Lukija on perinyt vanhemmiltaan olympialaisiin liittyvän retkituolin. Kannattaako se pitää vai hävittää?

Lukijan kysymys:

Vanhempieni jäämistössä oli kuvan mukainen tuoli. Tehty varmaan olympialaisiin. Varressa lukee enso-gutzeit oy, lieneekö valmistaja?
Pohjassa on istumismalli, eli kahva on edessä.

Onkohan tällä mitään muuta arvoa kuin saunapuuna? 

Nimimerkki: T. Kettunen

Keräilyn ammattilaisen vastaus:

Kävelykeppi-tuoli

Olympialaisiin liittyviä esineitä ei yleensä kannata hävittää sen enempää saunapuuna kuin metallikierrätyksessäkään, sillä innokkaita keräilijöitä löytyy ympäri maailmaa. Vaikka minkälaisia tavaroita on valmistettu Helsingin 1952 olympialaisia varten, ja esimerkiksi mitalit, toimitsijamerkit ynnä muu vitriineihin mahtuva tavara saattaa maksaa enimmillään tuhansiakin euroja.

Toissa vuonna myytiin olympialaisten soihtu Rahaliike Holmaston huutokaupassa peräti134 000 eurolla. Niitähän on tehty vain 22 kappaletta, ja niistäkin viisi varastettiin matkalla Kreikasta Helsinkiin. Yksi näistä ”hävinneistä” myytiin kansainvälisessä huutokaupassa vielä paljonkin kalliimmalla.

Enso-Gutzeitin valmistamaa retkituolia on varsin vaikea vitriiniin sijoittaa, mutta kiinnostuneita ostajia silti varmasti löytyy, koska kysymyksessä on hauska erikoisuus. Hinta-arvio on kuitenkin melkoisesti alhaisempi kuin vaikkapa olympiasoihdulla. Jokunen on myyty huutokaupassa ja nettihuutokaupassa, ja hinta-arvio on siten 100–150 euroa.

"Hinta-arvio on siten 100–150 euroa."

Kysymyksessähän on kokoontaitettava retkituoli, joka toimii myös kävelykeppinä. Yhdistelmälaitteiden tapaan se on tosin hankala niin kävelykeppinä kuin istuimena, mutta väliaikaiskäytössä se toimii. Käyttöä löytyi olympialaisissa esimerkiksi katsojan seuratessa maratonreittiä tai 50 kilometrin kävelyä.

Kepin pituus on 89 cm ja istuinosan halkaisija vain 23 cm, joten varsinkaan iso ihminen ei siinä mielellään pitkiä aikoja istu. Varmuuden vuoksi taakse on vielä laitettu sekä kuvallinen että sanallinen istumaohje ” ISTU NÄIN SITT SÅ HÄR”.

Tämä retkituoli on myös Urheilumuseon kokoelmissa.

Eräs lahtelainen puuseppä halusi 2011 aloittaa niiden jälleenvalmistamisen ja yritti löytää tietoa jakkaran suunnittelijasta. Valmistusoikeuksia kysyttiin jopa tekijänoikeusneuvostolta, joka päätti, että Olympia-jakkaran muoto on hallitsevassa määrin seurausta käyttötarkoituksesta ja että Olympia-jakkara ei ole siinä määrin itsenäinen ja omaperäinen, että sitä olisi pidettävä tekijänoikeussuojan alaisena teoksena.

Tiedossa ei ole, menikö jakkara uustuotantoon.

Mitä haluat kysyä antiikista?

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.


Kannattaako vanhoja Arabian Disney-astioita antaa lasten leikkeihin, vai olisiko ne parempi siirtää turvaan myyntiä varten?

Lukija kysyy:

"Äitini aikoi antaa omia leikkikalujaan lapsenlapsilleen. Otin ne kuitenkin pois heiltä, sillä nämä lienevät Arabian 1940-luvun lastenastioita. Onko näillä jotain arvoa vai pannaanko takaisin leikkeihin?"

Asiantuntija vastaa:

Teko oli julma lasten kannalta – mutta eipä siitä huolimatta palauteta astioita leikkeihin!

Nämä Disneyn Mikki Hiiret, Lumikit ja Kääpiöt ovat tavattoman suosittuja keräilijöitten keskuudessa. Lumikki-astiastoa valmistettiin vuosina 1939–1953 ja Mikki-kahviastiastoa 1937–1945. Kuvassa näkyvää Hannu ja Kerttu -astiastoa valmistettiin 50-luvulla.

Valokuvasta eivät pikkuviat näy, mutta jos esineet ovat aivan ehjiä, niitten arvo on helposti 30–50 euroa kuppiparilta ja ainakin saman verran sokerikolta. Ja koska tämänikäisiä Disney-esineitä ei enää lisää tule, arvo vain nousee.

Uskoisin, että lapset vielä aikanaan kiittävät viisaasta takavarikointipäätöksestä.

Päivitys 15.3.2017:

Maaliskuussa 2017 kahvikannusta, kermakosta ja sokerikosta koostuvasta Lumikki-asiastosta pyydettiin Huuto.netissä 245 euroa. Lumikki-kahvikupin pyyntihinta liikkui noin 50-90 euron välillä ja Lumikki-lautasen kappalehinta oli 35 euron luokkaa.

Hyvin säilynyttä Minni Hiiri -kahvikuppia kaupattiin 95 eurolla.