Kaupallinen yhteistyö
Kaupallinen yhteistyö

Uusi tutkimus paljastaa, että suomalaisilla on paljon harhaluuloja diabeteksesta. Ymmärrys sairaudesta on tärkeää, jotta se voidaan tunnistaa ja hoitaa oikein ajoissa.

Tyypin 2 diabetesta sairastaa puoli miljoonaa suomalaista, mutta heistä puolet ei tiedä sairaudestaan. Hoitamaton diabetes voi aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja, joten sen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää.

Puutteellisen tiedon vuoksi moni suomalainen ei koe kuuluvansa tyypin 2 diabeteksen riskiryhmään. Terveystalon maaliskuussa 2016 toteuttama kyselytutkimus paljasti, että yli puolet suomalaisista mieltää taudin puhkeavan vanhalla iällä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Suurin osa sairastuneista on tosiasiassa työikäisiä.

Vain viidesosa tutkimukseen vastanneista oli käynyt mittauttamassa verensokerinsa viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisimmin tätä selitettiin sillä, ettei asia ollut yksinkertaisesti tullut mieleen tai ettei vastaaja kokenut kuuluvansa riskiryhmään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terveyden säännöllisellä seuraamisella on suuri rooli tyypin 2 diabeteksen tunnistamisessa. Kun verensokeri mitataan tasaisin väliajoin esimerkiksi terveystarkastuksessa, kohonnut riski sairastua voidaan huomata hyvissä ajoin.

Varhainen diagnoosi on tärkeä, jotta elimistö ei vaurioidu pysyvästi. Diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa vakaviin valtimosairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarkteihin.

Tutkimus osoitti, että suomalaiset sekoittavat helposti tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen ja niiden hoitokeinot. Yli kolmasosa ei tiennyt, mitä eroa tyypin 1 ja 2 diabeteksella on.

Diabetes mielletään yhdeksi sairaudeksi, vaikka tosiasiassa tyypin 1 ja 2 diabetes ovat eri sairauksia ja vaativat myös erilaisen hoidon.

Tyypin 1 diabeteksesta käytetään usein nimitystä nuoruustyypin diabetes. Sairaus johtuu haiman toimintahäiriöstä, jossa keho ei tuota itse insuliinia. Tämä johtaa verensokerin kohoamiseen.

Tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes taas on aineenvaihduntahäiriö, jossa elimistö ei osaa käyttää insuliinia ja sokeria oikealla tavalla hyväkseen. Huonot elintapavalinnat voivat vaikuttaa sairastumiseen.

Tutkimukseen vastanneet tiesivät hyvin, että terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä diabeteksen hoidossa. Liikunnan, ruokavalion ja painonhallinnan merkitys tiedostettiin. Toisaalta niiden luultiin olevan myös tyypin 1 diabeteksen hoitokeino, vaikka se vaatii aina insuliinilääkityksen.

 

Kyselytutkimus toteutettiin maalis-huhtikuussa 2016. Kyselyyn vastasi 2000 suomalaista, ja otos oli kansallisesti edustava. Kyselytutkimuksen suunnittelivat ja analysoivat Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy ja Terveystalo. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internetpaneelissa.

Testaa kuulutko riskiryhmään!

Testaa näillä neljällä kysymyksellä, onko sinulla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

  1. Onko lähisuvussasi (vanhemmilla, sisaruksilla, isovanhemmilla) tyypin 2 diabetesta?
  2. Onko painoindeksisi korkeampi kuin 30 tai vyötärönympäryksesi yli 100 cm (naisilla 90 cm)?
  3. Onko sinulla joskus todettu suurentuneita verensokeriarvoja, esimerkiksi terveystarkastuksen tai raskauden yhteydessä?
  4. Onko sinulla verenpainetauti, tai oletko sairastanut sydäninfarktin tai aivoinfarktin?

Jos vastasit kahteen tai useampaan kysymykseen kyllä, riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen on kohonnut. Suosittelemme, että varaat ajan pitkäaikaissokerinmittaukseen tai diabeteshoitajalle.

Minulla on tyypin 2 diabetes ja siihen lääkitys.Aluksi luulin sen olevan perinnöllistä,mutta sehän on itseaiheutettu(ainakin minun kohdalla) sairaus.Liikaa ylipainoa ja huonot ruokailutavat johtavat usein tyypin 2 diabetekseen

Sisältö jatkuu mainoksen alla