Osalle meistä koti on turvattomin paikka maailmassa. Läheisen tuki voi olla silloin elintärkeää.

Suomessa kuolee joka vuosi yli 20 ihmistä entisen tai nykyisen kumppaninsa surmaamana. Uhreista noin viidennes on miehiä. Tilastojen mukaan jopa 20 prosenttia naisista on kokenut lähisuhdeväkivaltaa nykyisen parisuhteensa aikana.

Aina väkivaltaan ei kuitenkaan syyllisty kumppani.

– Lähisuhdeväkivallassa tekijä on uhrille merkityksellinen henkilö, esimerkiksi puoliso, lapset tai muu perheenjäsen. Ehkä jopa hyvin läheinen ystävä, kertoo erikoissuunnittelija Reetta Siukola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Fyysinen väkivalta on aina myös henkistä.

Väkivalta voi saada monia muotoja, sekä fyysisiä että henkisiä. Tuuppiminen, estäminen ja ravistelu ovat tyypillisiä väkivallan muotoja, mutta pahimmillaan pahoinpitely voi äityä hengenvaaralliseksi.

– Fyysinen väkivalta on aina myös henkistä, muistuttaa Siukola.

Henkisen väkivallan tarkoituksena on uhrin kontrolloiminen. Uhkailu, alistaminen tai tavaroiden hajottaminen murentavat uhrin itsetunnon ja vaikeuttavat siten avun hakemista.

Taloudellinen väkivaltakin lasketaan lähisuhdeväkivallan muodoksi.

– Tekijä voi myös uhkailla itsensä vahingoittamisella.

Väkivallantekijä voi kohdella vanhoja tai sairaita läheisiään kaltoin tai laiminlyödä heidän hoitonsa. Lääkityksen lopettaminen tai liikkumismahdollisuuksien rajoittamien voivat aiheuttaa suurta kärsimystä.

– Taloudellinen väkivaltakin lasketaan lähisuhdeväkivallan muodoksi. Siinä uhri pakotetaan tai kiristetään antamaan rahansa tekijän käyttöön.

Miten uhria voi auttaa?

Väkivaltakokemuksista voi olla vaikea kertoa ulkopuolisille, sillä usein uhri tuntee häpeää. Osaa taas voi pelottaa, että avunpyyntö torjutaan tai hätää ei oteta tosissaan.

Mistä sitten voi tietää, että ystävä tai sukulaisen kärsii lähisuhdeväkivallasta?

On hirveän hankala antaa tarkistuslistaa.

– On hirveän hankala antaa tarkistuslistaa, jonka perusteella voisi päätellä asian, toteaa Siukola.

Tyypillinen merkki tosin on, että uhri eristäytyy ja hänen yhteydenpitonsa ulkomaailmaan kanssa vähenee.

– Jos ystävä yllättäen jää pois sellaisista sosiaalisista tilanteista, joihin on aiemmin osallistunut, voi lähisuhdeväkivalta olla yksi mahdollisuus.

Yksi keino on kuitenkin ylitse muiden.

Kannattaa kysyä suoraan ja kertoa, miksi on asiasta huolissaan.

– Kannattaa kysyä asiasta suoraan ja kertoa, miksi on asiasta huolissaan. Se harvoin pahentaa tilannetta, mutta tarjoaa uhrille mahdollisuuden ottaa asian puheeksi.

Kunnan sosiaali- ja terveystoimella on velvollisuus auttaa uhria, tarvittaessa kiireellisestikin. Poliisin rikosuhripäivystys ja valtakunnallinen Turvakoti-verkosto tarjoavat myös apua.

– Kun väkivallan uhri päättää hakea apua, on läheisen hyvä olla siinä tukena – ja tarvittaessa toimia itsekin aktiivisesi avun saamiseksi, toteaa Siukola.

Apua verkosta

Lue myös: