Onko kuulo heikentynyt? Hae rohkeasti apua ajoissa – ikäkuulo voi jopa syrjäyttää

Ikään liittyvä kuulon aleneminen johtuu kuuloelinten rappeutumisesta. Se ei ole kuitenkaan koko totuus. On myös kyse siitä, miten ihminen pystyy käsittelemään kuulemaansa, sanoo professori Martti Sorri Oulun yliopisto­sairaalasta.

Kuulon heikkeneminen liittyy keskushermoston muutoksiin. Viestin kulku kuuloradoissa hidastuu ja siksi viestin perillemenoon tarvitaan enemmän aikaa.

– Kun vastapeluri huomaa, että viesti ei mene perille, hän korottaa usein ääntään ja alkaa tykittää sanomaansa sen sijaan, että hidastaisi puheensa tahtia, Martti Sorri harmittelee.

Ikäkuuloinen kokee huutamisen usein kipuna korvassa, sillä ikäkuulon rapauttamassa korvassa kovat äänet särkyvät ja tuntuvat epämiellyttäviltä. Puhujan pitää kyllä lisätä äänenvoimakkuutta, mutta vain hiukan. Jos ikäkuuloinen käyttää kuulokojetta, puhujan ei tarvitse korottaa ääntään.

Huono kuulo syrjäyttää

Ikäkuulo saapuu hiljaa hiipimällä niin, ettei sitä asianomainen usein huomaa eikä usko, jos kaveri siitä huomauttaa.

– Usein potilaat sanovat, että flunssa vei kuulon. Kuulo on voinut huonontua hiljakseen, mutta vasta räkätaudin tuoma kuulonalenema havahduttaa. Flunssa menee ohi, mutta havainto huonosta kuulosta jää pysyväksi.

Moni ajattelee, ettei vanhan tarvitse kaikkea kuullakaan, mutta ongelmaksi kuulemattomuus kääntyy, kun ei enää pysty kunnolla osallistumaan keskusteluun.

Ikäkuulo vie harvoin kuulon kokonaan, mutta huono kuulo eristää. 

Jos tarpeeksi usein istuu vierailulla huutamassa mitä-sanaa, ei enää viitsi lähteä lainkaan ystäviään tapaamaan. Huono kuulo hankaloittaa asioimista kaupassa ja pankissa. Myös television ja radion seuraaminen vaikeutuvat.

Ikäkuulo vie kuulon vain harvoin kokonaan, mutta huono kuulo eristää ja syrjäyttää; se on tutkimuksissakin todettu.

Mitä pitempään on istunut kuuloerakkona neljän seinän sisällä, sitä hankalampaa lähteminen on. Siksi Martti Sorri haluaisikin, että huonokuuloisuuteen havahduttaisiin ajoissa, ennen kuin siitä on tullut sosiaalinen haitta ja puolisoiden riidan aihe.

Kuulokoje tuo avun

Myöskään terveyskeskuslääkäreiden ei kannata kovin pitkään seurata kuulon huononemista, vaan kirjoittaa lähete kuulokuntoutukseen. Ikäkuuloon tuo apua kuulokoje tai mieluummin kaksi, kumpaankin korvaan omansa.

– Kahden kojeen voimin ihminen kuulee paremmin ja myös hankalammissa olosuhteissa, Sorri sanoo.

– Tutkimuksien mukaan kuulokojeen saamisen jälkeen ihmisten liikkuminen kodin ulkopuolella lisääntyi. He alkoivat käydä tapaamassa tuttuja, harrastuksissa, kirkossa. Sosiaalinen elämä vilkastui ilman kuulokojettakin niillä huonokuuloisilla, jotka saivat neuvoja, miten parhaiten selvitä kuulonsa kanssa.

Käyttämätön korva voi rappeutua. Siksikin on parempi, että kumpikin korva on käytössä. Kuulokojeen tarvitsisi laskelmien mukaan 5–6 prosenttia väestöstä, mutta suomalaisista vain noin prosentti käyttää kojetta apuvälineenä. 

– Moni kokee kuulokojeen jonkinlaisena merkkinä vanhuudesta. Ehkä tarvitsisimme samanlaisia viriilejä, tunnettuja ikäihmisiä esikuvaksi kuulokojeen käyttäjinä kuin presidentti Ronald Reagan oli Yhdysvalloissa. Hänen myötään maassa syntyi suorastaan kuulokojebuumi, Martti Sorri kertoo.

Kuulokoje on yleisin huonokuuloisen apuväline. Se auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa, vahvistaa ääntä ja helpottaa puheen ymmärtämistä.

Miten kuulokoje hankitaan?

Ensiksi huonokuuloinen tarvitsee terveyskeskuslääkäriltä tai korvalääkäriltä lähetteen keskus- tai yliopistosairaaloiden kuulokeskukseen jatkotutkimuksiin.

Ensimmäisessä tapaamisessa lääkäri ja kuulontutkija selvittävät kuulonaleneman asteen, aiheuttajan ja tyypin. Korvakäytävistä otetaan mallit korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen kuorikon tekemistä varten.

Toisella kerralla kuulokojeeseen tehdään tarvittavat säädöt ja huonokuuloinen pääsee kojeen kanssa kotiin kokeilemaan.

Tottuminen kojeeseen vie kuukausia, mutta säännöllinen käyttö on tärkeää.

Koeajalla on tärkeää, että käyttäjä kirjaa ylös kokemuksensa. Silloin hän osaa kertoa niistä, kun hän tulee parin kuukauden kuluttua kolmanteen tapaamiseen hienosäätöä varten.

Kuulokoje sovitetaan aina yksilöllisesti. Se on käyttäjälleen ilmainen ja kestää käytössä viitisen vuotta.

– Tärkeintä on käyttää kuulokojeita säännöllisesti, sillä niihin ei totu, ellei niitä käytä. Piironginlaatikossa niistä ei ole apua. Tottuminen kojeisiin vie usein kuukausia, siksi sinnikkyyttä tarvitaan, Martti Sorri sanoo.

Kuulokojeen antama ääni on hieman erilainen, mutta suurin ongelma on, ettei se valikoi vaan toistaa kaiken äänen, myös taustahälyn.

Mitä on ikäkuulo?

Kaikkien kuulo heikkenee ikääntyessä, kun sisäkorva rappeutuu. Ensin katoavat korkeat äänet, esimerkiksi heinäsirkkojen siritys. Ikäkuulon oire on, ettei saa selvää puheesta hälyssä. Ikäkuuloon liittyy myös usein tinnitusta eli korvien soimista.

Keskustelua haittaava kuulo­vika on 65-vuotiaista joka kolmannella ja 75-vuotiaista kahdella kolmesta. Joka kolmas 75-vuotiaista tarvitsisi kuulo­kojekuntoutusta.

Ikäkuuloon vaikuttavat perintötekijät, elämän aikana koetut melu­vauriot ja yleissairaudet.Ikäkuulon vaurioita ei voi parantaa. Kuulokoje ja muut apuvälineet auttavat arjessa.

Näin tunnistat ikäkuulon

• Et saa selvää toisen puheesta.
• Radion ja television äänen voimakkuutta on lisättävä.
• Et kuule ovikelloa tai puhelinta.
• Et saa selvää pankkivirkailijan puheesta.
• On hankala osallistua keskusteluun.
• Alat karttaa sosiaalisia tilanteita huonon kuulon vuoksi.
• Korva soi tai on tukkoisen oloinen.

Opas: Yksilölliset kuulokojeet ja muut apuvälineet

1. Korvakäytäväkoje on korvakäytävään tai korvanlehden kuoppaan asetettava laite. Kojeosa ja korvakappale muodostavat yhden kokonaisuuden, joka valmistetaan korvasta otetun muotin mukaan.
2. Korvantaustakoje sijoitetaan korvanlehden taakse. Kojeesta vahvistettu ääni johdetaan ohuen letkun ja korvaan asetetun korvakappaleen kautta korvaan.
3. Tavallisia kuulokkeita voi käyttää television ja radion kuuntelussa. Erityisesti kuulovammaisille suunnitelluissa kuulokkeissa on äänenvahvistuksen säädin, josta ääni säädetään sopivaksi kummallekin korvalle erikseen.
4. Matkapuhelimen induktiosilmukka on kuulemista parantava apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteeseen.
5. Radiota ja televisiota voi myös kuunnella induktiosilmukan avulla. Avuksi tarvitaan kaulalla pidettävä pienoisinduktiosilmukka, tyynysilmukka tai huoneen tai huoneiston kiertävä induktiosilmukka.
6. Kodin hälyttimet, kuten ovikello, palovaroitin ja herätyskello, sekä puhelimen soittoääni voidaan muuttaa eri aisteilla havaittavaksi. Esimerkiksi herätyskello herättää tärinällä tai ovikellon soitto näkyy valojen vilkkumisena. Ikäkuuloiset tarvitsevat kuitenkin harvoin erityistä hälytysjärjestelmää, sillä he kuulevat ovikellon ja puhelimen, kunhan ne ovat tarpeeksi kovaäänisiä.

Lisätietoa: www.ikakuulo.fi, www.kuuloliitto.fi

Artikkeli on julkaistu ET:n netissä alun perin vuonna 2011.