Ennen vanhaan koulun ulkopuolinen aika meni kotitöihin, ulkona leikkimiseen ja pelailuun. Minkälaisia muistoja lapsuuden vapaa-aika herättää kansakoulun käyneillä?

Vapaa-ajan vietto on muuttunut vuosien varrella hyvin erilaiseen suuntaan. Uuden ajan tekniikan kehitys on vähentänyt useiden nuorten työntekoa ja ulkoilua.

Maksulliset harrastukset ovat yleistyneet ja täyttäneet monien nuorien vapaa-ajan.

Kysyimme kuudelta kansakoulun käyneeltä seniorilta heidän suosikkileikeistään ja vapaa-ajanviettotavoistaan.
Oliko sinulla samat "leikit"?

 

Eila Niemelä, 73, ja Tarmo Niemelä, 77:

”Työnteko oli suuressa roolissa”

– Ennen ei ollut mitään harrastuksia niin kuin nykyään, vaan kaikki lapset haettiin aina vanhempien avuksi töihin, kertoo Eila.

Kotitöihin kuuluivat esimerkiksi pihatyöt, eläinten hoitaminen, pyykin peseminen ja ruoanlaitto. Töiden tekoon osallistui koko perhe. Kerättyjä marjoja ja sieniä myytiin, kuten myös itse pyydettyjä rapuja.

– Kun tuli ravustusaika, niin pyydystelin ja myin niitä naantalilaisiin ravintoloihin, Tarmo kertoo.

– Ystäväni isä työskenteli hautausmaalla, jossa vietimme paljon aikaa kesäisin. Meillä oli tapana hoitaa pientä hautakumpua, koska kuvittelimme, että siellä lepäsi pieni vauva. Myöhemmin selvisi, että mieheni isoäiti oli haudattuna juuri siihen hautaan ja että olin pikkutyttönä alkanut sitä sattumalta hoitamaan, kertoo Eila.

"Kun tuli ravustusaika, niin pyydystelin ja myin niitä."

 

Eeva Laakkonen, 86:

”Leikimme käpylehmillä”

Töitä saattoi olla paljon, mutta hauskaakin osattiin pitää. Mielikuvitusta käytettiin keksimään tekemistä, kun töistä oli vapaata.

– Käveltiin metsään ja kerättiin sieltä kiviä ja käpyjä, ja leikimme niillä. Laitoimme kävyille jalkoja ja kuviteltiin niiden olevan eläimiä, Eeva kuvailee.

Eläimiä oli kotona paljon, ja niistä tuli huolehtia. Niiden hoitamista ei kuitenkaan aina laskettu työksi, sillä ne olivat lähellä sydäntä.

– Pelastin nuorena pienen valkoisen karitsan, joka oli hyvin sairas. Vein sen lämpimään ja ruokin sitä. Siitä kasvoi ihana lammas, Eeva muistelee.

 

Mirja Suilamo, 67, ja Aimo Suilamo, 70:

”Kylän kioski oli suosittu hengailupaikka”

Vuorotellen leikittiin kavereiden pihoilla, koska maalla ne olivat isoja. Siellä keinuttiin ja leikittiin muita pihaleikkejä. Vesistön lähellä asuvat kävivät kalassa, veneilemässä ja uimassa. Suosikkina olivat kalastusreissut kavereiden kesken. Leikkivälineinä toimivat esimerkiksi erilaiset urheiluvälineet, itsetehdyt jousipyssyt ja nuket. Pyörillä matkustettiin paikasta toiseen.

– Ystäväni äiti oli parturi. Meitä oli neljä tyttöä ja lainasimme häneltä hiusvälineitä ja keräsimme maasta ruohotupsuja. Muotoilimme ja leikkasimme niille erilaisia kampauksia. Silloin ei ollut irtopäitä tai -hiuksia, joilla leikkiä. Se oli hauskaa, muistelee Mirja.

– Nuorena liikuttiin isoissa porukoissa. Oli meitä parhaimmillaan parikymmentä pojankollia. Kokoonnuimme kylän ainoalle kiskalle, jossa oli pöytiä ja tuoleja. Siellä pienemmät katsoivat isommilta mallia, kertoo Aimo.

"Silloin ei ollut irtopäitä tai -hiuksia, joilla leikkiä."

 

Heini-Marja Leppänen, 59:

”Ulkona oltiin aina”

Talvi tai kesä, aina löytyi touhuttavaa ja puuhasteltavaa. Suosituimmat talvileikit olivat iättömät lumileikit, hiihtäminen, mäen laskeminen ja luistelu. Yksin tai yhdessä, ulkona oltiin aina.  Ne ajat, jotka kuitenkin vietettiin sisällä, pelattiin esimerkiksi koronaa ja pingistä.

Lähellä oli usein metsiä ja peltoja, joita pitkin kylän lapset juoksentelivat. Kavereita ei nähty kotona sisällä, vaan ulkona tavattiin ja tehtiin lähes kaikki. Metsistä löytyi paljon tekemistä, kuten puihin kiipeilyä.

– Lapsena oli hauska mennä korkealle puuhun. Sieltä näki pitkälle. Ja koska asuin meren lähellä Espoossa, menimme ihan lapsien kesken moottoriveneellä merelle, helsinkiläinen biologian ja maantiedon opettaja Heini-Marja Leppänen naurahtaa.

Tämän jutun ovat kirjoittaneet helsinkiläisen Hiidenkiven peruskoulun 8C:n oppilaat, jotka opiskelevat mediapainotteisella luokalla. He harjoittelivat lehtijutun kirjoittamista vapaavalintaisesta aiheesta.

Millaisia leikkejä sinä leikit, kun olit nuori? Keskustele aiheesta alla olevassa kommentointikentässä.

Kysely

Oletko leikkinyt käpylehmillä?

Kyllä
Kyllä
77.5%
En
En
22.5%
Ääniä yhteensä: 40

ET-lehden lukijat innostuivat kertomaan, mitkä ovat heidän salaisuutensa nuorekkaaseen ilmeeseen.

  1. Ulkoilen joka päivä.
  2. Nukuin kunnon yöunet.
  3. Puhdistan kasvoni viileällä vedellä.
  4. Käytän luonnonmukaisia, hajusteettomia kasvotuotteita aamuin ja illoin.
  5. Pesen hampaani säännöllisesti ja useaan kertaan joka päivä. Puhdas hymy valloittaa.
  6. Pidän kampaukseni ja hiukseni siistinä.
  7. Vältän alkoholia.
  8. Aloitan päiväni kasvojumpalla.
  9. Käytän aina kesällä ja talvisin kirkkailla hangilla aurinkorasvaa.
  10. En stressaa turhista, sillä liiallinen huolehtiminen vanhentaa.
  11. En käytä liikaa meikkiä.
  12. En tupakoi.
  13. Juon vettä riittävästi.
  14. Vietän aikaani nuorempien ihmisten seurassa.
  15. Pidän huolen hyvästä ryhdistäni niin seisoessani kuin istuessani.
  16. Hymyilen mahdollisemman paljon, sillä hymy luo ihmisestä kauniin ja virkeän kuvan.
  17. En päästä kulmakarvojani rehottamaan.
  18. Harrastan liikuntaa, joka tuntuu hyvältä.
  19. Ennen nukkumaan menoa hieron ja painelen kasvojani sekä taputtelen leukapieliäni.
  20. Käytän kohottavia ja muotoilevia alusasuja. Ne silottavat vartalon ja antavat itsevarmuutta, joka heijastuu yleisilmeiseeni.
  21. Hoidan huuleni: kuorin ja käytän huulirasvaa. Maalaan huuleni joskus piristävällä punalla.
  22. Niin hymyni näkyy paremmin.
  23. Hankin uusia, minulle sopivia vaatteita kirpputoreilta edullisesti. Nuorekas ilme lähtee siististä ja huolitellusta vaatekerrasta.
  24. Sävytän harmaat hiukseni.
  25. Syön nautintoa tuottavaa, terveellistä ruokaa.
  26. Hikoilen riittävästi, sillä se poistaa kuonaa kehosta.
  27. Venyttelen naamalihaksia samalla, kun ajan partaani.
  28. Pidän oman rentoutumishetken päivittäin ja ajattelen mukavia asioita.
  29. Olen ystävällinen kanssaihmisilleni.
  30. Kuorin usein kasvoni itsetekemällä reseptillä. Tämä kuorinta-aine raikastaa ja nuorentaa, lisäksi se on edullinen sekä helppo ja nopea tehdä itse.
    Ainekset:
    2 rkl oliiviöljyä
    2 rkl kookosöljyä
    1 tl sitruunamehua
    1 tl juoksevaa hunajaa
    1 tl keitettyjä kahvinporoja
    Sekoita kaikki ainekset hyvin keskenään. Levitä kasvoille ja hiero pyörivin pehmein liikkein. Huuhdo lopuksi pois haalealla vedellä.
  31. Tyydytän itseäni siihen asti, että saan orgasmin.
  32. Käytän kasvojen lähellä kirkkaita värejä, esimerkiksi huivien avulla se on kätevää.
  33. Olen utelias ja kiinnostunut uusista asioista joka päivä.
  34. Käyn hemmotteluhoidoissa, kuten kosmetologilla, vähintään kerran kuukaudessa.
  35. Harrastan mielenkiintoisia ja nautinnollisia asioita, niin liikuntaa kuin kulttuuria.
  36. Lähden kotoani joka päivä ulos ja tapaan ihmisiä – ainakin kaupassa.
  37. Syön hyviä rasvoja kohtuullisesti muun muassa pähkinöiden ja avokadojen muodossa.
  38. Säilytän lapsen iloisen mielen.
  39. Käytän hyväkuntoisia vaatteita.
  40. Kierrätän kamomillateepussit ja laitan ne väsyneiden silmieni alle.
  41. Nautin parin viikon välein jalkakylvystä: jalkamme liikuttavat ja kannattelevat meitä läpi elämän, joten niistä kannattaa pitää hyvää huolta.
  42. Käytän kookosöljyä sisäisesti ja ulkoisesti.
  43. Suosin mineraalimeikkejä: niitä on turvallista käyttää, sillä ne eivät sisällä: nikkeliä, kromia, keinotekoisia mineraaleja eivätkä parabeeneja. Kaiken lisäksi mineraalimeikit ovat hajusteettomia ja antavat ihon hengittää täysin vapaasti.
  44. Syön paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.
  45. Harrastan seksiä mahdollisimman usein.
  46. Käyn saunassa joka viikko; ihoni pitää hikoilusta.
  47. Käytän istuvia vaatteita. En pukeudu säkkimäisiin vaatteisiin, vaikka olenkin pyöreä.
  48. Hoen usein Ä-X-Y kasvojumpan tavoin.
  49. Venyttelen jäseniä joka päivä, sillä virkeät lihakset vaikuttavat myös ilmeeseeni. Kotijumppa on miellyttävää ja tekee ihmeitä keholle.
  50. Käytän lierihattua tai muuta kaunista päähinettä, varsinkin kesällä.
  51. Syön tarvittavia lisäravinteita.
  52. Käytän säännöllisesti silmänympärysvoidetta.
  53. Vältän turvottavia ruoka-aineita, kuten sokeria ja vaaleita jauhoja.
  54. Laitan yöksi sopivan kosteusvoiteen.
  55. Otan kuvia kauniista asioista ja katselen usein kännykkäni kuvia.
  56. Seuraan tv-sarjoja ja lehtiä, joissa on iloisia juttuja. Synkät uutiset eivät ainakaan nuorenna.
  57. Käytän nuorekkaita silmälaseja, jotka sopivat tyyliini.
  58. Nauran paljon.
  59. Korostan piirteitäni, joihin olen tyytyväinen, kuten silmäni ja korkeat poskipäät.
  60. Kulutan mahdollisimman paljon luomutuotteita.
  61. Vältän rasvaisia ja sokeria ruokia.
  62. Käytän kotona hierontarullaa ja muita hyvää tekeviä laitteita.
  63. Pidän korkokantakenkiä, ne nuorentavat ja silottavat sääriä.
  64. Nautin lämmöstä ja auringosta – turvallisesti.
  65. Tapaan ystäviäni tarpeeksi usein.
  66. Jos olen pahoittanut mieleni, en pidä sitä sisälläni, vaan puran asian jollekin.
  67. Kokeilen rohkeasi uutuustuotteita. Se tekee tavallisestakin arjesta juhlaa.
  68. Touhuan mahdollisimman paljon lasten kanssa. Heidän seuransa nuorentaa.
  69. Annan vuosien näkyä. En yritä häivyttää itsestään selviä asioita. Olen mahdollisuuksien mukaan oma itseni.
  70. Vietän mahdollisimman paljon aikaa ihanien ihmisten kanssa - ja luen sellaiseksi myös itseni – sekä halaan heitä usein.
Vierailija

Näin näytät varmasti nuorekkaalta – lukijoiden 70 vinkkiä

Vierailija 28.02.2015 klo 17:21 Miltähän nämä nyt nuoret ihmiset näyttävät kun ovat eläkeiässä . Onko töröhuulet (Virossa turvotetut) Hiuspidennykset Rakennekynnet Ympäri tatuoituna Takamus kun jumppapallo Kestovärjätyt silmien ympäryset Liian kireät vaatteet Kymmenesti valkaistut hampaat Silmäluomet leikattu Leukaperät kiristetty Rinnat kohotettu Rasvaimu tehty Botoxia otsassa Tottakai !!!!! Jo nyt on esim. kuningatar Silvia yksi varoittava esimerkki Luojan töiden korjailusta.
Lue kommentti

Käy kesken joulukuun kiireiden vetämässä henkeä Lappeenrannassa jouluasuun puetussa Wolkoffin talossa. Ruokasalin kattoon asti ulottuva joulukuusi on koristeltu samoilla koristeilla kuin Wolkoffin perheen talossa asuessa. Salin pöydälle on katettu juhlavat kahvikupit, hedelmät, pähkinät ja tryffelit.

Kaupungin keskustassa, Raatihuoneen läheisyydessä, sijaitseva Wolkoffin talo on Lappeenrannan vanhimpia säilyneitä puurakennuksia, rakennettu vuosina 1826-1905. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872-1983. Talossa ehti tuona aikana asua neljä sukupolvea perheen jäseniä.

Joulun aikaan Wolkoffin talo puetaan jouluasuun talon viimeisen isännän, Johannes Wolkoffin (1900-1969), perheen tapaan. Talossa näyttää samalta kuin hänen aikaisinaan jouluina. Silloin talossa eli kaksi kansallisuutta ja kaksi uskontoa rinnakkain. Venäläisyys ja suomalaisuus, ortodoksisuus ja luterilaisuus.

Koristeita on kaikkialla. Jotkut niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä, toiset on tety muutama vuosikymmen sitten. Talosta ei koskaan hävitetty mitään, koska kaikelle saattoi olla käyttöä myöhemmin. Takanraunuksilla, pöydillä ja ikkunoilla voi olla vierekkäin suupuhallettu lasikoriste 1900, ja muovinen koriste Hongkongista vuodelta 1970.

Ruokasaliin tuodaan kattoon asti ulottuva kuusi, jonka vanhimmat koristeet, pukki ja enkeli, ovat olleet käytössä jo 1900-luvun alussa. Juhlavassa ruokapöydässä kimaltelevat juhlaa varten esiin otetut astiat, ja jokaisen perheenjäsenen paikkaa koristaa oma tonttunsa. Joulukukat, omenat ja pähkinät tuovat taloon tuoksuaan. Tunnelma talossa on hiljainen ja rauhallinen, ja siellä voi hetkeksi unohtaa joulun kiireet ja hyörinän.

Kiinnostava museo

Talo on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien. Yli sadan vuoden aikana kertynyt kodin esineistö luo tilaan ainutlaatuisen tunnelman. 1800-luvun alkupuolella Jaroslavin kuvernementistä saapuneesta maaorjatalonpojasta puutarhuriksi ja kauppiaaksi edenneen Ivan Wolkoffin suku säilytti talon jakamattomana vuoteen 1986 saakka, jolloin se lahjoitettiin museoksi. Vasta vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle.

Kodin harmonisen ilmapiirin ohella kävijä voi vierailla Wolkoffin puodissa, jossa on tarjolla kauniita joulukoristeita sekä monenlaista lahjaksi sopivaa sekä lapsille että aikuisille. Puodin ikkunassa istuu ohikulkijan iloksi kynttilänvalossa joulupukki pöytänsä ääressä ja vastailee lasten kirjeisiin.

Joulu Wolkoffin talomuseossa ja puodissa on avoinna:

12-17.12.2017 klo 11-17
19.-22.12.2017 klo 11-17
27.-30.12.2017 klo 11-17
2.-7.1.2018 klo 11-17

Wolkoffin jouluun tutustutaan opastetuilla kierroksilla. 

Wolkoffin talomuseo ja puoti, Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
Museon lippukassa 05- 616 2258

Opastusvaraukset ja tiedustelut museoiden toimistolta, 05- 616 2261.