Mikä neuvoksi, kun isovanhempien ja keskipolven kasvatusperiaatteet törmäävät?

Lastenlasten kasvatuksesta käydään toisinaan kädenvääntöä isovanhempien ja keskimmäisen polven kesken. Joskus kiistaa aiheuttaa se, että isovanhemmat hemmottelevat lapsenlapsia.

– Lapsen vanhemmilla voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on terveellistä ja oikein, sanoo Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen asiantuntija, sosiaalipsykologi Anja Saloheimo.

Tee testi: Miten paljon mummoa sinussa on?

Isovanhemmilla on tärkeä rooli lastenlasten elämässä. On lapsen etu, että hänellä on paljon rakastavia aikuisia lähipiirissään. Hommat luistavat entistä paremmin, kun isovanhemmat ja keskimmäinen polvi juttelee avoimesti kasvatusperiaatteista.

Hemmotellessakin on tärkeää miettiä, mikä on lapsen etu. Yksi ylimääräinen jäätelö lyhyellä mummolavierailulla ei ketään haittaa, mutta viikon kestävä herkkuputki on lapselle epäterveellinen.

Saloheimo muistuttaa, että lapselle parasta on se, että hänen elämänsä on säännönmukaista, ennakoitavaa ja turvallista.

– Jos rakastaa, silloin myös rajoittaa.

Kasvattamista pelottelemalla?

Ristiriitoja aiheuttavat myös sellaiset kasvatuskeinot, joita ei enää tänä päivänä käytetä. Ruumiillinen kurittaminen alkaa jo väistyä isovanhempien kasvatusperiaatteista, mutta jotkut käyttävät edelleen omasta lapsuudestaan tuttua puhetapaa. Lapsia saatetaan uhkailla ja pelotella hylkäämisellä.

Joskus pahaa mieltä tulee siitä, että isovanhemmat ostavat lapsille tarpeetonta tavaraa kysymättä ensin vanhemmilta.

Tällaisetkin tilanteet vaativat Saloheimon mukaan avointa keskustelua ja yhteisten pelisääntöjen sopimista.

Mielenkiintoinen artikkeli: Isovanhempi, älä vaikene näistä asioista

Oikeus raittiisiin isovanhempiin

Toisinaan käy niin, että isovanhemmat suosivat yhtä tai useampaa lapsenlapsista. Siihen voi olla lukuisia syitä, kuten se, miten tulee vävyjen tai miniöiden kanssa toimeen.

Isovanhempien alkoholinkäyttökin on monessa perheessä kipeä asia. Isovanhemmille voi sanoa, etteivät he saa tavata lapsia muuten kuin selvin päin.

Keskustele: Kun on huoli, pitääkö lapsenlapsen elämään puuttua?

– Lapsenlapsilla on oikeus raittiisiin isovanhempiin. Humaltuminen on turvallisuusriski ja aiheuttaa ikävän ilmapiirin, Saloheimo sanoo.

Joskus isovanhemmat harrastavat piilojuomista, mikä ei välttämättä näy kovana humalatilana. Sekin on lapsille turvallisuusriski, koska pienessäkin humalassa tapaturma-alttius kasvaa ja harkintakyky voi pettää.

Väestöliitto kerää heinäkuun loppuun saakka isovanhemmilta kirjoituksia, joissa pyydetään kertomaan isovanhemmuuteen liittyvistä kielletyistä tunteista.

Mökin muori
Seuraa 
Liittynyt8.5.2014

"Erilainen käsitys siitä, mikä on terveellistä" – kädenvääntö lastenlasten kasvatuksesta on kovaa

Kasvatusvastuu on aina vanhemmilla joten isovanhempina olemme suurissa linjoissa puhaltaneet heidän kanssaan samaan hiileen. Mutta isovanhemmilla on myös kirjoittamaton oikeus hemmoitella lapsenlapsiaan. Varsinkin minä olen tuota oikeutta käyttänyt hyvin useasti hyväkseni, minä olen helppo tapaus, minut on helppo kietoa sormen ympärille. Lisäksi olen ollut onnekas sillä lapsenlapseni asuvat samalla paikkakunnalla kanssani, yhteydenpito on ollut tiivistä. Onnekas olen ollut myös siinä ettei...
Lue kommentti
Vierailija

"Erilainen käsitys siitä, mikä on terveellistä" – kädenvääntö lastenlasten kasvatuksesta on kovaa

Mielenkiintoinen keskustelu. Minulla mummona on ongelma siinä, että koen että lapsenlaspet kotonaan opetetaan liikaa herkuille, ja kunnon ruualla ei niinkän ole painoa. Minä olen sillä kannalla, että ensin kunnon ruokaa ja sitten vaikka kilo jätskiä jos jaksaa syödä. Koen että siitä on myös paljon harmia jos mummot ovat herkkusuita ja sitä kautta omat lapsensa ja lapsenlapset oppivat epäterveellisille tavoille. Omassa sukukunnassani on kummankin periaatteen kannattajia, ja siitäpä on melkein...
Lue kommentti

Liisa Tavi laulaa nykyään tulevien äitien kanssa ja tekee hidasta musiikkia lapsille. 

Liisa Tavi, 61, tuli tunnetuksi laulajana vuonna 1979 kappaleella Lasta ei saa tukuttaa, joka voitti Ylen Levyraadin. Vuonna 1980 hän osallistui euroviisukarsintoihin kappaleella Nopea talven valo. Hänen äänensä kuuluu myös Rauli Baddingin Tähdet Tähdet -kappaleen kertosäkeessä.

Nykyään Tavi työskentelee äänihoitajana ja asuu Joensuussa lähellä Pyhäselän rantoja. 

– Euroviisut ja yleisölle laulaminen olivat kiinnostava matka, mutta en kaipaa lavoille enää. Lopetin laulamisen kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Olin tehnyt laulajana paljon töitä entisen mieheni muusikko Pekka Tegelmanin kanssa ja avioeromme ero muutti ammatillista minäkuvaani.

Tavi alkoi pohtia uutta suuntaa uralleen.

– Aloitin ohjaamalla äänirentoutusryhmiä Helsingin asukastaloissa asukkaille, jotka olivat pääosin eläkeikäisiä. Rentoutushoidossa avattiin kehoa liikkeen kautta ja tutkittiin äänen resonoimista oman kehon sisällä.

Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.
Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.

Ääni apuna synnytyksissä

Vähitellen Tavi erikoistui ohjaamaan äänirentoutusta raskaana oleville naisille.

– Äänenkäyttö muuttaa synnytyskokemusta. Osa asiakkaistani on kertonut, että he eivät ole tarvinneet synnytyksessä lainkaan kipulääkitystä. Heidän oman äänensä resonointi heidän kehossaan ja hengitysharjoitukset ovat kantaneet heidät läpi synnytyksen. Musiikilla on valtava vaikutus kehon rentoutumisessa ja rauhoittamisessa. Yleensä äänihoitoa käytetään synnytyksessä kuitenkin kipulääkityksen ohella.

Vielä 1980-luvulla äänihoito ei ollut osana synnytysvalmennusta. Tavin oma esikoinen syntyi Tuula Amberlan Lulun tahtiin, sillä joku oli kääntänyt synnytyssalissa radion päälle.

Tämän vuoden syyskuussa Tavi opiskeli doulaksi.

– Omien lasteni syntymästä on jo kolmisenkymmentä vuotta, joten halusin ammattini puolesta virkistää muistiani synnytyskokemuksesta. En ollut mukana oman lapsenlapseni synnytyksessä, mutta olin kyllä poikaani jatkuvasti puhelinyhteydessä ihmeen tapahtuessa.

Hidasta musiikkia lapsille

Liisa Tavi kertoo kasanneensa useamman vuoden lapsille ja vanhemmille suunnattua levyä.

– Tuota levyä on tehty kuin Iisakin kirkkoa, sillä rahoitamme tuotannon omasta kukkarostamme, laulaja puuskahtaa.

Tavin, muusikko Safka Pekkosen ja säveltäjä Aija Leinosen tavoitteena on tarjota pirteiden renkutuksien sijaan rauhallista musiikkia vanhemmille ja lapsille.

– Matalan pulssin kappaleiden tarkoituksena on rauhoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Tavi kertoo.

Liisa Tavi, 61.
Liisa Tavi, 61.

Liisa Tavin omat kappaleet käsittelivät aikanaan inhimillisyyttä. Julkisuuteen Tavi nousi vuoden 1979 kappaleellaan Lasta ei saa tukuttaa. Pelle Miljoonan kirjoittama sanoitus otti kantaa lasten kaltoin kohteluun ja kasvatukseen.

– Oma näkemykseni on aina ollut se, että elämän ensimmäiset askeleet ovat äärimmäisen tärkeitä. Varhaislapsuus saattaa olla jopa elämämme tärkeintä aikaa, sillä lapset saavat jo hyvin nuorina eväät itsensä hyväksymiseen.

Tavi seuraa tällä hetkellä oman kolmivuotiaan lapsenlapsensa elämää ja kehitystä.

– Kouluissa ja tarhoissa meininki voi olla aika levotonta rauhallisillekin lapsille. Tämä levy tuo toivottavasti rauhaa hektisten tilanteiden keskelle. Kaiken lastenmusiikin ei tarvitse olla reipasta ja hauskaa irrottelua, sen vuoksi olemme tehneet tietoisesti hitaita kappaleita.

Pirkko Pitkäpaasi sai idoliltaan yllättävän huomionosoituksen vuonna 1978.

Pirkko Pitkäpaasi, 62, Helsinki:

"Tauno Palo on suuri idolini. Olen katsonut Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen varmaan kymmeniä kertoja. Hän oli lahjakas näyttelijä, mutta kyllähän se charmin ydin oli jumalainen ulkomuoto. Pehmeä, naisiin sortuva heikko mies tietysti, mutta se palava katse! Suomen Clark Gable ilman muuta.

Helsingissä kaikki tiesivät, että Tauno Suuren kantapaikka oli Elite-ravintola Töölössä. Ei sinne hänen takiaan monikaan mennyt, se oli ja on yhä suosittu ravintola muutenkin. Mutta siellä hänet saattoi nähdä kantapöydässään. 1970-luvulla hän oli jo vanha mies, mutta se sytyttävä katse hänellä oli elämänsä loppuun asti. Sen voi nähdä hänestä kertovissa dokumenteissakin.

"Ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän oli polvillaan edessäni ja lauloi minulle serenadin."

Talvella 1978 olin Elitessä isomman seurueen kanssa, meitä oli monta pariskuntaa. Ravintola oli täynnä, puheensorina melkoinen. Yhtäkkiä kuulen, että takana joku mies kysyy jotain poikaystävältäni, tulevalta mieheltäni. Käännyn. Se on Tauno Palo. Ja ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän on polvillaan edessäni ja laulaa minulle  serenadin.

Olin niin häkeltynyt, ettei mieleeni jäänyt, mitä hän lauloi, eikä sekään, miten ympärilläni siihen reagoitiin.

Olin tietysti otettu, että suuri idolini on siinä polvillaan edessäni, mutta vähän kiusaantunutkin tästä odottamattomasta huomiosta. Miksi minä? No, olihan minulla silloin pitkä vaalea tukka...

Nyt muistelen tapahtumaa tietysti suurella lämmöllä. Hauskinta on, että 89-vuotias äitini pyytää vieläkin aina silloin tällöin, että kerro taas se, kun Tauno Palo lauloi sinulle."


Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2014.