Riitta Väisänen: "Itsekurin löytäminen elämänmuutokseen on minulle vaikeaa"

Keittiönpöydällä ajelehtii vanhoja lehtiä, tuoreita munkkeja ja tädin liimaama kuvakollaasi. Kuvissa Riitta Väisänen on lähes neljäkymmentä vuotta nuorempi ja yhtä monta kiloa kevyempi.

– En kestä katsoa kroppaani pelistä! Kun hiljattain kävin mammografiassa, verhosin sielläkin läskini leopardihuivilla, Riitta raportoi hersyvään tyyliinsä.

Kirje sairaalasta tuli pari päivää sitten. Siinä tiedustellaan haluaako potilas Väisänen pitää kiinni paikastaan leikkausjonossa. Kyllä hän haluaa. Polvinivelten rustovauriot eivät jää keneltäkään huomaamatta, mutta pahinta on jatkuva kipu. Varsinkin nyt, kun polvien virheasento on alkanut heijastella ylemmäs lonkkaan, jossa on nivelpussin tulehdus. Kaiken lisäksi nivelrikko muistuttaa pistävästi olemassaolostaan milloin missäkin päin kehoa.

Yksikään päivä ei ala ilman särkylääkettä.

Murheellisinta on se, miten paljon huono liikkuminen rajoittaa elinpiiriä. Parinsadan metrin matkan tallille Riitta taittaa mieluummin maasturilla kuin kävellen. Hän pystyy sentään vielä siivoamaan karsinan ja heittämään heinät hevoselleen. Sille ainoalle, joka on jäljellä.

Sata varsaa kasvattanut nainen ei ole ratsastanut vuosiin eikä uskalla nousta enää rattaillekaan. Kesällä hän körötteli naapurissa asuvien vanhempiensa luo golfkärryllä.

Helvetin jäkälä

Polviin piti vaihtaa nivelet jo vuosia sitten. Tuolloin Riitta perui leikkausaikoja töidensä takia. Nyt operaation estää nilkkaan pesiytynyt punajäkälä. Se on autoimmuunisairaus, jonka syntymekanismi on epäselvä, mutta stressillä on osuutta ihottuman puhkeamiseen.

Stressiä Riitalla on viime aikoina riittänyt. Työt ja tulot ovat olleet epäsäännöllisiä. Lisäpainetta ja mielipahaa aiheutti tallirakennuksen viime metreillä peruuntunut kauppa.

– Kun saan tallin myytyä, satsaan aikaa ja rahaa myös itseni hoitamiseen. Punajäkäläänkin on kuulemma olemassa joku biologinen lääke, mutta se maksaa tuhansia.

Ongelmia riittää, mutta kaikki keikkansa RIitta Väisänen on pystynyt hoitamaan.

Ihottumaa on yritetty hoitaa tähänkin mennessä. Eniten apua on ollut kymmenistä, lyhytkestoisista valohoidoista, yhtä "kärähdystä" lukuun ottamatta. Tuon allergisen reaktion jälkeen terveydenhoitaja valeli ärtyneen ihon kortisonilinimentillä ja laittoi päälle keinoihon.

– Hetken päästä jalassa oli taas helvetillinen polte ja minä raavin nilkkani verille. Sen raapimisen ajan olo tuntuu aina taivaalliselta, hymähtää Riitta.
Taudinkuvaan kuuluvaa kutinaa on yritetty hillitä myös sinkkikääreillä.

Uneton Orimattilassa

Viime yö oli pirullinen tai ihan tyypillinen, sillä levottomasti Riitta nukkuu aina. Osasyy on se, ettei elämässä ole kunnon rytmiä. Yöllä herätessään hän avaa telkkarin ja tuijottaa pari tuntia Criminal Mindsia, joka ei ainakaan mieltä rauhoita.

Nyt kun makuuhuoneen telkkari on rikki, hän joutuu kömpimään olohuoneeseen saakka. Siinä matkalla tulee keitettyä teetä ja naposteltua pipareita.
Kun aamu viimein sarastaa, uupunut nukahtaa uudestaan.

Riitta Väisäsen toinen sänky on 150 kilometrin päässä Ylöjärvellä, jossa hänen tyttärensä isä Erik Mäkkylä asuu omalla maatilallaan. Ekin kanssa on pidetty yhtä reilut parikymmentä vuotta, mutta kartanonrouvaksi Riitta Väisänen ei ole ruvennut. Rivien välistä kuulee, että sekin vaihtoehto on käynyt mielessä.

– En ole sitoutumiskammoinen, mutta on ollut kaikenlaisia käytännön syitä, jotka ovat sitoneet minut Orimattilaan. Ja on vieläkin, 85-vuotias isäni toimii muistisairaan äitini omaishoitajana ja olen isän jaksamisesta huolissani.

Arjen varmistaja

Riitta Väisäsen koti on ruotsalainen tyyppitalo, jonka sisustuksessa on amerikkalaisen ranchin henkeä. Vielä kotona asuvalla tyttärellä on selkeämpi maku ja omaan siipeensä oma sisäänkäynti.

Sofia Mäkkylä, 22, on kaunis ja kurinalainen tyttö, joka opiskelee urheiluhierojaksi ja tekee siinä sivussa töitä mallina, urheiluseura Pelicansien aitioemäntänä ja vaateputiikissa. Vähäisen vapaa-aikansa hän treenaa taistelulajeja ja crossfittiä. Äidin mielestä vähempikin suorittaminen riittäisi.

Viime aikoina tytär on ollut monessa mielessä myös arjen vauhdittaja ja varmistaja.

– En ole erityisen onnellinen juuri nyt. Kivut saavat minut käpertymään itseeni – toisaalta kannan huolta läheisistäni. Usein tulee tunne, ettei minulla ole omaa elämää ollenkaan. Sellaista kuin se aiemmin on ollut, sellaista kuin haluaisin.

Hetken päästä Riitta vääntää alakulonsa mustaksi huumoriksi.

– Tiedän, että minun pitäisi parantaa elämäntapojani. Tiedän, miten läskit lähtevät ja miten hyvää liikunta tekee pääkopalle. Ja miten tuo kaikki aktiivisuus helpottaa kipuja ja vaihdevuosioireita. Tiedän kaiken teoriassa – olen kirjoittanut näistä asioista kirjojakin. Mutta juuri nyt minussa ei ole muutokseen tarvittavaa energiaa eikä itsekuria.

Riitta Väisäsen kodissa on rehevää jenkkihenkeä.

Kylli-tädin huoliarkku

Riitta Väisänen veti Kymppitonni-visailua televisiossa parikymmentä vuotta. Kisailijoista hänelle on jäänyt erityisesti mieleen legendaarinen Kylli-täti.

– Kylli-täti kertoi laittavansa huolet kuvaannolliseen arkkuun, kannen alle, ja ottavansa ne esiin vasta sitten, kun jaksaa niitä käsitellä. Minä yritän toimia samalla tavalla. Ehkä punajäkäläkin on osoitus siitä, että olen ulkoistanut ahdistukseni sellaiseen muotoon, jota voi raapia.

Riittaa huvittaa ja ärsyttää, että nykyisin niin moni pikkumissi valittelee loppuunpalamistaan.

– Minulle ovat toistaiseksi riittäneet terapiakeskustelut itseni kanssa.

Hetken kuluttua hän tosin kysäisee tietoisen höpsöllä Kymppitonni-tyylillä, miten se hermoromahdus tulee? Miltä se tuntuu? Ensin vaikuttaa, että hän vitsailee, mutta kyllä hänellä on selvästi erityinen etsikkoaika käynnissä.

Vessapaperikin on kuvioitu mietelauseilla.

Viesti pertiltä

Vastauksia Riitta kokee saaneensa myös tuonpuoleisesta, meedion välityksellä. Viimeksi pidettyyn istuntoon hän ei ehtinyt, mutta meedio poikkesi hänen luonaan.

– Olin Lahdessa juontokeikalla erään kultasepänliikkeen avajaisissa, kun Marja Pennanen tuli paikalle ja toi tullessaan valoisan viestin Pertiltä.

Lue lisää: Henkimaailma on osa Riitta Väisäsen kivuliasta arkea

Spede Pasanen oli Riitalle tärkeä ja rakas, ja miehen antamilla neuvoilla ja kannustuksella olisi käyttöä edelleen. Tuosta kaikesta Riitta puhuu yhtä luontevasti ja arkisesti kuin talonsa lämmityksestä tai kotikuntansa historiasta.

Keväällä Riitta joutui suremaan menestyneimmän kasvattinsa Never Endingin lähtöä. Hän oli taannut hevoselleen rauhaisat eläkepäivät, mutta kaikella on aikansa. Vielä jäljellä oleva hevonen on Never Endingin komea poika Clever Ending.

Riitta ja ainoa jäljellä oleva hevonen, Clever Ending.

Riitan käytös tyyntyy hevosensa seurassa. Tauoton pälätys taukoaa. Hevosen kanssa ei tarvitse esittää mitään. Varsinkaan nyt, kun työtoveri on muuttunut lemmikiksi.

Riitta suihkauttaa hevosensa harjaan takut suoristavaa kiiltosuihketta. Hän arvelee, että ainetta pitäisi kokeilla myös omiin hiuksiin, jotka totisesti ovat tämän naisen kruunu, tyttären punahehkuiseksi värjäämät.

Sofia on kokeillut äitiinsä myös hierontaoppejaan. Erityisesti hyvältä tuntuivat alipainekupit, jotka rentouttivat jumiin jäänyttä hartiaseutua.

Lääkekaapilla

Riitta tumppasi viimeisen tupakan vuosia sitten. Viinikään ei juuri maistu.

– Saan migreenin helposti muutenkin.

Migreenin kanssa Riitta on kulkenut yhtä matkaa nuoresta saakka ja oppinut erottamaan kohtausta edeltävät signaalit. Estolääkkeitä hän ottaa päivittäin, mutta silti kipu vie aika ajoin sängyn pohjalle.

– Hermokipu tuntui samalta kuin työntäisi sukkapuikkoa hampaan juureen, joten kokeilin hoidoksi kulmahampaan poistoa. Ei auttanut, nyt minulla on siinä kohtaa haamukipua.

Käsilaukusta löytyy monenlaista lääkettä vanhoihin filmipurkkeihin pakattuna, jopa pari isältä pihistettyä nitroa. Varmuuden vuoksi.

Riitan verenpaine on huidellut viime aikoina huolestuttavan korkealla, päälle parinsadan. Sydämen rytmihäiriöt ovat vieneet hänet useamman kerran ambulanssilla sairaalaan.

Vuosien varrella tutuksi ovat tulleet myös paniikkihäiriökohtaukset, joista tuorein iski täpötäydessä lentokoneessa lomareissulta palatessa. Aikansa lentoemäntien kyökissä istuttuaan Riitta sai hengityksensä ja mielensä tasaantumaan.

– Kaikkiin vaivoihini on määrätty lääkitys, ja kyllä minä niitä määräyksiä noudatan pilkuntarkasti. En todellakaan kuvittele, että selviän tästä kaikesta pelkällä positiivisella asenteella.

Herkkuhetkiä

Peltojen päällä roikkunut maitomainen usva muuttuu tiheäksi pimeäksi. Ajamme Orimattilan keskustaan, jonka vanhassa Kehräämössä on vireää toimintaa hotellista ex-missi Maria Drocilan kynttiläpajaan. Heti sisäänkäynnin vieressä on Riitan Ryysy, jossa satunnaisesti myydään Riitta Väisäsen vanhoja vaatteita, kenkiä ja koruja.

Kehräämön yläkerrassa sijaitsee kylpylä Hellimö, jota Riitta on ollut aikanaan perustamassa. Muuten hän ei ole tullut sen palveluja paljon hyödyntäneeksi, vaikka kehuu suolahuonetta ja tähtitaivaskattoista pyramidihuonetta meditatiivisiksi kokemuksiksi.

– Hoitoja useammin palkitsen itseäni herkuilla, Riitta myöntää. Hän tietää aina olleensa tunnesyöjä.

Lääkärin kieltämät, verenpainetta nostavat mustat karkit hän on sentään jättänyt.

Rajoitteita enemmän kismittää se, että laittautuminen vie nykyään niin paljon aikaa.

– Se on kuule suuren työn takana, että saan itsestäni Riitta Väisäsen näköisen!

Ehkä hänellä juuri siitä syystä on kotonaan esillä niin paljon nuoruuskuvia, ikään kuin tienviittoina: älä anna periksi! Ne tsemppaavat rooliin, jonka niin moni katsoja kokee aidoksi ja rakastettavaksi.

Rooliin, joka suojaa parhaiten sisintä. Ei sitä noin vain kannata harteiltaan heittää.

5 asiaa, jotka piristävät Riittaa

1. Unelma. "Enää en unelmoi huippu-hevosesta, radio- ja TV-työstä kyllä."
2. Tuoksu. "Valjasrasvan haju."
3. Ruoka. "Mieheni Eki on mainio kokki ja kastikemestari. Erityisesti nautin hänen kalaherkuistaan."
4. Kirjat. "Luen aina useampaa kirjaa yhtä aikaa. Nyt pinon päällimmäisenä on Cheekin muistelmat."
5. Vaate. "Jotakin eläinkuosia."

Hellimön suolahuone. – Valitettavasti palkitsen itseni hoitoja useammin herkuilla.

Riitta Väisänen

• Syntynyt Turussa 1954.
• Asuu tyttärensä kanssa Orimattilassa. Toinen koti puolison luona Ylöjärvellä. Työ Juontaja ja luennoitsija.
• Palkittu Kymppitonni-ohjelmasta useilla Telvis-patsailla. Kultainen Venla elämäntyöstä 2015. Miss Eurooppa 1976.
• Kirjoittanut yhdessä asiantuntijoiden kanssa hyvän olon oppaat Vyötärö takaisin ja Hilmapäivät, vertaistukea vaihdevuosiin.

Artikkeli on julkaistu ET Terveys -lehden numerossa 1/2017.