Punkilta saatu aivotulehdus voi olla hyvin lievä, mutta ikä kasvattaa vakavan taudin riskiä. Luonnossa liikkujalle rokotus voi olla paikallaan.
Päivä pihatöissä mökillä ja taas löytyy säärestä punkki. Onneksi se ei ehtinyt vielä hakeutua piiloisampaan paikkaan.
Punkki kannattaa pyyhkäistä pois tai irrottaa punkkipihdeillä heti, kun sen huomaa.
Jos punkin saa poistettua alle 24 tunnin kuluessa puremasta, borreliatartunnan riski on pieni.
Sen sijaan puutiaisaivotulehdusta aiheuttava TBE-virus tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä pureman yhteydessä.
Huonolla tuurilla punkkisyyni ei ehdi estää tartuntaa.
Jos punkin saa poistettua alle 24 tunnissa, borreliatartunnan riski on pieni.
– Suurin osa tartunnan saaneista selviää onneksi vähällä. Etenkin nuoremmilla puutiaisaivotulehdus voi mennä ohi pienellä kuumeilulla. Mitä vanhempi on, sitä herkemmin saa vaikeamman ja vakavamman taudin, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Esa Ruuskanen Terveystalosta.
Kaksivaiheiset oireet
Puutiaisaivotulehdus eli TBE on tyypillisesti kaksivaiheinen. Noin viikon kuluttua punkinpuremasta tulee kuumeilua ja epämääräistä sairauden tunnetta, kuin olisi flunssassa. Borrelioosille tyypillistä laajenevaa ihottumaa ei tule.
Oireet häviävät vajaassa viikossa, ja monella tauti jää tähän. Joillakin se kuitenkin jatkuu viikon parin oireettoman vaiheen jälkeen.
– Noin 20–30 prosentille kehittyy varsinainen aivotulehdus. Se oireilee kovana päänsärkynä ja korkeana kuumeena. Myös tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita voi olla. Tämä vaihe voi viedä etenkin iäkkään teho-osastolle.
Alle joka kolmas saa aivotulehduksen.
Koska puutiaisaivotulehdus on virustauti, antibiootit eivät siihen tehoa. Siihen ei ole parantavaa hoitoa. Hoito on oireiden lievitystä, kuumeen alentamista, nesteytystä, tarvittaessa hengityksen tukemista.
– Odotetaan, että luonto parantaa. Ja onneksi se yleensä parantaa.
Joillekin voi jäädä pitkäkestoisia tai jopa pysyviä jälkioireita, esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksia, kuulovaurioita tai lihasheikkoutta.
Yhä useampi saa tartunnan
TBE-tartunnan ja taudin saaneiden määrä on moninkertaistunut Suomessa. 2000-luvun alussa tautiin sairastui reilut 30 ihmistä vuodessa, viime vuonna noin 120.
– Borrelioosi on silti huomattavasti yleisempi: siihen sairastuu 5 000–6 000 suomalaista vuodessa. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa antibiooteilla.
Tautia voi ehkäistä ihoa peittävällä vaatetuksella, punkkeihin tehoavalla hyönteiskarkotteella ja rokotteella.
Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta.
Maksuttoman TBE-rokotteen aloitussarjan saavat tietyillä riskialueilla asuvat tai siellä vähintään neljä viikkoa kesäaikaan oleilevat.
Osassa Suomea punkkirokotetta suositellaan hankittavaksi omakustanteisesti, jos liikkuu paljon luonnossa tai oleskelee pitkiä aikoja alueilla, joilla TBE:tä esiintyy.
Punnitse riskit
Kun rokotusta harkitsee, on hyvä miettiä myös tulevien vuosien riskejä ja altistusta. Aikooko retkeillä, marjastaa, veneillä tai mökkeillä ahkerasti TBE-alueella tulevina kesinä?
Riskialueet ja rokotesuositukset löytyvät THL:n ylläpitämästä, säännöllisesti päivittyvästä TBE-kartasta osoitteesta thl.fi.
Perusrokotussarjaan kuuluu kolme rokotusta. Jos haluaa suojan ensi kesäksi, kaksi ensimmäistä annosta kannattaa ottaa talvella, ensimmäinen esimerkiksi tammikuussa ja toinen helmi–maaliskuussa. Silloin on ”valmiina”, kun punkit keväällä alkavat liikkua.
Täysi rokotesuoja TBE:tä vastaan on voimassa kahden viikon kuluttua toisesta pistoksesta.
Kolmas annos annetaan 9–12 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Se antaa suojan kolmeksi vuodeksi.
– Tämän jälkeen suojaa täytyy ylläpitää ottamalla tehosterokotuksia. Ensimmäinen otetaan kolme vuotta perussarjan jälkeen. Seuraavien tehosteiden välit vaihtelevat eri ikäisillä. 50–60-vuotiaat tarvitsevat tehosteen viiden vuoden välein, sitä vanhemmat kolmen vuoden välein.
TBE-rokote ei suojaa borrelioosilta eikä se estä punkkia tarttumasta kiinni. Punkkisyyni on siis tarpeen rokotuksesta huolimatta.
Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 15/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.
Punkit ovat aktiivisia 5–25 asteen lämpötilassa. Ne voivat liikkua jo maalis–huhtikuussa ja pitkälle syksyyn, jopa marraskuussa. Käytännössä niihin voi törmätä lumettomana aikana.
Punkit viihtyvät kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus eli tyypillisesti hyvissä marja- ja sienimaastoissa.
Otollisia punkkipaikkoja ovat lehdot, kosteat rantaniityt, kangas- ja havumetsät, saaristo- ja rannikkoalueet ja sisämaan järvialueet.
