Kun runoilija kuoli,
viettivät hiljaisen hetken
linnut ja tuulonen runoissaan asustaneet.
Kun runoilija kuoli,
pyyhkäisi valkoinen pilvi
itkevän auringon kultaiset kyynelten veet.
Kun runoilija kuoli,
viettivät hiljaisen hetken
sävelet laulujen runoihin rakastuneet.
Kun runoilija kuoli,
valitti viulujen kielet
sanojen helinää soittoonsa kaivanneet.
Kun runoilija kuoli,
jätti hän hedelmät hengen
muistojen kirjoihin lehtihin kellastuviin.
Kun runoilija kuoli,
lahjoitti säveltäjälleen
viimeiset sanansa lauluihin kaunehimpiin.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
