Lukija on perinyt vanhemmiltaan olympialaisiin liittyvän retkituolin. Kannattaako se pitää vai hävittää?

Lukijan kysymys:

Vanhempieni jäämistössä oli kuvan mukainen tuoli. Tehty varmaan olympialaisiin. Varressa lukee enso-gutzeit oy, lieneekö valmistaja?
Pohjassa on istumismalli, eli kahva on edessä.

Onkohan tällä mitään muuta arvoa kuin saunapuuna? 

Nimimerkki: T. Kettunen

Keräilyn ammattilaisen vastaus:

Kävelykeppi-tuoli

Olympialaisiin liittyviä esineitä ei yleensä kannata hävittää sen enempää saunapuuna kuin metallikierrätyksessäkään, sillä innokkaita keräilijöitä löytyy ympäri maailmaa. Vaikka minkälaisia tavaroita on valmistettu Helsingin 1952 olympialaisia varten, ja esimerkiksi mitalit, toimitsijamerkit ynnä muu vitriineihin mahtuva tavara saattaa maksaa enimmillään tuhansiakin euroja.

Toissa vuonna myytiin olympialaisten soihtu Rahaliike Holmaston huutokaupassa peräti134 000 eurolla. Niitähän on tehty vain 22 kappaletta, ja niistäkin viisi varastettiin matkalla Kreikasta Helsinkiin. Yksi näistä ”hävinneistä” myytiin kansainvälisessä huutokaupassa vielä paljonkin kalliimmalla.

Enso-Gutzeitin valmistamaa retkituolia on varsin vaikea vitriiniin sijoittaa, mutta kiinnostuneita ostajia silti varmasti löytyy, koska kysymyksessä on hauska erikoisuus. Hinta-arvio on kuitenkin melkoisesti alhaisempi kuin vaikkapa olympiasoihdulla. Jokunen on myyty huutokaupassa ja nettihuutokaupassa, ja hinta-arvio on siten 100–150 euroa.

"Hinta-arvio on siten 100–150 euroa."

Kysymyksessähän on kokoontaitettava retkituoli, joka toimii myös kävelykeppinä. Yhdistelmälaitteiden tapaan se on tosin hankala niin kävelykeppinä kuin istuimena, mutta väliaikaiskäytössä se toimii. Käyttöä löytyi olympialaisissa esimerkiksi katsojan seuratessa maratonreittiä tai 50 kilometrin kävelyä.

Kepin pituus on 89 cm ja istuinosan halkaisija vain 23 cm, joten varsinkaan iso ihminen ei siinä mielellään pitkiä aikoja istu. Varmuuden vuoksi taakse on vielä laitettu sekä kuvallinen että sanallinen istumaohje ” ISTU NÄIN SITT SÅ HÄR”.

Tämä retkituoli on myös Urheilumuseon kokoelmissa.

Eräs lahtelainen puuseppä halusi 2011 aloittaa niiden jälleenvalmistamisen ja yritti löytää tietoa jakkaran suunnittelijasta. Valmistusoikeuksia kysyttiin jopa tekijänoikeusneuvostolta, joka päätti, että Olympia-jakkaran muoto on hallitsevassa määrin seurausta käyttötarkoituksesta ja että Olympia-jakkara ei ole siinä määrin itsenäinen ja omaperäinen, että sitä olisi pidettävä tekijänoikeussuojan alaisena teoksena.

Tiedossa ei ole, menikö jakkara uustuotantoon.

Mitä haluat kysyä antiikista?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.