Ei mitään uutta liikunnan saralla, liukasta ja kävelyä, luistoa ja pitoa.

En ole saanut laajennettua liikuntaani sisätiloihin.

Taitaa jumppamaksu jäädä kokonaan hyödyntämättä.

Työpäivän päätteeksi kaipaa happea ja ulkona olon ihanuutta.

Kävely- tai hiihtolenkki ei ole kellonaikaan sidottu.

Voi lähteä juuri kun innostus iskee, ei

odottaa klo 19 zumbatuntia.

Muuta ei tarvitse, kuin ylös, ulos ja menoksi.

Tänä talvena olen kovin nauttinyt pitopohjasuksistani.

Sukset ovat aina käyttövalmiit (minun vaatimustasolleni), pitävät ja luistavat.

Toinen jatkuvan ilon aihe on ketju/piikkiset liukuesteeni. Pitävät!

Tosin murskaavan jään/lumen narina on niin kova, että koirat ja ihmiset

kääntyvät katsomaan, kun lähestyn.

Kuulostan ilmeisesti latukoneelta tai rinnetrampparilta.

Pääasia on, ettei askel ole hutera. Siinä kestää muutamat tuijotukset.

liikkumisiin

Päivi, 5kymppinen