Näyttelijä Seela Sella, 81.
Näyttelijä Seela Sella, 81.

Jos voisin antaa yhden neuvon -sarjassa tunnetut ihmiset kertovat, millaisen neuvon antaisivat nuoremmalle itselleen.

”Anna enemmän arvoa sille, mitä äiti uhrasi takiasi”

Nuoreen ihmiseen kuuluu tietty itsekkyys. Jos olisin nuorena tajunnut, kuinka moni ystävä ja opettaja auttoi minua eteenpäin, olisin kiittänyt enemmän.

Äitini työskenteli Tammer-tehtaassa, jossa hän valmisti autojen kiilahihnoja ja sodan aikana kaasunaamareita. Hän elätti palkallaan sekä minut että oman äitinsä – siihen aikaan ei ollut kansaneläkkeitä. Isä oli kahdessa sodassa. Kotona ei ollut rahaa, mutta silti minulta ei koskaan puuttunut mitään.

Äiti auttoi niin, ettei minun tarvinnut tehdä velkaa.

Kun pääsin teatterikouluun, äiti auttoi niin, että pystyin maksamaan vuokran eikä minun tarvinnut tehdä velkaa.

Mistä ihmeestä hän kiskoi rahat? Mistä kaikesta hänen piti luopua minun takiani? En koskaan kysynyt sitä häneltä.

Eihän meidän perhe silloin saanut pankista lainaakaan, piti vain pärjätä omillaan. Äiti ei ikinä sanonut, etten saisi pyrkiä teatteriin, vaikka teatterin ei maine ollut korkealla. Olin hyvä koulussa ja olisin voinut päästä muuallekin opiskelemaan.

Ansioni menivät monta vuotta miinukselle.

Ensimmäisessä työpaikassani Hämeenlinnan teatterissa oli yhdeksän ensi-iltaa vuodessa, ja näyttelijöiden piti epookkivaatteita lukuun ottamatta maksaa esiintymisasunsa itse. Ansioni menivät silloin monta vuotta miinukselle. Äiti auttoi, kunnes menin naimisiin ja mieheni alkoi maksaa pukuvelkojani.

Kiitollisuuteni äidille johti siihen, että olen nykyisin iloinen ja suhtaudun positiivisesti omiin töihini. Äiti kuoli kymmenen vuotta sitten, mutta hän ehti nähdä, että pärjään työssäni.

Työ on ollut kiitokseni äidille.

Työ on ollut kiitokseni äidille. Hän sai sen kokemuksen, ettei kannustanut minua turhaan.”

Kenen neuvon sinä haluaisit lukea?

Ehdota osoitteeseen et-lehti.fi@sanoma.com

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 3/2018.

Lue myös: