Hallitus leikkaa päivähoidosta. Tarvitsevatko lapsiperheet nyt enemmän isovanhempien apua? "Isovanhemmat eivät voi olettaa olevansa automaattisesti mukana kaikessa lapsiperheen elämään kuuluvassa", huomauttaa Vanhempainliiton toiminnanjohtaja.

Isovanhempien apu ruuhkavuosiaan elävien nuorten vanhempien arjessa on usein todella tärkeää. Jopa niin tärkeää, että joissain keskusteluissa tätä apua on ehdotettu jopa palkkioperusteiseksi työsuhteeksi.

Lapsiperheiden avuntarve saattaa lisääntyä entisestään, kun oikeutta päivähoitoon rajataan. Toisaalta, eläkeikäisten avun tarve saattaa sekin lisääntyä. Mitä enemmän tukia leikataan, sitä ahtaammalle oma talous ajautuu ja vaihtoehtoja arjen hallintaan täytyy etsiä uusin keinon. Olisiko yksi keino se, että eri sukupolvet muuttaisivat saman katon alle?

Olisi lapsille hoitajat ja isovanhemmille edullista asumista.

- Julkisen vallan tehtävä on tukea perheitä ja vanhemmuutta sekä turvata lasten kehitys ja hyvinvointi. Julkisten palvelujen leikkausten vaikutuksia ei voi korvata perheiden omavastuuta lisäämällä tai järjestöjen toiminnalla, Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa huomauttaa ja jatkaa:

- Isovanhemmat voivat auttaa lasten hoitamisessa, harrastuksiin kuljettamisessa ja joskus myös taloudellisesti.

Kalliomaa korostaa kuitenkin, että isovanhemmat ovat lapselle tärkeitä aikuisia, joille omista asioista voi turvallisin mielin jutella ja joiden läsnäolosta hyötyvät kaikenikäiset lähimmäiset.

Liian vanha hoitajaksi?

Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes korostaa lapsiperheiden oikeutta valita ja vaikuttaa lastensa hoitoasioihin - myös suhteessa isovanhempiin. Hänestä on upeaa ja kaikille osapuolille rikkaus, jos isovanhemmat voivat olla mukana lastenlastensa arjessa, mutta:

- Lapsiperheet eivät voi olettaa saavansa isovanhemmilta lastenhoitoapua aina, kun tarve tulee ja toisaalta isovanhemmat eivät voi olettaa olevansa automaattisesti mukana kaikessa lapsiperheen elämään kuuluvassa. Kaikilla osapuolilla täytyy olla mahdollisuus valita aika, paikka ja tapa olla yhdessä, Siimes linjaa.

"Toivon, että näissä tilanteissa ei oleteta asioita, vaan puhutaan suoraan."

Isovanhempien apua tosin aina ole edes saatavilla.

- Lapsia saadaan yhä vanhempana, joten voi olla, että isovanhemmat ovat jo iäkkäitä suhteessa lapsenlapsiin tai heitä ei ole enää lainkaan. Pikkulapsiperheiden vanhemmilla voi pienten lasten lisäksi olla huollettavanaan tai huolehdittavanaan omat vanhempansa, Siimes muistuttaa.

- Eläkeläiset voisivat varmaankin erinomaisesti pelastaa Suomen työllisyyden tukemalla lapsiperheiden arkea, mutta varhaiskasvatusjärjestelmä ei saa perustua siihen. Senioreiden osallistumiseen ”työllisyyden pelastamiseen” täytyy perustua heidän vapaaehtoiseen haluunsa auttaa.

Päiväkoti ja palvelutalo yhteen

Sekä MLL:n Kalliomaa että Vanhempainliiton Siimes puhuvat sukupolvien kohtaamisen puolesta. Yhteisasuminen on yksi keino kohdata ja auttaa.

- Uskon, että sukupolvien asuminen toisiaan lähellä tai yhteisasuminen sekä erilaiset palvelutalojen, päiväkotien ja koulujen yhdistelmät rakentavat sellaista yhteisöllisyyttä, joka tuottaa arkeen paljon hyvää. Kohtaamista, kunnioitusta, arvostusta, perspektiiviä, Siimes sanoo.

Pelastakaa lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta korostaa isovanhempien roolia vanhempien työelämän vakauden säilyttäjinä. Työelämä ei välttämättä jousta lapsiperheen tarpeiden mukaan, ja vaatimukset ovat kovia.

-  Tärkeää on, ettei vanhempia ei jätetä yksin etenkään silloin kun voimat alkavat uupua. Esimerkiksi sairaan lapsen hoitaminen silloin, kun vanhemman on välttämätöntä päästä töihin, on erityisen arvokasta. Sairaan lapsen jättäminen vieraan hoitoon on stressaavaa niin lapselle kuin vanhemmallekin. Mutta jos hoitajaksi saa oman mummin tai ukin, tilanne on aivan toinen, Markkula-Kivisilta sanoo ja kiittää:

- Muistan lukemattomia kertoja, kun soitin itse kesken kiireiden äidilleni, että lapselle nousi yöllä kuume, voisitko tulla päiväksi apuun tai hakea lapsen päiväkodista, kun sieltä kesken päivän - ja oman työpäiväni soitetettiin - että nyt lapsi oksentaa. Sellainen apu on mahdollistanut minulle töissäkäymistä.

Voit osallistua keskusteluun kirjoittamalla ajatuksiasi alla olevaan kommenttikenttään.

Liisa Tavi laulaa nykyään tulevien äitien kanssa ja tekee hidasta musiikkia lapsille. 

Liisa Tavi, 61, tuli tunnetuksi laulajana vuonna 1979 kappaleella Lasta ei saa tukuttaa, joka voitti Ylen Levyraadin. Vuonna 1980 hän osallistui euroviisukarsintoihin kappaleella Nopea talven valo. Hänen äänensä kuuluu myös Rauli Baddingin Tähdet Tähdet -kappaleen kertosäkeessä.

Nykyään Tavi työskentelee äänihoitajana ja asuu Joensuussa lähellä Pyhäselän rantoja. 

– Euroviisut ja yleisölle laulaminen olivat kiinnostava matka, mutta en kaipaa lavoille enää. Lopetin laulamisen kokonaan kymmenisen vuotta sitten. Olin tehnyt laulajana paljon töitä entisen mieheni muusikko Pekka Tegelmanin kanssa ja avioeromme ero muutti ammatillista minäkuvaani.

Tavi alkoi pohtia uutta suuntaa uralleen.

– Aloitin ohjaamalla äänirentoutusryhmiä Helsingin asukastaloissa asukkaille, jotka olivat pääosin eläkeikäisiä. Rentoutushoidossa avattiin kehoa liikkeen kautta ja tutkittiin äänen resonoimista oman kehon sisällä.

Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.
Agit Prop etsi laulajaa Sinikka Sokan tilalle ja valitsi Liisa Tavin. Kuva vuodelta 1976, Sanoma-arkisto.

Ääni apuna synnytyksissä

Vähitellen Tavi erikoistui ohjaamaan äänirentoutusta raskaana oleville naisille.

– Äänenkäyttö muuttaa synnytyskokemusta. Osa asiakkaistani on kertonut, että he eivät ole tarvinneet synnytyksessä lainkaan kipulääkitystä. Heidän oman äänensä resonointi heidän kehossaan ja hengitysharjoitukset ovat kantaneet heidät läpi synnytyksen. Musiikilla on valtava vaikutus kehon rentoutumisessa ja rauhoittamisessa. Yleensä äänihoitoa käytetään synnytyksessä kuitenkin kipulääkityksen ohella.

Vielä 1980-luvulla äänihoito ei ollut osana synnytysvalmennusta. Tavin oma esikoinen syntyi Tuula Amberlan Lulun tahtiin, sillä joku oli kääntänyt synnytyssalissa radion päälle.

Tämän vuoden syyskuussa Tavi opiskeli doulaksi.

– Omien lasteni syntymästä on jo kolmisenkymmentä vuotta, joten halusin ammattini puolesta virkistää muistiani synnytyskokemuksesta. En ollut mukana oman lapsenlapseni synnytyksessä, mutta olin kyllä poikaani jatkuvasti puhelinyhteydessä ihmeen tapahtuessa.

Hidasta musiikkia lapsille

Liisa Tavi kertoo kasanneensa useamman vuoden lapsille ja vanhemmille suunnattua levyä.

– Tuota levyä on tehty kuin Iisakin kirkkoa, sillä rahoitamme tuotannon omasta kukkarostamme, laulaja puuskahtaa.

Tavin, muusikko Safka Pekkosen ja säveltäjä Aija Leinosen tavoitteena on tarjota pirteiden renkutuksien sijaan rauhallista musiikkia vanhemmille ja lapsille.

– Matalan pulssin kappaleiden tarkoituksena on rauhoittaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Tavi kertoo.

Liisa Tavi, 61.
Liisa Tavi, 61.

Liisa Tavin omat kappaleet käsittelivät aikanaan inhimillisyyttä. Julkisuuteen Tavi nousi vuoden 1979 kappaleellaan Lasta ei saa tukuttaa. Pelle Miljoonan kirjoittama sanoitus otti kantaa lasten kaltoin kohteluun ja kasvatukseen.

– Oma näkemykseni on aina ollut se, että elämän ensimmäiset askeleet ovat äärimmäisen tärkeitä. Varhaislapsuus saattaa olla jopa elämämme tärkeintä aikaa, sillä lapset saavat jo hyvin nuorina eväät itsensä hyväksymiseen.

Tavi seuraa tällä hetkellä oman kolmivuotiaan lapsenlapsensa elämää ja kehitystä.

– Kouluissa ja tarhoissa meininki voi olla aika levotonta rauhallisillekin lapsille. Tämä levy tuo toivottavasti rauhaa hektisten tilanteiden keskelle. Kaiken lastenmusiikin ei tarvitse olla reipasta ja hauskaa irrottelua, sen vuoksi olemme tehneet tietoisesti hitaita kappaleita.

Pirkko Pitkäpaasi sai idoliltaan yllättävän huomionosoituksen vuonna 1978.

Pirkko Pitkäpaasi, 62, Helsinki:

"Tauno Palo on suuri idolini. Olen katsonut Kulkurin valssin ja Rosvo-Roopen varmaan kymmeniä kertoja. Hän oli lahjakas näyttelijä, mutta kyllähän se charmin ydin oli jumalainen ulkomuoto. Pehmeä, naisiin sortuva heikko mies tietysti, mutta se palava katse! Suomen Clark Gable ilman muuta.

Helsingissä kaikki tiesivät, että Tauno Suuren kantapaikka oli Elite-ravintola Töölössä. Ei sinne hänen takiaan monikaan mennyt, se oli ja on yhä suosittu ravintola muutenkin. Mutta siellä hänet saattoi nähdä kantapöydässään. 1970-luvulla hän oli jo vanha mies, mutta se sytyttävä katse hänellä oli elämänsä loppuun asti. Sen voi nähdä hänestä kertovissa dokumenteissakin.

"Ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän oli polvillaan edessäni ja lauloi minulle serenadin."

Talvella 1978 olin Elitessä isomman seurueen kanssa, meitä oli monta pariskuntaa. Ravintola oli täynnä, puheensorina melkoinen. Yhtäkkiä kuulen, että takana joku mies kysyy jotain poikaystävältäni, tulevalta mieheltäni. Käännyn. Se on Tauno Palo. Ja ennen kuin ehdin ajatella mitään, hän on polvillaan edessäni ja laulaa minulle  serenadin.

Olin niin häkeltynyt, ettei mieleeni jäänyt, mitä hän lauloi, eikä sekään, miten ympärilläni siihen reagoitiin.

Olin tietysti otettu, että suuri idolini on siinä polvillaan edessäni, mutta vähän kiusaantunutkin tästä odottamattomasta huomiosta. Miksi minä? No, olihan minulla silloin pitkä vaalea tukka...

Nyt muistelen tapahtumaa tietysti suurella lämmöllä. Hauskinta on, että 89-vuotias äitini pyytää vieläkin aina silloin tällöin, että kerro taas se, kun Tauno Palo lauloi sinulle."


Muisto on julkaistu ET-lehden numerossa 12/2014.