer ja geronomiopiskelija. Geron (kreik.) 'vanhus, vanha mies' on blogini.

Vanhustenviikon juhlapuheissa vanhuus on viisautta. Presidentin suojeluksessa muistamme kiitollisina yhteiskuntamme kunniajäseniä, jotka ovat uhrauksillaan hankkineet meille itsenäisyyden, hyvinvoinnin ja koko nykypolven elämän.

"Seuraavalla viikolla astuvat taas voimaan suomalaisen ikärasismin perussäännöt."

Vanha ja vanhus ovat kirosanoja, joiden käyttö on kielletty niin kansalaisilta kuin virkakielessä. Voimme huokaista helpotuksesta ja ummistaa silmät ikävältä tosiasialta, että vanhenemme ja kuolemme joka ainoa.

Nyky-Suomessa vanhukset eivät todellakaan kuulu vanhainkotiin. Ensinnäkään kukaan ei halua olla vanhus ja toiseksi ei ole vanhainkotejakaan. On asumispalveluyksikköjä, palveluasuntoja, senioritaloja, ryhmäkoteja, hoivakoteja, kotiutusryhmäasuntoja, ympärivuorokautisia palvelutaloja."

Haluatko mukaan bloggaajaksi? Klikkaa ja lue ohjeet: Näin perustat blogin

Sisältö jatkuu mainoksen alla