Ihminen jättää aina perinnön. Joskus se voi olla iso kasa pikavippejä, joiden yksityiskohdat perillisen pitää selvittää kolmen kuukauden määräajassa.

1. Kun ihminen kuolee, mitä tapahtuu hänen veloilleen?

Kuolema ei lakkauta velkasuhdetta. Velat säilyvät ennallaan, ja velkojilla on edelleen oikeus saataviinsa. Vastaavasti säilyvät myös vainajan saatavat.

Kummassakin tapauksessa velalliseksi tai velan antajaksi tulee vainajan sijasta kuolinpesä.

Kuolema ei nollaa velkoja.

Velat ja saatavat pitää selvittää perunkirjoitusvaiheessa. Kuolinpesän ositus tai perinnönjako voidaan toimittaa vasta sen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Miten saan vainajan velat selville?

Ihminen tekee palveluksen perillisilleen dokumentoimalla taloudelliset sitoumuksensa siten, että perillisten on helppo löytää tieto veloista ja saatavista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos tällaista koottua dokumenttia ei löydy, kuolinpesän velkojen selvittäminen jää pesän osakkaiden vastuulle.

Velkojen selvittäminen on kuolinpesän osakkaiden vastuulla.

Vainajan postia, laskuja ja lyhennyksiä seuraamalla asiat alkavat yleensä hahmottua. Velan antaja saa tiedon velallisen kuolemasta joko kuolinpesän osakkaalta tai väestötietojärjestelmästä. Tiedon saatuaan velkoja lähettää maksumuistutuksen, josta velan yksityiskohdat selviävät.

Perintätoimistoilta saat saldotiedot perinnässä olevista veloista ja ulosotosta selvityksen velallisesta, joka on sen asiakasrekisterissä.

3. Mistä saan tarvittaessa apua selvittelytyöhön?

Mikäli velkojen selvittely menee liian työlääksi, kannattaa hankkia pesänselvittäjä, jonka tehtävä on saattaa pesä sellaiseen tilaan, että perinnönjako voidaan aloittaa tai todeta pesä varattomaksi.

Vaatimus pesänselvittäjän määräämisestä tulee toimittaa tuomioistuimelle. Pesänselvittäjä voidaan määrätä myös velkojan pyynnöstä.

Pesänselvittäjä laskuttaa yleensä työstään tuntihinnalla, mutta jos työmäärä on ennakoitavissa, kyseeseen voi tulla myös könttäsumma.

Kuolinpesän osakkaat voivat hakea käräjäoikeudesta julkista haastetta tuntemattomien velkojien kuuluttamiseksi, jos sellaisia on syytä epäillä esimerkiksi kuulopuheiden perusteella.

4. Jos päätän luopua perinnöstä, missä vaiheessa ja miten ilmoitan päätöksestäni?

Perinnöstä luopumiselle ei ole asetettu aikarajaa. Se pitää kuitenkin tehdä ennen kuin ottaa perintöä vastaan.

Lakisääteisiin velvoitteisiin kuten perunkirjoitukseen osallistuminen ei ole vielä perinnön vastaanottamista. Sinun on siis mahdollista luopua perinnöstä vielä perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen.

Jos perinnöstä luopuu jo ennakkoon, vapautuu luonnollisesti kuolinpesän selvitysvastuista, mutta ne siirtyvät perintöjonossa seuraavalle eli vahinko lähtee kiertoon.

Perinnöstä voi luopua, mutta sitä ei voi määrätä toiselle henkilölle.

Perinnöstä luopuminen tapahtuu aina kirjallisesti, ja sen tulee olla ehdoton. Et siis voi määrätä, kenelle haluat perinnön siirtää.

Perintö siirtyy luopumisen jälkeen automaattisesti laissa määritellyille sijaantuloperillisille ja lopulta valtiolle, jos myös sijaantuloperilliset luopuvat siitä.

5. Missä järjestyksessä velat maksetaan?

Perintökaaren velkavastuujärjestelmä tarkoittaa lain määräämää järjestystä, jossa eri velat tulee maksaa.

Ensimmäisenä maksetaan pesänselvitysvelat eli velat, jotka ovat syntyneet kuolinpesän saattamisesta jakokuntoon. Tällaisia velkoja ovat esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.

Seuraavaksi maksetaan velat, jotka ovat syntyneet vainajan eläessä.

Viimeisenä maksuvuorossa ovat ne pesän velat, jotka ovat syntyneet perittävän kuoleman jälkeen muissa kuin pesänselvitystoimissa.

6. Jos vainajalla on velkoja perinnässä, jatkuuko perintä?

Velkoja voi turvautua kaikkiin niihin perintäkeinoihin, jotka olivat käytössä velallisen eläessä. Ulosotto ja perintätoimistot voivat siis vaatia velan maksua selvittämättömältä kuolinpesältä.

Jos pesä osoittautuu varattomaksi, perukirjan kopion toimittaminen velkojille lopettaa velan perinnän ja velat jäävät velanantajan tappioksi.

7. Mitä tapahtuu, jos velat ylittävät varat?

Jos kuolinpesä todetaan varattomaksi, velat raukeavat.

Mikäli pesällä on varoja, mutta ne eivät kata velkoja kokonaisuudessaan, velkojalla on oikeus saada ylivelkaisen kuolinpesän varoista jako-osuus eli suhteellinen osuutensa pesän veloista.

Pesänselvittäjä voi päättää ylivelkaisen kuolinpesän varojen jakamisesta jako-osuuksien mukaisesti silloinkin, kun velkojien kanssa ei päästä sopimukseen varojen jaosta.

Kuolinpesäkin voidaan asettaa konkurssiin.

Ylivelkainen kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin, jos sen katsotaan olevan tarkoituksenmukaista kuolinpesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuntamisen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai kuolinpesän velkoja.

8. Voinko joutua henkilökohtaiseen vastuuseen perintönä saamistani veloista?

Velat eivät siirry sinulle, jos ne maksetaan ennen perinnönjakoa tai jos pesä todetaan perukirjassa varattomaksi.

Vainajan velat voivat siirtyä kuolinpesän osakkaan maksettavaksi vain siinä tapauksessa, jos perukirjaa ei toimiteta säädetyssä määräajassa, perukirjaa varten annetaan väärää tietoa tai kuolinpesän osakkaat eivät toimi perintökaaren velkavastuun edellyttämällä tavalla.

Pesän varallisuudesta ei kannata antaa vääriä tietoja. 

Väärän tiedon antaminen voi olla esimerkiksi sitä, että kuolinpesän käteisvaroja ei ilmoiteta perukirjaan.

Jos jokin velka tulee tietoon vasta perukirjan valmistumisen jälkeen, se ei rinnastu väärän tiedon antamiseen. Tällainen myöhemmin paljastuva velka voidaan hoitaa lisäperunkirjoituksella.

9. Mikä avuksi, jos kuolinpesän varat eivät riitä edes hautajaisiin?

Jos kuolinpesä on varaton, osakkaat voivat hakea hautauskuluihin avustusta kaupungin sosiaalitoimesta. Kaupunki maksaa tällaisen täydentävän toimeentulotuen yleensä suoraan hautaustoimistolle.

Avustussumma vaihtelee paikkakunnittain, mutta se kattaa yleensä edullisimman palvelupaketin, johon sisältyy arkku, arkkuvaatteet, kuljetus, hautauslupa ja järjestelypalkkio.

Lähde: Finlex, OP Ryhmä

Artikkeli on julkaistu ET-lehdessä 7/21

Sisältö jatkuu mainoksen alla