Aamuvarhaisena hetkenä ennen

keväthurmaista laulua leivosen

tunsin kehollani kysyvän kätesi:

Yhäkö rakastat minua, kultani,

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

yhäkö yllän suosikiksi, armaani,

yhäkö minulle bonukset kertyisi..?

Leivonen vitkasteli, kurkkua availi,

ja viimein ilonsa ilmoille visersi,

käteni kehollasi vavisten vaelsi,

kuiskutteli, vastaili ja vakuutteli:

Yhä yllät suosikiksi, ikuinen iloni,

yhä sinulle plussat ropisee laariisi...

Sisältö jatkuu mainoksen alla