Huolia, valittamista, loputonta
saman kelan pyörittämistä.
Jos ystävyyssuhteesta katoaa ilo ja
keveys, asiasta on hyvä puhua suoraan.
Hyvään ystävyyssuhteeseen kuuluu kolme keskeistä rakennusainetta: luottamus, ilo ja tasa-arvoisuus. Joskus rakennuspalikat saattavat heilahtaa epätasapainoon niin, että ystävyys muuttuu raskaaksi ja kuormittavaksi.
– Tuulan ja hänen ystävänsä suhteessa toteutuu ehkä luottamus, mutta ilo ja tasa-arvoisuus eivät. Yksipuolinen kuormittaminen ei kuulu ystävyyssuhteeseen, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Helinä Häkkänen.
Kuorman rajat
Jos ystävän käytös on muuttunut niin ikäväksi, että se häiritsee jo omaa hyvinvointia, iloa ja jopa nukkumista, on syytä miettiä tilannetta niin ystävän kuin oman itsenkin kannalta. Kuormitetun ystävän pitäisi itse uskaltaa sanoa hyvissä ajoin, että ei enää jaksa olla korvana tai pahan olon purkukohteena.
– Tuulan ystävä tarvitsisi ammattiapua, jota hän ei ole osannut tai halunnut hakea. Kuulostaa siltä, että hänen myötäelämisen kykynsä on syystä tai toisesta rajoittunut, ja oma tarve purkaa jotakin elämänkriisiä menee tasa-arvoisen ystävyyden edelle.
Tällaisessa tilanteessa kannattaa kysyä itseltään, onko kuorma väliaikaista vai kestääkö se pidempään.
Miksi annan pompottaa?
Miksi joku sitten antaa ystävänsä pompottaa ja käyttäytyä huonosti pitkäänkin? Miksi rajojen asettaminen tuntuu niin vaikealta?
Usein kysymyksessä on silkka myötätunto: on luonnollista, että ystävää halutaan auttaa. Rajojen vetäminen saattaa nostaa esiin myös monenlaisia pelkoja.
– Pelkäämme seurauksia: suuttuuko toinen, menetänkö tämän ihmissuhteen? Jos ystäviä on alun perinkin vähän, pelko yhdenkin menettämisestä voi olla vahva. Silloin ystävältä saattaa sietää enemmän huonoa käytöstä.
"Pelkäämme seurauksia: suuttuuko toinen, menetänkö tämän ihmissuhteen?"
Varsinkin narsististen ihmisten tunnereaktioita usein pelätään. Vaikka toisella ei olisi varsinaista narsistista persoonallisuushäiriötä, narsistiset piirteet saattavat silti vaikuttaa ihmissuhteisiin.
– Tällainen ihminen ottaa omilla asioillaan tilan haltuun ja tuntuu imevän tilasta kaiken hapen.
Joskus on syytä ottaa kunnolla etäisyyttä. Kun ystävyys tuottaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita ja kokemuksia, voi olla aika lähteä eri suuntiin. Sen ei tarvitse olla lopullista.
– Voi sanoa, että toivon sinulle hyvää, enkä hylkää, mutta tarvitsen nyt hengähdystaukoa ja keskityn omaan hyvinvointiini.
Joskus lopullinen ero ystävyyssuhteesta voi olla oikea ratkaisu. Tällainen tilanne voi olla vaikkapa, jos ystävä on pettänyt luottamuksen erityisen ikävällä tavalla. Silloin paluu ystävyyssuhteeseen voi traumatisoida vain lisää.
Älä pelkää konfliktia
Ystävän menettämisen lisäksi saatamme varoa konfliktia ja riitaa. Siihen Helinä Häkkänen suosittelee oppivan keskustelun mallia. Erimielisyystilanteessakin voi oppia toiselta jotain, jos vain on avoin.
– Ajatuksena on, että ystävä kutsutaan keskusteluun, ei pamauteta valmiina syytöstä tai tuomiota. Asian voi esittää uteliaan kiinnostuneena ja kysyä toisen kokemusta.
Hyvät keskustelun aloituslauseet voi laittaa valmiiksi korvan taakse.
”Olen huomannut, että...”
”Auta minua ymmärtämään, miksi...”
”Sinulla on varmaan hyvä syy, että...”
Kun hankalaa aihetta lähestyy avoimena ja kunnioittavalla asenteella, vastapuolen voi olla helpompaa ottaa kipeä palaute vastaan. Parhaimmillaan empaattinen kohtaaminen auttaa toista hoksaamaan tilanteen.
Helinä Häkkänen kehottaa huomaamaan, mikä ero on erimielisyydellä ja konfliktilla.
"'Toisen määritteleminen, arvosteleminen ja syyttäminen ei ole kunnioittavaa."
– Mielipiteet ja näkemyserot voivat törmätä: Kuormittavasti käyttäytyvä kaveri voi ajatella, että ystävyyssuhteissa saakin purkaa omia huoliaan. Toinen saattaa ajatella, että ei näin paljon, rajansa kaikella.
Konflikti syntyy, kun jommallakummalla osapuolella nousee keskustelussa esiin negatiivisia tunteita, häpeää, syyllisyyttä, vihaa tai loukatuksi tulemisen tunnetta.
– Ne tunteet syntyvät syytöskertomuksista: ”Olet aina ollut sellainen tai tällainen.” Toisen määritteleminen, arvosteleminen ja syyttäminen ei ole kunnioittavaa.
Tosiystävyys kantaa kriiseissä
Osa ystävistä kuuluu tiettyyn elämänvaiheeseen, ja se on on Helinä Häkkäsen mukaan luonnollista. Opiskeluaikojen kaveripiiri voi jäädä, kun elämäntilanne muuttuu, samoin lasten tai vaikkapa työpaikan kautta elämään tulleet ystävät.
Toisinaan ystävyys kantaa eri elämänvaiheiden yli, myös vaikeiden. Elämänpituisen sydänystävyyden tunnistaa siitä, että ystävä osaa jakaa elämäntilanteita ja kulkee rinnalla.
– Jokainen kokee elämässään kriisejä, esimerkiksi taloudellisia tai perheeseen tai terveyteen liittyviä. Isoilla elämänvaikeuksilla on huikea vaikutus sosiaaliseenkin elämään. Moni vakavasti sairastunut on kertonut lopettaneensa kuormittavan ystävyyssuhteen sairauden aikana.
Elämän ja voimavarojen rajallisuus auttaa näkemään mikä on viisasta.
– Kaikki me olemme täällä vain tietyn ajan. Kannattaa miettiä tarkkaan kenelle haluaa sen ajan antaa.
Jutta on ilmestynyt ET-lehdessä 20/2022.
