Joskus silmälääkäri huomaa vastaanotolla jonkin muun kuin silmäsairauden oireita. Mitkä sairaudet voivat oireilla silmissä?
Silmät eivät ole muusta kehosta erillinen saareke terveyden suhteen.
Joskus silmäoireet voivat jopa olla ensimmäisiä merkkejä muualla kehossa esiintyvästä sairaudesta.
Toisinaan oireeton sairaus löytyy, kun tutkitaan silmiä.
– On mahdollista, vaikka ei hirveän yleistä, että silmälääkärin tutkimuksessa todetaan jokin yleissairaus. Hyvä tavoite toki olisi, että ne löydettäisiin jo ennen silmälääkäriä, sanoo silmätautien erikoislääkäri Jaana Hietanen Lääkärikeskus Aavasta.
Jos esimerkiksi näkö heikkenee äkillisesti ilman kipua, kyse voi olla verisuonitukoksesta silmässä. Taustalta voi löytyä pitkään koholla ollut verenpaine tai diabetes.
Äkillinen näön menetys kertoo puolestaan kohonneesta aivoinfarktin riskistä.
Silmän värikalvontulehdus, jonka tavallisimpia oireita ovat silmän punoitus, kipu ja valonarkuus, voi olla merkki reumasairaudesta.
– Voi käydä esimerkiksi niin, että ensin tulee värikalvontulehdus. Kun syitä aletaan miettiä, potilas saattaa kertoa pitkään jatkuneista selkävaivoista, ja verikokeiden perusteella löytyykin selkärankareuma, Hietanen kertoo.
Äkillinen näön menetys kertoo kohonneesta aivoinfarktin riskistä.
Joskus vanhemmalla iällä alkava lihasreuma löytyy vasta sen jälkeen, kun silmälääkärissä on todettu ohimovaltimotulehdus, jota esiintyy yli kuudesosalla lihasreumapotilaista.
Näköhäiriöiden lisäksi ohimovaltimotulehdukseen liittyy muun muassa ohimoalueen päänsärkyä ja yleiskunnon laskua.
Äkillisten silmäoireiden kohdalla hoitoon kannattaa hakeutua mahdollisimman pian. Oireiden perusteella voidaan joko ohjata silmälääkärille tai konsultoida silmälääkäriä.
Myös hitaasti etenevät uudet silmäoireet kannattaa tutkituttaa.
Ilman oireitakin lääkäriin
Vaikka silmissä ei olisi erityisiä oireita, silmänpohjan tutkiminen voi tuoda uutta tietoa.
– Kun silmälääkärin tutkimuksissa laajennetaan mustuainen, silmälääkäri näkee silmän kirkkaan sarveiskalvon ja mykiön läpi suoraan silmänpohjassa oleviin verisuoniin, Hietanen sanoo.
– Ihmisen kehossa ei ole muuta paikkaa, josta lääkäri voi nähdä verisuonet ja niissä tapahtuneet muutokset kuin tarjottimella.
Silmässä verisuonet ja niissä tapahtuneet muutokset näkyvät kuin tarjottimella.
Näin silmälääkäri voi esimerkiksi havaita verisuonissa muutoksia, jotka johtuvat pitkään koholla olleesta verenpaineesta.
Hoitamaton verenpainetauti kaventaa valtimoita, paksuntaa niiden seinämiä ja aiheuttaa verkkokalvolle verenpurkaumia, veren tihkumista ja turvotusta.
Kovettuneet valtimot painavat myös risteyskohdissa laskimoita kasaan, jolloin silmänpohjaan voi syntyä laskimotukoksia.
– Pitkälle edennyt, hoitamaton verenpainetauti tulee onneksi nykyään hyvin harvoin esille silmistä, koska ihmiset mittaavat verenpainetta niin hyvin itse. Vaikka silmänpohjassa näkyvät verisuonten muutokset olisivat lieviä, neuvon tutkituttamaan verenpaineen.
Silmänpohjan muutosten perusteella voidaan epäillä myös diabetestä.
– Onneksi myös diabetes todetaan yleensä aikaisemmin muissa tutkimuksissa, mutta joskus silmälöydökset johtavat diagnoosiin.
Sekä ykkös- että kakkostyypin diabetekseen liittyy suurentunut riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen, joka voi olla pitkään oireeton.
Edetessään ja tarkan näön alueelle ilmaantuessaan se heikentää näköä. Diabetestä sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan säännöllisesti silmänpohjakuvausten avulla.
– Silmälääkäri voi olla apuna diabeteksen hoitotasapainon seurannassa. Jos silmälääkäri huomaa muutoksia verkkokalvolla, asia otetaan esille diabetestä hoitavan tahon kanssa ja potilaan perussairauden hoitotasapainoa pyritään parantamaan.
Jopa borrelioosi voi löytyä
Myös harvinaisemmat sairaudet, kuten esimerkiksi sarkoidoosin ja borrelioosin, voi löytää silmästä.
Sarkoidoosi on tyypillisesti 20-40-vuotiailla puhkeava tulehdussairaus, jonka yleisin muoto on keuhkosarkoidoosi.
Noin neljäsosalla sarkoidoosipotilaista tauti ilmenee silmissä tavallisimmin suonikalvontulehduksena, joka aiheuttaa oireita vain osalle.
Borreliabakteeri voi puolestaan aiheuttaa kahtena näkemistä, näön heikkenemistä, valonarkuutta ja silmäkipua.
Joskus sairauden voi jopa nähdä suoraan silmien ulkonäöstä.
Esimerkiksi silmien pullotus voi olla kilpirauhasen liikatoiminnan merkki. Tyypillisesti kilpirauhasen toimintahäiriöt todetaan nuoremmalla iällä.
– Kilpirauhasen vajaatoimintaan, jota todetaan ikääntyneillä enemmän, voi puolestaan liittyä kuivasilmäisyys sekä vetistävät ja ärtyneet silmät, Jaana Hietanen kertoo.
Myös optikon tekemä silmänpohjakuvaus voi paljastaa muutoksia terveydessä. Mutta pelkkä silmänpohjan kuvaaminen ei anna yhtä kattavaa kuvaa kuin silmälääkärin tutkimus.
Lääkäri muun muassa kyselee yleisestä terveydentilasta ja lääkityksistä, osaa yhdistää mahdolliset silmäoireet yleissairauksiin ja tulkita löydöksiä sekä tutkimustuloksia.
Jos silmälääkäri epäilee oireiden perusteella tai huomaa silmissä sairaudesta kertovia merkkejä, hän voi tehdä lähetteen lisätutkimuksiin.
Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Muistilista lääkäriin
- Muista ottaa silmälääkärille mukaan lista säännöllisesti käyttämistäsi lääkkeistä ja tiedot perussairauksistasi, ja kerro niistä lääkärille. Kerro myös muista oireistasi.
- Ikä nostaa monien silmäsairauksien ja yleissairauksien riskiä. Jos et ole käynyt silmälääkärillä pariinkymmeneen vuoteen tai ikinä, käy tarkastuksessa.
- Jos silmät ovat terveet, sopiva käyntiväli silmälääkärillä on esimerkiksi 3–5 vuoden välein. Jos lähisuvussa on silmäsairauksia tai silmissä on löydöksiä, käyntejä suositellaan tiheämmin.
