Suussa maistuu hapan. Onko se närästystä vai refluksitauti?

Mikä on närästyksen ja refluksitaudin ero? 

Närästys on kipu, polte tai epämukavuus rintalastan takana. Yleisin aiheuttaja on lisääntynyt vatsan sisällön nouseminen ruokatorveen.

Kun oireita on kahdesti viikossa, puhutaan refluksitaudista.

Kun närästysoiretta on kahdesti viikossa tai se on erityisen hankala, puhutaan pelkän närästyksen eli refluksin sijaan refluksitaudista.

Syynä voi olla jostain syystä löystynyt ruokatorven sulkijalihas, palleatyrä tai paine vatsaontelossa, jonka aiheuttaja on usein ylipaino.

Oireet eivät niinkään johdu vatsahapon liian suuresta määrästä vaan siitä, että vatsansisältöä joutuu väärään paikkaan.

Lievä refluksitauti oireilee usein enemmän kuin vaikea.

Vatsahappojen nousu aiheuttaa joillakin myös ruokatorvea vaurioittavan tulehduksen.

Alle puolella refluksitautia sairastavista on ruokatorven tulehdus, mutta jopa kolmasosalla se on oireeton. Lievä refluksitauti oireilee usein enemmän kuin vaikea.

Miten voin itse hoitaa refluksitautia? 

Muuttamalla elintapoja. Ylipainoisella ehdottomasti paras keino helpottaa oloa on painonhallinta. Sen myötä närästys voi parantua kokonaan.

Sitrushedelmistä tehdyt tuoremehut, hiilihapotetut juomat, väkevät alkoholijuomat sekä kahvi kannattaa pitää minimissä.

Rasvainen ja mausteinen ruoka voivat provosoida oireita.

Parasta on nauttia useita pieniä aterioita päivässä ja välttää syömistä ja runsasta juomista 3–4 tuntia ennen nukkumaan menemistä.

Rasvainen ja mausteinen ruoka voivat provosoida oireita.

Sängyn päätyosan korotus 10–15 sentillä saattaa olla avuksi.

Auttavatko lääkkeet refluksitautiin? 

Refluksitautia hoidetaan happosalpaajilla. Ne vähentävät mahalaukun hapon eritystä, jolloin hapon nousun aiheuttamat oireet vähenevät. Ne eivät kuitenkaan tee vatsasta hapotonta.

Happosalpaajat ovat yksi turvallisimmista lääkeryhmistä.

Närästyslääkkeistä liikkuu harhaanjohtavaa tietoa, ja moni miettii, onko niitä turvallista syödä jatkuvasti. Mitään lääkettä ei pidä syödä turhaan, mutta happosalpaajat ovat yksi turvallisimmista lääkeryhmistä.

Eräässä tutkimuksessa seurattiin yli 17 000 osallistujaa kolmen vuoden ajan. Merkittävin jatkuvasta käytöstä havaittu ongelma oli lievästi kohonnut riski sairastua vatsatautiin.

Pitääkö happosalpaajia syödä jatkuvasti? 

Lääkettä myydään apteekeissa myös ilman reseptiä, ja sitä voi omatoimisesti kokeilla kahden viikon kuurina. Jos oireet helpottuvat,  lääkkeen syömistä voi jatkaa kuukaudenkin ja lopettaa sitten asteittain.

Jos kovat oireet palaavat nopeasti eivätkä helpota pian, tai ne ilmaantuvat ensimmäistä kertaa yli 50-55-vuotiaana, on hyvä käydä lääkärissä.

Pitkäaikainen lääkitys on vaarallinen vain, jos sairastaa hapotonta vatsaa.

Lääkäri arvioi, onko syytä lisätutkimuksiin ja kannattaako happosalpaajakuuria vielä jatkaa. Joskus lääkettä voi joutua syömään jatkuvastikin.

Pitkäaikainen happosalpaajalääkitys on tutkimusten valossa vaarallinen vain, jos sairastaa hapotonta vatsaa eli vatsalaukun limakalvo on surkastunut. Silloin lääkitys voi lisätä vatsasyöpäriskiä. Limakalvon kuntoa voidaan selvittää tähystämällä tai seuloa verikokeella.

Tämä on ote ET-lehdessä 21/2024 julkaistusta jutusta, jossa kerromme myös mitä tarkoittaa esimerkiksi dyspepsia sekä hapoton vatsa ja millaisia ongelmia vatsan hapottomuus voi tuottaa. Tilaajana voit lukea koko jutun täältä. Jos et ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun tai tilaa lehti tästä.

Asiantuntijana Olli-Pekka Koivurova, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, Terveystalo