”Ruotsissa tehtyjen virheiden seuraukset näkyvät avoimena muukalaisvihana ja nousevana fasismina”, ET:n kolumnisti Antti Tuuri kirjoittaa.
”Yhteiskunnan kehitystä länsinaapurissamme Ruotsin puolella voi vain kauhistella. Juuri äsken Göteborgissa, Tukholmassa ja muutamissa muissa kaupungeissa poltettiin yhtenä yönä noin sata autoa heittämällä niihin polttopulloja, Molotovin cocktaileja, joita suomalaiset eivät ole heitelleet mihinkään sitten talvisodan.
Ruotsin suurkaupungeissa on maahanmuuttajataustaisten ihmisten asuttamia lähiöitä, joita poliisi pitää erityisen vaikeina ja rauhattomina. Kansankoti on muuttunut monin paikoin taistelukentäksi. Terroristit iskevät yllättäen väkijoukkoon, mafiasodat riehuvat, jengit taistelevat keskenään.
”Mikä muutti kansankodin?”
’En finne igen’ on kokonaan poistettu ruotsalaisten lehtien otsikkovalikoimista, koska sitä ei enää tarvita. Slussenin sissien meno oli kevyttä verrattuna nykypäivän meininkeihin.
Mikä muutti kansankodin? Luin äskettäin tutkimuksen palkkojen kehityksestä Ruotsissa. Kun ruotsalaisen johtajan palkka parikymmentä vuotta sitten oli keskimäärin yhdeksän kertaa tavallisen työntekijän palkka, nyt se on 54-kertainen työntekijän palkkaan verrattuna. Tuloerojen kehitys on siis ollut valtava, ja samaan aikaan ruotsalainen omaisuus on kasaantunut muutamalle prosentille kansalaisista.
Sanotaan, että tuloerojen kasvu johtuu paljolti maahanmuuttajista, jotka ovat työntekijöistä huonoimmin palkattuja. Varmaan näin osittain onkin, mutta koko totuus se ei ole. Omaisuuden kasaantuminen samaan aikaan pienelle osalle kansalaisista ei varmasti johdu maahanmuuttajien huonoista palkoista, eivätkä työttömien maahanmuuttajien tulot kirjaudu tilastoihin.
”Työttömyys, toivottomuus ja katkeruus selittävät sodan, johon Ruotsi on ajautunut.”
Sen sijaan maahanmuuttajien asuttaminen slummiutuneisiin lähiöihin ja niissä kasvaneiden nuorten ongelmat, kuten työttömyys ja siitä johtuva toivottomuus ja katkeruus, selittävät varmasti sodan, johon Ruotsin yhteiskunta on ajautunut. Tämän ymmärtämiseen ei tarvita yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa. Jokainen käsittää, miltä työttömästä nuoresta tuntuu seurata lehdistä ökyrikkaiden luksus-elämää ja nähdä televisiomainoksissa tavaroita, joita hän itse ei koskaan voi hankkia.
Yhteiskunnan eriarvoistuminen Ruotsissa johtuu myös sen nykyisestä koululaitoksesta. Eliittikoulujen oppilailla on elämä edessään aivan toisella tavalla kuin niillä, joilla varattomuuden takia ei ole noihin kouluihin asiaa.
”Fiksuinta olisi panostaa nuorten, myös maahanmuuttajien, koulutukseen ja työllistämiseen.”
Toivottavasti ne, jotka päätöksillään vaikuttavat Suomen yhteiskuntaan, malttavat katsoa naapuriin, jotta meillä päädyttäisiin toisenlaisiin ratkaisuihin. Ruotsissa tehtyjen virheiden seuraukset näkyvät nyt avoimena muukalaisvihana ja nousevana fasismina.
Suomessa suunnitellaan lähiöpoliisien lisäämistä. Fiksumpaa olisi panostaa nuorten, myös maahanmuuttajien, koulutukseen ja työllistämiseen.”
Kolumni on julkaistu ET-lehden numerossa 19/2018.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
