Anna-LIisa Tilus otti kissan alkuvuodesta: ”Halusin välttää tyhjän sylin syndrooman, kun ei ole enää lapsia kotona.”
Anna-LIisa Tilus otti kissan alkuvuodesta: ”Halusin välttää tyhjän sylin syndrooman, kun ei ole enää lapsia kotona.”

Tv-kuuluttaja Anna-Liisa Tilus, 53, on kiitollinen geeneistään ja tankkaa energiaa liikunnasta. Lapsenlapsi on hänen elämänsä aarre. Minun numeroni -juttusarjassa tuttu kasvo kertoo elämänsä tärkeistä numeroista.

550 kilometriä

Matka kotiseudulle on pitkä, mutta siellä hengitän vapaammin. Olen yhä hyvin tietoinen ja ylpeä juuristani, sukumme on asunut samoilla Pohjanmaan aukeilla satoja vuosia. Vartuin maalaistalossa, jossa asui kolme sukupolvea. Nyt tilaa pyörittää veljeni. Lähellä asuu muitakin sisaruksia, jotka tuovat turvaa 92-vuotiaalle isälleni.

Sanotaan, että pohjalainen nainen on sitkeä, kunnes kaatuu. Minäkin olen aina yrittänyt olla vahva. Nyt osaan jo pyytää apua, mutta kyllä minut pitää tuntea tosi hyvin, ennen kuin näkee, että jotakin murehdin. Kodin perintöä on myös humaani arvomaailma: vikaa ei pidä etsiä muista.

”Opin tyttärenpojaltani enemmän kuin hän minulta.”

3 lasta

Lapseni ovat erilaisia luonteiltaan, mutta kaikki ovat hyvin urheilullisia. Tyttäreni Iina on fysioterapeutti ja ratsastanut koko ikänsä. Jalkapalloa harrastavista pojistani on tullut ammattilaisia. Sauli pelaa Italian liigassa (Serie A ja B), Leo Suomen liigassa (RoPS). Molemmat kuuluvat maajouk­kueeseen. Totta kai olen heistä ylpeä, koska vain promille lajia harrastavista nuorista pääsee noin pitkälle. Erityisesti ilahduttaa, että lapsilla on keskenään niin loistavat välit. Vielä he puhuvat tunnoistaan melko avoimesti myös minulle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

1 lapsenlapsi

Tyttärenpoika on elämäni aarre. Onneksi asumme lähekkäin ja tapaamme aika usein.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olin isoäidiksi tullessani 48-vuotias, vähän hämmentynyt ja hyvin liikuttunut. Tyttärenpoika on nyt viisivuotias, verbaalisesti vahva ja kova imemään tietoa. Viimeksi meillä oli hyvä keskustelu kissan näköaistista. Välillä tulee kiistoja, välillä pidämme lettukestejä. Mikään holtittomasti hemmotteleva isovanhempi en ole. Joskus muistutan, että tämä on mummun koti ja täällä on tietyt säännöt. Mutta enemmän minä häneltä opin kuin hän minulta.

”Olen Facebookissa varovainen.”

1 000 000 katsojaa

Suomessa on liki miljoona ihmistä, joilla ei ole pääsyä nettiin tai taitoa käyttää digitaalisia palveluja. Seniorit somessa ja Nettiä ikä kaikki -kampanja ovat opettaneet paljon myös minulle. Harkitsin pitkään ennen kuin liityin Facebookiin, ja olen sen piirissä varovainen edelleen.

Digitaalisuus tuo helpotusta arkeen, mutta kyllä vanhuksilla pitäisi olla oikeus hoitaa viralliset asiansa myös ilman nettiä. Toisaalta netti on monelle syrjäseudun asukkaalle tai liikuntaesteiselle oikopolku läheisten luo ja ikkuna suureen maailmaan.

6 kerrosta

Kotini on kolmannessa kerroksessa, ja kolme kerrosta minulla on käveltävää myös työpaikalla. Hissiä en käytä. Arkiliikunnan lisäksi pyöräilen ja golfaan. Nuorempana kilpailin yleisurheilussa ja haluaisin yhä juosta, mutta nivelet eivät enää kestä. Nilkkaa on jo operoitu.

”On silkkaa julmuutta verrata nykyistä olemustani siihen, miltä näytin 19-vuotiaana.”

Olen kiitollinen geeneistäni. Olen saanut vahvat värit ja helpon ihon. Tyyli-ikonini on nuoresta saakka ollut Audrey Hepburn. Jo äitini korosti, että ulkoinen olemus on luojan antama lahja, ja minun pitää kiittää lahjasta tekemällä hyviä asioita muille. Olen joskus erehtynyt lukemaan nettikeskustelun kommentteja ulkonäöstäni. Ilkeily satuttaa. On silkkaa julmuutta verrata nykyistä olemustani siihen, miltä näytin 19-vuotiaana Miss Suomena.

3 kiloa hedelmiä

Lopetin karkin mussuttamisen vuosia sitten. Hedelmiä ja pähkinöitä menee senkin edestä, kolmisen kiloa viikossa. Sokeria on tietysti piilossa monessa paikassa, mutta enää minun ei tee makeaa mieli. Joskus syön lusikallisen hilloa suoraan purkista.

”Tuntuu hyvältä, kun joku on ovella vastassa.”

7 kuukautta eläinlämpöä

Otin alkuvuodesta kissan, koska halusin välttää tyhjän sylin syndrooman, kun ei ole enää lapsia kotona.

Ella on ruskeanharmaa maatiaiskissa, jossa turkin pörheydestä päätellen on paljon norjalaista tai siperialaista metsäkissaa. Tuntuu hyvältä, kun joku on kotiin tullessa ovella vastassa. Aamuisin kissa makaa lukemani sanomalehden päällä, iltaisin se käpertyy viereeni, kun rauhoitun kirjan ääressä. Nyt yöpöydällä on Lucinda Rileyn romaanisarja Seitsemän sisarta.

Anna-Liisa Tilus

Syntynyt 1964 Himangalla. Asuu Helsingissä.

Työ Ylen tv-kuuluttaja ja tiedottaja. Toiminut juontajana muun muassa Tangomarkkinoilla. Miss Suomi 1984.

Perhe Kolme aikuista lasta, yksi lapsenlapsi.

Harrastukset Golf, lukeminen, leipominen.

Ajankohtaista Nettiä ikä kaikki -kampanjakasvo. Sarjan jaksot ovat nähtävissä YLE Areenassa. Katso myös Digitreenit.fi.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2018.

Vierailija

Suorastaan kiukuttaa kun  niitä vanhuksia jotka eivät käytä nettiä eivätkä ole liittyneet Facebookiin pidetään tyhminä ja nuorisukupolvi naureskelee heille. Itse kyllä käytän ahkerasti nettiä mutta facebookin kierrän kaukaa. Minulla ei ole mitään tarvetta kirjoitella sinne kuulumisiani tai lukea mitä siellä joku kirjoittaa tai osallistua johonkin sen kautta. Netti on hyvä isäntä mutta huono renki monessa asiassa. Suomessa ikä-ihmisten oikeus tulee saada hoitaa asiat ilman tietokonetta. Yhtälailla voitaisiin sanoa ministereille, että teidän on osattava lentää kuuhun ihan omin neuvoin!

täti t

Vierailija

No onhan Tilus sievä. Ihminen kaunistuu vanhetessaan. Koska ulkoinen hötkyily jää vähemmälle.
Vasta surujen myötä ihminen oppii ajattelemaan.
Elämä on niin epäoikeudenmukaista. Tuota lausetta kun hokevat ihmiset joiden elämässä ei ole ollut juuri mitään hankaluuksia.
. Itse kun on kokenut pahimman mahdollisen ,niin tulee hiukan ärtyneeksi tuollaisista jeesusteluista.
Totuus on ei meitä kukaan luoja ole luonut, vaan meidän vanhempamme. Hyvine ja huonoine puolueen.
Ja kaikki on vain sattuman sanelema juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla