Ulosteen karkailu on harmillinen vaiva, josta kannattaa puhua lääkärille ujostelematta. Apukeinoja löytyy lääkkeistä jumppaan.
Olen 58-vuotias, 69 kiloa painava terve nainen. Lenkkeilen paljon, ja aamuisin onkin juostava, nimittäin vessaan, ettei uloste mene housuun. Kesäpaikallamme en aina ehdi, ja se on tosi noloa. Minulla ei ole ripulia eikä ummetusta, ja siedän kaikkia ruokia. Käytän Deprakinea 8 vuotta sitten tehdyn aivokalvokasvaimen leikkauksen jälkeen, lisäksi minulla on verenpainelääkitys. Nimimerkki Huolekas rouva
Jos on virtsan karkaaminen arka aihe, niin ulosteen karkaaminen lienee vieläkin arempi. Kiitos, kun rohkenit lähettää kysymyksesi.
Kerroitkin jo tärkeitä esitietoja suolesi toiminnasta, joten päähuomio keskittyy nyt peräaukon sulkijalihasten toimintaan. Tutkiminen tehdään huolellisesti.
Ensin selvitetään, miten sulkijalihas toimii. Potilas ponnistaa ja seurataan, miten väliliha liikkuu, peräaukko supistuu. Sitten tunnustellaan sormella sisemmän sulkijalihaksen lepotila ja puristuskyky. Peräsuoli ja usein koko paksusuoli tähystetään saman tien kasvaimien ja pullistumien poissulkemiseksi.
Jos sisempi sulkijalihas tuntuu heikolta, lääkäri aloittaa ripulin itsehoidosta tutun loperamidi-nimisen lääkityksen. Myös lantionpohjan lihasvoimistelu tuo apua eli samanlainen jumppa, jota käytetään rasitustyyppiseen virtsankarkailuun. Avuksi tulee asiaan perehtynyt fysioterapeutti.
Hankalat tapaukset ohjataan aina erikoislääkärille, proktologille, jolla on vielä ässiä hihassa. Tärkeää onkin siis ottaa se ensimmäinen askel, rohkeasti, ujostelematta.