Tunnistatko ihon erilaiset luomet? Tiedätkö, millaisista luomista on syytä huolestua?

Mitä luomet ovat? 

Luomet ovat ihon hyvänlaatuisia kasvaimia, joita jokaisella ihmisellä on ihossaan, joillakin paljon, toisilla ei juurikaan. Niitä on monenlaisia, mutta jos puhutaan luomista, joista voi tulla melanoomaa, niin ne ovat niin sanottuja pigmenttiluomia: pigmenttiä muodostavien solujen hyvänlaatuisia kasaumia.

Pigmenttiluomien lukumäärä on suurimmillaan 40–45-vuotiaana.

Miksi luomet lisääntyvät iän myötä? 

Ei tarkalleen tiedetä, miksi luomet lisääntyvät iän myötä. Yksi selitys on se, että mitä enemmän ikää, sitä enemmän ihminen on ehtinyt altistua auringolle. Pigmenttiluomien lukumäärä on suurimmillaan 40–45-vuotiaana. Sen jälkeen ne jopa vähentyvät. Myöhemmin alkaa tulla muunlaisia vanhuuden luomia, esimerkiksi niin sanottuja rasvaluomia eli rasvasyyliä, joilla ei ole sinänsä merkitystä ihosyöpäriskin kannalta. Termi vanhuuden luomi ei ole aivan pitävä, sillä niitä voi olla jopa parikymppisillä. Nuorilla aikuisilla voi olla myös muun muassa dermatofibroomia eli hyvänlaatuisia sidekudosluomia.

Onko kutiava luomi vaarallinen? 

Suurin osa kutisevista luomista on hyvänlaatuisia. Niin sanotut rasvaluomet usein kutisevat, vaikka niissä ei ole minkäänlaista pahanlaatuiseksi muuttumisen riskiä.

Jos pigmenttiluomi alkaa yhtäkkiä kutista, se on hyvä tarkistuttaa.

Millainen luomi on huolestuttava?

Paras nyrkkisääntö on se, että jos tulee luomi, joka ei sovi joukkoon ja on niin sanotusti ruma ankanpoikanen, niin sellaiselle pitää aina uhrata toinen ajatus ja tarvittaessa hakeutua sitä näyttämään. Jos luomen pinta rikkoutuu, erityisesti, jos näin käy itsestään, niin se kannattaa käydä näyttämässä.

Vaarallista sen sijaan ei ole, jos luomi vaurioituu esimerkiksi vamman seurauksena. Pinnan epätasaisuus on yleensä merkki hyvänlaatuisesta rasvaluomesta.

Jos on yhtään epäilyä, että luomessa olisi jotain pahanlaatuista, niin se poistetaan kirurgisesti kokonaan siksi, että se menee patologin tutkittavaksi.

Melanoomista valtaosa, noin 70 prosenttia, tulee suoraan iholle melanoomana, noin kolmasosa jo olemassa olevaan luomeen.

Pelkän hankauksen vuoksi luomia ei tarvitse poistaa.

Voiko hankaavan luomen poistaa? 

Aikaisemmin ajateltiin, että hankaus lisäisi pahanlaatuistumisriskiä, mutta tieto on osoitettu vääräksi. Luomia ei tarvitse pelkän hankauksen vuoksi poistaa. Jos luomet hankautuvat herkästi, tarttuvat johonkin tai menevät rikki, niitä voidaan kyllä poistaa. Poistosta jää kuitenkin useimmiten arpi. 

Miksi luomia tulee rintojen alle ryppäänä? 

Rintojen alle tulevat luomet ovat usein rasvaluomia eli niin sanottuja vanhuuden luomia. Naisilla niitä ilmaantuu usein juuri rintojen alle. Hankaus voi altistaa niille. Hankausta voivat aiheuttaa esimerkiksi rintaliivit tai rinnat itsessään.

Miten yksinasuva voi tarkkailla luomiaan? 

Iho olisi hyvä katsoa läpi kolmen kuukauden välein. Se voi vaatia vähän akrobatiaa. Toisaalta olisi tärkeää katsoa juuri se alue, jota ei päivittäin peilistä näe, kuten selkä, pakarat, takareidet ja pohkeet eli kehon takaosa. Myös jalkapohjiin on hyvä kurkata.

Jos asuu yksin, pitää melkein käyttää kahta peiliä, käsipeiliä ja toista peiliä. Joissain kauppojen sovituskopeissa on useampi peili ja käännettävä peili. Niitä voi hyödyntää.

Luomikarvoja voi itsekin nyppiä pois.

Miksi luomessa kasvaa karvaa? 

Karvaluomet ovat luomia, joissa karvan kasvu on vähän voimakkaampaa kuin iholla muuten. Luomessa kasvavat karvat ovat usein tummia, sillä ne saavat värinsä melaniinista. Luomikarvoja voi itsekin nyppiä pois.

Liittyykö aurinkokeratoosi luomiin? 

Aurinkokeratoosi ja pintasyövät eivät oikeastaan liity luomiin. Aurinkokeratoosi on suuren aurinkoaltistuksen alueelle, yleensä kasvoille ilmestyvä hilseilevä aurinkovauriomuutos. Pieni osa voi ilman hoitoa edetä ihon okasolusyöväksi. Pintasyöpä on yleensä ihon pintakerrokseen rajoittuva syövän esiaste, joka pitää hoitaa.

Asiantuntija: Ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski, Lääkärikeskus Aava

Juttu on julkaistu ET-lehdessä 14/23. Tilaajana voit lukea sen täällä. Jos et ole vielä ET-lehden tilaaja, tutustu digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.