Tiedätkö sinä, kenen nimissä omaisuutenne on? Yksi asia kannattaa ehdottomasti varmistaa

1. Mitä merkitystä on sillä, kumpi omistaa mitäkin?

Aviopuolisoilla on avio-oikeus puoleen yhteenlasketun omaisuuden arvosta, mutta vasta avioliiton purkautuessa eroon tai kuolemaan.

Avioliiton aikana avio-oikeus tavallaan uinuu. Avio-oikeus ja omistusoikeus ovat siis eri asioita.

Yhteistä kotia ei voi yksin myydä.

Puolisot voivat ostaa omaisuutta ja ottaa velkaa omiin nimiinsä. Avioliiton aikana perheen yhteistä kotia ei kuitenkaan saa myydä ilman kummankin suostumusta, vaikka vain toinen omistaisi sen.

Jos avio-oikeutta ei ole rajattu avioehdolla, erossa varakkaampi maksaa tasinkoa sen verran, että kummallekin jää yhtä paljon omaisuutta.

Varakkaampi saa kuitenkin päättää, kuinka tasinkonsa maksaa. Tasingon saaja ei voi vaatia vaikkapa puolta entisen puolisonsa omistamasta mökistä.

Avoliitossa on erityisen tärkeää kenen nimissä omistukset ovat, sillä avoliiton päättyessä kumpikin pitää omissa nimissään olevan omaisuuden.

Niin sanotun avoliittolain nojalla voi vaatia hyvitystä, jos on antanut merkittävän panoksen yhteiseen talouteen, mutta sitä saa yleensä vain tiukoilla kriteereillä.

2. Voinko joutua maksamaan puolison velkoja?

Avioliiton aikana ja sen jälkeenkin kumpikin vastaa omista veloistaan.

Yhteisesti otetusta velasta vastaavat molemmat, samoin perheen elatusta varten otetusta velasta, vaikka sen olisi ottanut vain toinen omiin nimiinsä. Tällaisia ovat myös tarpeellisten kodinkoneiden osamaksut, vaateostokset ja harrastusmaksut.

Avioliitossa molemmat vastaavat omista veloistaan.

Avioerossa itse velattomana pysytellyt voi kuitenkin joutua entisen puolisonsa velkojen maksumieheksi.

Kun ilman avioehtoa osituksessa kummankin omaisuudesta vähennetään ensin velat, voi velkaantuneelle jäädä jäljelle sen verran vähän varoja, että hänellä on oikeus tasinkoon, jos säästeliäämmälle on kertynyt enemmän omaisuutta.

3. Mistä tiedän, mitä omistan? Maksamme kaiken yhdessä.

Niin sanotun nimiperiaatteen mukaisesti omistaja on se, jonka nimiin omaisuus on hankittu. Siksi on hyvä pitää huolta siitä, että rahoitus- ja omistussuhteet kulkevat käsi kädessä.

Onko nimissäsi sen verran omaisuutta kuin tosiasiassa rahoitat?

Jos aviopuoliso omistaa kesämökin yksin, toisen ei kannata sijoittaa rahojaan mökin remonttiin ilman velkakirjaa, ellei ole tarkoitus antaa remonttia lahjaksi.

Joskus puolisot lyhentävät yhdessä vain toisen nimissä olevan asunnon lainaa. Lainan lyhentäminen ei muuta omistusosuuksia. Eron tullen voi olla ikävää huomata kerryttäneensä omaisuutta vain toisen taskuun.

4. Omat vai yhteiset pankkitilit?

Jokaisella tulisi olla oma pankkitili, johon esimerkiksi omat eläketulot ohjautuvat. Se helpottaa asioiden hoitamista, kun liitto päättyy eroon tai puolison kuolemaan.

Yhteisiä tilejä on kahdenlaisia. Niin sanottuja ja-tilejä tilinomistajat voivat käyttää vain yhdessä. Tai-tilillä olevia varoja kumpikin tilin omistaja voi käyttää itsenäisesti.

Tili voi olla ja tai tai.

Puolison kuollessa kuolinpesästä tulee yhteisen tilin toinen omistaja.

Leski ei voi käyttää ja-tilillä olevia varoja ennen kuolinpesän selvitystä. Tai-tilinkin osalta kuolinpesän osakkailla on oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä.

5. Milloin avioehto kannattaa tehdä?

Jos toisella tai molemmilla puolisoilla on omia lapsia tai lapsenlapsia, ilman avioehtoa ositus voi varakkaammasta tuntua epäoikeudenmukaiselta.

Tunne voi syntyä etenkin, jos omaa perintöä tai ennen avioliittoa hankittua omaisuutta menee osituksessa ex-puolisolle.

Avioehto on viisautta myös, jos olet yrittäjä. Yrityksen varat ja omistussuhteet kannattaa suojata avioehdolla.

Yrittäjän kannattaa harkita avioehtoa.

Kolmas tyypillinen tilanne on, kun lahjana tai perintönä saatu omaisuus halutaan rajata avio-oikeuden ulkopuolelle. Näin vaikkapa isovanhemmilta peritty lapsuuskesien mökki pysyy itsellä ja omilla lapsilla, eikä päädy esimerkiksi uuden puolison lapsille.

Samoin omat säästöt ja sijoitukset halutaan ehkä turvata itselle ja omille lapsille.

Avioehdon voi tehdä myös haluamallaan rajauksella. Osan omaisuudesta, vaikkapa yhteisen kodin, voi jättää avio-oikeuden alaiseksi.

Avioehdolla voidaan myös rajata avio-oikeus pois avioeron sattuessa, mutta jättää rajaamatta lesken oikeutta tasinkoon kuolinpesästä.

6. Miksi avioeron ositus pitää aina hoitaa?

Vaikka vähävaraisempi puoliso ei vaatisi avioerossa avio-oikeuden perusteella hänelle kuuluvaa omaisuutta, kirjallinen dokumentti asiasta tarvitaan aina. Suullinen selvitys ei riitä, vaikka jaettavaa tai vaatimuksia ei olisi.

Kirjallinen ositussopimus tarvitaan viimeistään, kun toinen entisistä puolisoista kuolee. Jos paperia ei ole, kuolinpesälle koituu ylimääräistä selvitettävää.

Erityisen hankalaa on, jos tekemättömiä osituksia on useasta päättyneestä avioliitosta.

Ositus kannattaa tehdä aina kirjallisesti avioliiton päättyessä.

Myös uudessa avioliitossa voi tulla hankaluuksia, jos kumppanin entinen aviopuoliso päättää vaatia osituksen tekemistä jälkikäteen.

Hoitamatta jääneen osituksen voi tehdä entisen puolison kanssa, vaikka erosta olisi jo vuosia. Netistä löytyy myös digitaalisia lakipalveluita, joissa asian voi hoitaa helposti.

7. Kuinka varautua siihen, että ei pysty enää hoitamaan raha-asioitaan?

Jokaisen kannattaa huolehtia kuntoon edunvalvontavaltuutus. Se on valtakirja, jolla ilmaiset kenen haluat hoitavan asioitasi, jos et enää pysty siihen itse onnettomuuden tai esimerkiksi muistisairauden takia.

Ilman valtakirjaakin puoliso voidaan kyllä määrätä edunvalvojaksi, mutta silloin tilanteeseen liittyy viranomaisvalvontaa ja vuosittainen tilivelvollisuus.

Edunvalvontavaltuutus helpottaa ja keventää yksin asioita hoitamaan jäävän puolison työtä merkittävästi.

Tee edunvalvontavaltuutus, kun olet vielä kunnossa.

Edunvalvontavaltuutus täytyy olla muodollisesti oikein laadittu. Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa hakemuksesta valtuutuksen voimaan lääkärin lausunnon perusteella.

Usein edunvalvontavaltakirjan tekemiseen havahdutaan liian myöhään, eikä sen tekeminen enää onnistu.

8Milloin testamentti on syytä tehdä?

On yllättävän yleinen harhakäsitys, että testamentti kannattaa tehdä vain, jos omaisuutta on runsaasti.

Testamentista on hyötyä, vaikka jaettavaa olisi vähemmänkin.

Testamentilla voi turvata lesken ja muiden läheisten asemaa, suunnitella varallisuuden siirtoja seuraaville polville ja tehdä perintöverosuunnittelua.

Testamentilla voi varmistaa, että esimerkiksi perintötila pysyy oman suvun omistuksessa.

Perinnönjättäjällä on oikeus rajata perintö perillistensä aviopuolisoiden avio-oikeuden ulkopuolelle testamentilla. Puolison avio-oikeuden voi rajata pois myös lahjoittaessaan omaisuutta tai rahaa.

Asiantuntijana lakimies Katariina Kuusiluoma, Lexly Oy

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 24/2021.