Vappu Pimiä ja hänen anoppinsa Marjatta Huuhtanen ovat molemmat käteviä emäntiä. Toinen rakastaa ruuanlaittoa, ja toinen tykkää siivota. Yhteistä harrastustaan he kutsuvat hörhöilyksi.

Kun kyläilemään saapunut Marjatta Huuhtanen astuu aamuvarhaisella poikansa ja miniänsä keittiöön, hän nappaa heti rätin käteen ja pyyhkii ruokapöydän.

– Se tapahtuu automaattisesti. En miellä sitä siivoamiseksi, hän sanoo.

Vappu Pimiä pyörähtelee kotikeittiössään tottunein liikkein. Munakas pannulle ja aamiainen töihin lähtevälle puolisolle Teemu Huuhtaselle.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Joku voi sanoa, että passaan miestäni, mutta hän saattoi jo lapset kouluun, Vappu selittää perheen työnjakoa haarukoidessaan omaa munakastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Minäkin olen passannut puolisoani, Marjatta sanoo.

Poikiaan Marjatta ei muista ylenmäärin hemmotelleensa, vaikka hän olikin kotiäitinä viisi vuotta. Lastenlasten hemmottelu on sen sijaan aivan eri juttu.

– Mummilassa on mummilan säännöt, hän sanoo.

Äkkipikaisia mutta huomaavaisia

Välimatka Kuopiosta Helsinkiin on sen verran pitkä, ettei Marjatta ehdi joka viikko pyyhkimään miniänsä pöytää.

Marjatta arvelee oppineensa siisteysintoilun omalta äidinäidiltään, joka jynssäsi paikkoja aamusta iltaan. Tavaroiden järjestelyä hän ei laske siivoamiseksi ollenkaan.

– Jos oikeasti siivotaan, silloin myllätään kaikki! Vaikka siivous on raskasta, niin haluan tehdä sen itse. Siinä näkee kättensä jäljen.

Vappu tunnustaa olleensa nuorempana epäsiisti. Matkalaukku saattoi odottaa reissun jälkeen puoli vuotta purkamista. Nykyisin hän purkaa laukut heti kotiin palattuaan, vaikka olisi puoliyö.

– Kiitän Luojaa siivoojasta, joka käy meillä joka toinen viikko.

Vappu hyörii ja höpöttelee, Marjatta on pidättyväisempi. Äkkipikaisuus näkyy kummankin luonteessa, mutta toisiaan kohtaan naiset ovat hienovaraisia. He osaavat tulkita toisiaan eivätkä paukauta ikäviä kommentteja päin toisen kasvoja.

Meillä käy siivooja joka toinen viikko.

– Vapun huulet lähtevät menemään eri tavalla, kun häntä ärsyttää. Silloin olen kuin en olisikaan.

Itseään Marjatta kuvailee kuumakalleksi, joka on viilenemään päin.

– Johtuuko iästä, laiskuudesta vai mistä, mutta en jaksa enää kaikesta hermostua.

Marjatalla on yhä voimakkaita näkemyksiä esimerkiksi sisustamisesta. Seinillä pitäisi olla paljon tauluja! Vapun mielestä paljaitakin kohtia on oltava.

Enkelit yhdistävät

– Oletko jo lukenut päivän astro.fin? Marjatta kysyy Vapulta.

Vappu uskoo suojelusenkeleihin, Marjatta on käynyt enkelikurssin ja uskoo kuoleman jälkeiseen uuteen elämään.

– Aistin huonon tunnelman. Uskon intuitioon ja henkimaailmaan, siihen, ettemme ole täällä yksin. Mysteerit ovat läsnä arkipäivässä. Äitini isoäitiä kutsuttiin Lumijoen noidaksi. Hän pystyi seisauttamaan veret, Marjatta sanoo.

Mysteerit ovat läsnä arkipäivässä

Vappu ja Marjatta kutsuvat yhteistä harrastustaan hörhöilyksi. Kun Vappu ja Marjatta hörhöilevät, puolisot Teemu ja Jorma pudistelevat päätään.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 22/2020.

Vappu Pimiä

  • Syntynyt 1978 Helsingissä. Asuu Helsingissä.
  • Juontaja, toimittaja, yrittäjä.
  • Puoliso Teemu ja lapset Viola ja Selma.
  • Harrastukset lenkkeily, kuntosali, nyrkkeily, lukeminen, sienestys.

Marjatta Huuhtanen

  • Syntynyt 1948 Kemijärvellä. asuu Kuopiossa.
  • Eläkkeellä.
  • Puoliso Jorma, pojat Teemu ja Samuli, neljä lastenlasta.
  • Harrastukset lukeminen, mosaiikkityöt, sukututkimus, käsityöt, puutarhan hoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla