Riitaisa kuolinpesä käy kalliiksi. Siksi perittävän on hyvä laatia testamentti asiantuntijan avustuksella. Perillisten kannattaa muistaa, että pesänjakajan työ voi maksaa enemmän kuin himoittu tavara.

1. Miten voi hallita omaisuutensa jakoa?

Jakoa voi helpottaa tekemällä testamentin, jossa tekee perillisille selväksi, millä perusteella on ratkaisunsa tehnyt. Perilliset voi myös ottaa mukaan suunnitteluun. Kannattaa lisäksi muistaa, että omaisuuttaan voi myydä ja lahjoittaa hyvissä ajoin.

Testamentti kannattaa tehdä aina, kun omaisuutta jää.

2. Milloin kannattaa tehdä testamentti?

Testamentti kannattaa tehdä aina, kun omaisuutta jää – myös siinä tapauksessa, että perillisiä on vain yksi. Testamentissa voi määrätä, onko perillisen puolisolla avio-oikeutta perintöön. Erityisen tärkeää testamentin tekeminen on, jos ihmissuhteet ovat valmiiksi hankalat tai perillisillä on erilaisia intressejä.

Kannattaa kääntyä lakiasiantuntijan puoleen.

3. Mitä testamentilta vaaditaan?

Testamentin tulee olla kirjallinen ja yksiselitteinen sekä täyttää muotoseikat. Huonosti laadittu asiakirja poikii helposti riitaa. Testamentin voi tehdä itse, mutta kannattaa varmistua, että todella ymmärtää, mitä on tekemässä. Usein törmää testamentteihin, joissa käytetty terminologia ei ole tekijälle itselleenkään selvää. Siksi kannattaa kääntyä lakiasiantuntijan puoleen.

Kuolinpesä on kuolleen varojen ja velkojen kokonaisuus.

4. Miten omaisuus jakaantuu kuolinpesässä?

Kun ihminen kuolee, hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesän haltuun. Sen pääasialliset osakkaat ovat perilliset.

Kuolinpesä on kuolleen varojen ja velkojen kokonaisuus. Siihen voi kuulua kiinteää omaisuutta, irtainta omaisuutta ja irtaimistoa. Kiinteää omaisuutta ovat kiinteistöt, irtainta esimerkiksi asunto-osake, arvopaperit ja ajoneuvot. Irtaimistoa ovat muun muassa huonekalut, taulut, kirjat, sisustustarvikkeet ja vaikkapa maatalouskoneet.

5. Mistä perinnönjaoissa riidellään?

Riitoihin on yleensä kolme syytä: yhden lapsen suosiminen, pesän osakkaan omavaltainen ja itsekäs käyttäytyminen sekä taistelu yksittäisistä esineistä. Maaomaisuuden, rahojen ja osakkeiden lisäksi kiistaa tulee helposti tunnepitoisista esineistä, kuten äidin kansallispuvusta tai isän ampuman hirven sarvista.

250 euron tuntipalkkiota laskuttavan pesänjakajan työ on kalliimpaa kuin monen esineen arvo.

Irtaimistolle voi tulla iso hinta, jos päälle pannaan eripurasta aiheutuneet kustannukset. Keskimäärin 250 euron tuntipalkkiota laskuttavan pesänjakajan työ on kalliimpaa kuin monen esineen arvo.

Tilanteen laukaisemiseksi irtaimisto voidaan jakaa yhteisesti sovittavin keinoin, kuten huutokaupalla. Irtaimisto voidaan myös myydä kuolinpesiä ostavalle yritykselle.

6. Milloin kuolinpesä kannattaa arvioittaa?

Kuolinpesä voi sisältää hyvin erityyppistä omaisuutta: asuntoja, kiinteistöjä, ajoneuvoja, taidetta. Jos itsellä ei ole riittävää tietoa omaisuuden arvosta, kannattaa käyttää asiantuntijoita. Asunnot ja kiinteistöt arvioi kiinteistönvälittäjä, ajoneuvoista voi hankkia arvion myyntiliikkeestä, ja on myös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet irtaimiston arviointiin.

7. Voiko perittävää hoitanut vaatia muita enemmän perintöä?

Edesmennyttä hoitanut voi vaatia hyvitystä perittävän hyväksi tekemästään työstä. Hyvitystä voidaan lain perusteella maksaa enintään viideltä vuodelta, sopimuksesta pidemmältäkin ajalta. Kannattaa säästää kuitit hankkimistaan tavaroista ja palveluista.

8. Voiko edesmenneen antamat lahjat riitauttaa jälkeenpäin perinnönjaossa?

Jos lahjoittaa omaisuuttaan perillisille, kannattaa miettiä, miten se vaikuttaa tulevaan perinnönjakoon. Jos lahja loukkaa toisten rintaperillisten lakiosaa, se voidaan tulkita suosiolahjaksi. Se huomioidaan perinnönjaossa, jos joku rintaperillisistä niin vaatii.

Ennakkoperintö on lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, ellei lahjan antaja ole toisin määrännyt. Ennakkoperinnön arvo lisätään sen omaisuuden arvoon, joka tosiasiallisesti on pesässä. Tästä arvosta lasketaan kunkin perillisen perintöosat.

9. Mikä on toimitusjako?

Toimitusjaolla tarkoitetaan oikeuden määräämän pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa. Toimitusjako tehdään, jos pesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen ja joku heistä sitä vaatii.

Pesänjakajan ensisijaisena tavoitteena on ratkaista pattitilanne niin, että osakkaat pääsevät sopuun. Jos tässä ei onnistuta, pesänjakaja toimittaa jaon.

Kun kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, hän yksin tekee päätökset pesää koskevissa asioissa.

10. Voiko perin­nöstä luopua?

Kaikesta perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai osittain. Luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti, ja se on tehtävä ennen perinnön jakamista. Luopuneen osuus siirtyy tämän sijaisperilliselle, esimerkiksi lapselle. Väärin tehty tai osittainen luopuminen johtaa helposti siihen, että luopuja joutuu maksamaan perintöveroa luopumastaan kohteesta.

Lähteet: varatuomari, asianajaja Eeva Kemppainen, vero.fi, idealista.fi, minilex.fi, yle.fi

Tiesitkö?

  • Perillisen tai testamentin saajan ei tarvitse maksaa perintöveroa alle 20 000 euron suuruisesta perinnöstä.

Omaisuusmassa muhii

  • Suomalaisten 65–74-vuotiaiden keskimääräinen nettovarallisuus oli vuonna 2016 203 000 euroa. Vuosikymmen aiemmin se oli keskimäärin 152 000 euroa. Nettovarallisuus on varallisuutta, josta on vähennetty velat.
  • Kotitalouksien varallisuus on koko ajan kasvanut, ja vanhemmat ikäluokat ovat vaurastuneet enemmän kuin nuoret. Varallisuus jakautuu kuitenkin Varallisuus jakautuu epätasaisesti myös ikäryhmien sisällä. Neljäsosalla 65–74-vuotiaiden kotitalouksista oli varallisuutta alle 79 000 euroa ja neljäsosalla yli 370 000.
  • Suomalaisten varallisuus koostuu asuinkiinteistöistä, asunto-osakkeista ja loma-asunnoista, kulkuvälineistä, talletuksista, osakkeista ja eläkevakuutuksista.
  • Varallisuus oli suurimmillaan yli 65-vuotiailla lapsettomilla pareilla, noin 270 000 euroa.

Lähde: Tilastokeskus

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2018.