Sillo ko Destia oli TVH
ja se teki tiäkki itte,
mää oli viäl nuari miäs.
Yht tiät varte tarvittii paljo.
Paljo miähii ja kalustoo
ja iso tyämaatukikohta.
Tukikohras löyty kaikkee:
majotustilat miähil,
toimistotilat herroil;
varastotilat ehjäl kalustol,
korjauspaja rikki menneel,
sähköverstas viäl erikses.
Ruakala tarvittii tiätysti,
se jälkee tärkei oli sauna,
sit viäl vappaa-aja tila.
Vakiväki oli TVH ommaa,
irtomiähet ympäri maat,
naissiivoojat paikallissii.
Yks siiivojist oli Iines,
hiljane, ahkera maalaine;
harvo puhu häne kanssas.
Kerra se löysi seteleit maast,
ne oli toimistoparaki eres,
joku palkanostaja oli tiputtanu.
Iines vei ne merstaril.
Mestari sano: "Pir hyvänäs,
purottajaa ei saar selvil."
Siihe Iines: "Kiitos vaa,
mää e varast toise ommaa."
Sit se käänty kannoillas,
marssi niska jäykkän ulos,
sammaa paikkaa toimisto ettee
ja kylvi rahat takasi maaha.
