Pidä huolta itsestäsi, sinkku! Valmista kunnon ateria päivittäin. Kun käytät apuna valmistuotteita, herkkuhetkesi syntyy vaivatta.

Päivän kohokohta!

  • Ajattele, että ruokailu on oma herkkuhetkesi.
  • Suunnittele seitsemän päivän ruokalista kerralla. Sujauta viikkoon kasvispäivä, lihaa, kahdesti kalaa sekä vaihtelevasti kasviksia, perunoita, täysjyväpastaa ja -riisiä.
  • Jos kahden aterian valmistaminen päivässä tuntuu työläältä, korvaa lounas samettisella puurolla ja marjoilla.
  • Pitkät välit ruokailussa väsyttävät. Syö aterioiden välillä vaikka hedelmiä.
  • Hyödynnä valmistuotteita. Käytä niitä esimerkiksi
    lisäkkeinä.
  • Täydennä aterioita tuoreella leivällä.
  • Koristele annoksesi yrteillä.
  • Kata kauniisti ja nautiskele ajan kanssa.

Maanantai

Katkarapu-vihannesvokki

1 ps (450 g) vokkivihanneksia, esim. Findus Malaysia
rypsiöljyä
1–2 rkl soijakastiketta
½ limetin mehu
1 tl hunajaa
1 ps (180 g) isoja katkarapuja
tuoretta korianteria
Tarjoiluun
1 nuudeliannos paketista

Kuumenna öljy pannussa, lisää vokkivihannekset ja kuumenna. Lisää soijakastike, limettimehu ja hunaja. Kypsennä vihannespussin ohjeen mukaan.
Lisää katkaravut. Hauduta, kunnes ravut ovat lämmenneet. Älä kypsennä liikaa, etteivät ravut sitkisty.
Keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan. Valuta ne kypsentämisen jälkeen, yhdistä vokin joukkoon tai tarjoile erikseen. Mausta korianterilla.

Vinkki: Käytä vihanneksista vain osa, niin saat pienemmän annoksen.

Tiistai

Lohimedaljonki

2 lohimedaljonkia
mustapippuria myllystä
sormisuolaa

Paista lohimedaljongit kuivalla teflon-pannulla kauniin
ruskeiksi, noin 5 minuuttia keskilämmöllä molemmin puolin.
Rouhi kypsien kalojen pintaan mustapippuria ja suolaa.

Vinkki: Lohi ei vaadi paistamiseen rasvaa. Kokeile paahtaa kala suolaripauksen päällä.

Salviamuusi
1 annos pakasteperuna­muusiainesta, esim. Oolannin
1–2 rkl tuoretta salviaa
hienonnettuna

Tee muusiaineksesta tarvittava annos pussin ohjeen mukaan.
Mausta muusi hienonnetulla salvialla.
Tartarkastike
1 prk (150 g) ranskankermaa
1 maustekurkku
2 rkl tilliä hienonnettuna
1 rkl sitruunamehua
1 tl keltaista Dijon-sinappia
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä

Valmista kastike. Leikkaa kurkku pieniksi kuutioiksi ja sekoita ranskankermaan. Lisää joukkoon hienonnettu tilli ja muut mausteet. Tarkista maku.

Keskiviikko

Tomaattinen kaali-makkarakeitto

8 dl vettä
1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
2 kasvis- tai lihaliemikuutiota
250 g keräkaalia
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
1 ps (180 g) suikalejuureksia
4 chorizoa tai muuta lihaisaa makkaraa
1 ½ tl meiramia kuivattuna
mustapippuria myllystä
tuoretta meiramia

Mittaa kattilaan vesi ja tomaattimurska. Kuumenna ja lisää liemikuutiot, suikaloitu kaali, hienonnettu sipuli ja valkosipuli. Hauduta, kunnes kaali on kypsää.
Lisää liemeen suikalejuurekset, paloitellut makkarat, meirami ja tarvittaessa vettä.
Rouhi keittoon mustapippuria ja anna kiehua hiljalleen noin 5 minuuttia. Tarkista maku. Lisää vielä tuoretta meiramia.

Torstai

Pestoiset silakkapihvit ja kasvis-yrttikuskus

16 kpl (300 g) silakkafileitä
mineraalisuolaa
chilihiutaleita myllystä
punaista pestoa,
esim. Sacla Pesto Rosso
korppujauhoja
voita ja rypsiöljyä

Lado silakkafileet nahkapuoli alaspäin leivinpaperille. Sirottele fileille suolaa ja rouhi pintaan hiukan chiliä.
Levitä puolelle fileistä teelusikallinen pestoa ja nosta loput fileet päälle. Painele fileet korppujauhossa molemmin puolin.
Kuumenna pannulla öljyä ja voita. Nosta fileet kuumalle pannulle ja ruskista molemmin puolin keskilämmöllä.

Minttuinen jogurttikastike
1 dl maustamatonta jogurttia
1 rkl minttua hienonnettuna
½ rkl sitruunamehua
½  tl hunajaa
ripaus suolaa
mustapippuria myllystä

Sekoita jogurttiin hunaja, sitruunamehu, minttu ja muut mausteet.

Kasvis-yrttikuskus
1 sipuli hienonnettuna
2 rkl rypsiöljyä
1 dl täysjyväkuskusta
2 dl vettä
½ kasvisliemikuutiota
2 rkl sitruunamehua
1 rkl makeaa chilikastiketta
½ ps (150 g) kasvissekoitusta, esim. Apetit Puutarhurin
2 rkl pinjansiemeniä
paahdettuna
2 rkl timjamia ja ruohosipulia hienonnettuna
suolaa

Valmista kuskus. Ruskista sipuli kevyesti öljyssä. Lisää kuskus pannulle ja sekoittele hetki.
Mittaa joukkoon vesi ja murenna mukaan liemikuution puolikas.
Lisää sitruunamehu ja chilikastike sekä kasvikset. Hauduta muutama minuutti, kunnes kasvikset ovat kypsiä. Lisää vettä vähän kerrallaan, jos
kuskus kuivuu liikaa.
Paahda pinjansiemenet erillisellä pannulla. Lisää siemenet ja hienonnetut yrtit kuskusiin. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa ripauksella suolaa.

Perjantai

Curry-broilerikastike pastalle

1 pkt (300 g) maustamattomia broilerisuikaleita
rypsiöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 tl curryjauhetta
2 dl ananastäysmehua
1 kanaliemikuutio
1–2 dl ruokakermaa
½ ps (100 g) pakasteherneitä
suolaa
mustapippuria myllystä
2 rkl persiljaa hienonnettuna
Tarjoiluun
täysjyväpastaa

Paista broilerisuikaleet öljyssä. Hienonna sipuli sekä valkosipuli ja lisää ne pannulle. Paista sekoitellen, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Mausta currylla ja jatka paistamista hetki sekoitellen.
Lisää ananastäysmehu ja murenna liemikuutio joukkoon. Hauduta noin 10 minuuttia.
Kaada pannulle kerma sekä herneet ja kuumenna, kunnes herneet ovat lämmenneet. Tarkista maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja mausta pippurilla.
Koristele persiljasilpulla ja nauti täysjyväpastan tai tumman riisin kanssa.

Lauantai

Linssipata

5 dl vettä
1 annosrasia kasvisfondia,
esim. Knorr
1 ½ dl vihreitä linssejä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
1 ps (200 g) keittojuureksia
1 tl Herbes de Provence
-yrttisekoitusta
suolaa
pippurisekoitusta myllystä
½ vihreää, keltaista ja punaista paprikaa
ruohosipulia

Kuumenna vesi padassa tai paksupohjaisessa kattilassa.
Lisää fondi. Huuhtele linssit siivilässä ja lisää liemeen.
Hienonna sipuli ja valkosipuli  ja lisää pataan. Lisää myös keittojuurekset ja yrttiseos. Hauduta kypsäksi. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla. Rouhi sekaan pippuriseosta.
Pese ja kuutioi paprikat ja hienonna ruohosipuli. Sekoita pataan. Hauduta muutama minuutti.

Vinkki: Ylimääräisen pataruoan voi pakastaa.

Sunnuntai

Omenainen porsaspata

1 (noin 350 g) pieni porsaan
sisäfilee, maustamaton.
öljyä ja voita
1 sipuli
1 omena, esim. Granny Smith
1 tl timjamia kuivattuna
2 dl omenatäysmehua
1 prk (2,5 dl) ruokakermaa,
esim. Kolmen juuston
1 liha- tai kasvisliemikuutio
2–3 rkl soijakastiketta
mustapippuria myllystä
tuoretta timjamia
Tarjoiluun
keitettyjä perunoita
vihreitä papuja
puolukkasurvosta
vihannessalaattia

Viipaloi liha. Kuumenna pannulla vähän öljyä ja voita. Lisää lihaviipaleet ja ruskista.
Hienonna sipuli, kuori ja kuutioi omena. Kun lihapalat ovat ruskistuneet, lisää sipulisilppu, omenakuutiot ja timjami. Paista sekoitellen, kunnes sipuli
pehmenee.
Lisää pannulle mehu ja kerma, kuumenna kiehuvaksi. Murenna joukkoon liemikuutio. Lisää soija ja mausta mustapippurilla.
Anna kastikkeen kiehua ja sakeutua keskilämmöllä ilman kantta. Tarkista maku. Lisää tuoretta, hienonnettua timjamia.
Nauti perunoiden, papujen, sokeroidun puolukkasurvoksen ja salaatin kanssa. 

Vinkki: Annos on reilu, kutsu aterialle vaikka naapurisi!

Vierailija

Sinkun ruokalista viikoksi

Olen tottunut tekemään kerralla suuren määrän ruokaa vaikka nyt olen sinkku. Johtuu siitä, että vartuin suurperheessä = 8 henkeä. En vaan osaa tehdä ruokaa yhdelle hengelle. Miten vääntää vaikka kaalilaatikko yhdelle taikka pullapitko? No, onneksi on keksitty pakastin! Eikös se tule halvemmaksi tehdä kerralla isompi määrä ja sitten pakastaa? Otan sitten pakkasesta mitä tekee mieli. Laitan ruokaa sinne pieniin annosrasioihin. Valmisruokaa ja eineksiä ostan tosi harvoin. Eivät ole mielestäni niin...
Lue kommentti
Vierailija

Sinkun ruokalista viikoksi

Vierailija 17.04.2015 klo 09:50 Eihän nuo mitää yhden hengen annoksia ole! Eipä todellakaan ole. Luin nuo ruokaohjeet! Ajattelin, että kun menopaussin jälkeen naisihminen lihoaa helposti jos tuollaisen annoksen syö yhdellä aterialla. Uskon, että kahdelle aterialle riittää hyvin, anakin minulle. Laitan aina ruuan alusta asti itse ja teen niin paljon, että riittää lämmitettäväksi seuraavana päivänä.
Lue kommentti

Eläkeläisillä on monia pieniä iloja, joista he työelämässä ollessa vain unelmoivat. Voi valvoa myöhään, käydä päivällä elokuvissa tai pitää yöpaitapäivän, jolloin ei edes poistu kotoa. 

Ne pienimmät ilot ovat usein suurimmat.

Kysyimme eläkeläisiltä, mikä heidän elämässään on nyt parasta. Mikä näistä ilahduttaa tai ilahduttaisi sinua eniten?

  1. Saan nukkua niin myöhään kuin huvittaa ja lukea aamulla lehteä vaikka puoleenpäivään.
  2. Voin katsella yömyöhään Netflixistä elokuvia, jos siltä tuntuu. Aamulla ei tarvitse olla pirteänä työvalmiudessa! 
  3. Liikunnalle on enemmän aikaa kuin työelämässä. Päivällä on jumpissa ja uimahallissa väljää ja mukavaa.
  4. Voin nauttia kulttuuriannoksen jo päivällä. Monissa teattereissa ja elokuvateattereissa on päivänäytöksissä eläkeläishintoja.
  5. Kokeilen uusia lounaspaikkoja. Monista ravintoloista saa päivällä eläkeläisalennuksia.
  6. Elän ex tempore -elämää. Päätän vasta aamulla, mitä teen. Ostan vaikka halvan bussilipun lähikaupunkiin ja käyn siellä retkellä.
  7. Tunnen itseni tärkeäksi. Voin hoitaa sairastunutta lastenlasta tai vaikka naapurin lasta. Auttaminen tuo hyvää mieltä kaikille.

Plussaelämää lastenlasten kanssa

Helsinkiläinen Aira Väisänen, 66, kertoo alkukriisin jälkeen nauttineensa eläkkeelläolosta.

– Olen uutisnälkäinen, uppoudun aamuisin Helsingin Sanomiin ja seuraan monia nettisivuja. Käyn pari kertaa viikossa liikunnassa, saman verran muissa ryhmäharrastuksissa. Yllättäen olen muuttumassa kulttuurimummoksi, koska saan liput elokuviin ja teattereihin päivä- tai eläkeläishinnoin. Tuntuu ylelliseltä istua elokuvissa kello 12. Opiskeluaikaisen ystävättären kanssa kokeilemme kerran kuussa uutta ruokapaikkaa. Lounasaikaan monissa ravintoloissa saa eläkeläisalennuksen. 

Aira toteaa myös olevansa onnekas, kun voi ja saa olla mukana 7- ja 4-vuotiaiden tyttärenpoikien arjessa. Hän oli itse aikoinaan kahden tytön kiireinen yksinhuoltaja, ja muistaa, että säätämistä riitti.

– Tunnen, että minua tarvitaan. Voin olla pojille yhtenä lisävoimavarana toisten isovanhempien lisäksi. Pääsen taas leikkimään piilosta ja tutustumaan poikaenergiaan!

Vuorotyötä tekevien vanhempien päivät vaihtelevat ja venyvät. Airalle napsahtaa yleensä pari iltapäivää viikossa, joskus lauantai tai sunnuntai tai muutama sairaspäivä.

– Nämä eivät rasita minua yhtään. Läheisyys tuo iloa puolin ja toisin.

Aira on huomannut, että eläkkeelläkin pitää olla sovittuja aikatauluja, tapaamisia ja tapahtumia. Muuten viikoista tulee pelkkää löysää puuroa. Elämänlaatu on paljolti oman uteliaisuuden ja aktiivisuuden varassa.

– Varsinkin yksinasuvan on opeteltava sitkeästi itsensä johtajaksi, koska työpaikan pomo tai kukaan muukaan ei enää kerro, mitä tänään tai huomenna pitäisi tehdä. Ja silti parasta on arjen väljyys, mahdollisuus tarttua yllätyksiin, katsella rauhassa pihlajassa herkuttelevia tilhiä tai lukea kirjaa vielä silloinkin, kun työikäiset menevät nukkumaan.

Kuntoilua ja kirjoittamista

Järvenpääläinen Raili Ojala-Signell, 67, löysi kuntoilun vasta eläkkeellä, vaikka pyöräily ja kävely ovat aina olleet osa arkea.

– Menin kolmen kuukauden ohjattuun ryhmään, jossa opetettiin kädestä pitäen eri liikuntavaihtoehtoja. Liikkumisesta tuli osa arkeani. Nykyisin käyn ainakin kolmesti viikossa jumpissa tai kuntosalilla. Senioreiden ohjattu kuntosalitreeni on tuonut elämääni uusia ystäviä. Myös talviuinti on tärkeää. Loka-huhtikuussa käyn jumpan jälkeen avannossa, Raili kertoo.

Kirjoittajaryhmät ovat täynnä eläkeläisiä, joilla vihdoin on aikaa tutkia muistiinpanoja ja vanhoja valokuvia. Raili kirjoitti omakustanteena elämänkertansa vuonna 2014 ja ystävänsä Aunen elämänkerran vuonna 2016. Raili on kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ja työtäkin hän teki kuulovammaisten parissa.

– Olen skannannut sukulaisten ja tuttavien valokuva-albumeita lapsuuteni ja nuoruuteni Säynätsalon kuurojen yhteisöstä, retkistä, juhlista sekä vierailuista. Kuvia on noin 1500, ja aion tehdä niistä Ifolorin ohjelmalla valokuvakirjan. 

Raililla on etäavomies. Molemmat elävät omissa kodeissaan 40 kilometrin päässä toisistaan.

– Se on meille paras ratkaisu. Arkipäivät rauhoitamme omille jutuillemme. Viikonloput ovat yhteistä aikaa, jolloin harrastamme kulttuuria, ystävien tapaamista, mökkeilyä ja puutarhanhoitoa.

Uusi, hyvä elämänvaihe

Mikkeliläinen Heikki Kupiainen, 63, on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeellä elokuusta 2015  lähtien.

– Sain osa-aikaeläkepäätöksen 60-vuotiaana. Se ei tullut yhtään liian aikaisin, Heikki toteaa, ja kertoo kokemusten kahdesta kevennetystä työvuodesta olleen pelkästään myönteisiä.

Työ, lepo ja palautuminen olivat oikeassa suhteessa. Työ ei vienyt kaikkea energiaa ja toimintatarmoa.

Heikki Kupiainen.
Heikki Kupiainen.

– Työskentelen lukion historian ja yhteiskunnallisten aineiden lehtorina ja jaksan nyt nauttia aiempaa paremmin työstäni. Työntekoon on palannut iloisuus, rentous ja letkeys - jopa tilannekomiikkakin saattaa toimia.

Ja mikä parasta: vapaa-ajalla Heikki jaksaa puuhastella ja harrastaa. Puuhaa riittää kotitarpeiksi omakotitalossa ja loma-asunnolla. 

– Kuntoilu raikkaassa ulkoilmassa on hyvä vastakohta siisteille sisätöille. Virtaa liikenee niin vanhoille kuin uusillekin harrastuksille. Päivänokoset ovat uusi ylellisyys – samoin kiireettömät aamut. Tästä mieluisasta elämänvaiheesta on hyvä siirtyä aikanaan täyseläkeläiseksi melko hyväkuntoisena, vireänä ja tyytyväisenä.

Joulutähti ja amaryllis pitävät pintansa, mutta viime vuosien aikana suosioon on noussut myös menneiltä vuosikymmeniltä tuttu joulukukka. 

Joulutähti on monille suomalaisille joulukukkien kruunaamaton kuningas, mutta tiesitkö, että muualla Euroopassa se ei kuulu jouluun lainkaan? 

– Keski-Euroopassa joulutähden nimi on tähtilatva ja se on suosittu äitienpäiväkukka, kertoo Kukkakauppa Bieder Ruoholahden floristi Tapio Komminaho.

Joulukukat voi hankkia jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi joulutähti kestää hyvällä hoidolla ainakin kuukauden verran. Se viihtyy vedottomassa, valoisassa paikassa ja pitää tasaisesta kosteudesta. Mullan pinta saa kuivahtaa kasteluiden välissä, niin joulutähti ei varista alimpia lehtiään ja pysyy kauniina aattoon asti.

Joulutähti on edelleen erittäin suosittu joulukukka, mutta ei enää se ostetuin.

– Viime vuonna meillä myytiin eniten kotimaista amaryllista, Komminaho paljastaa.

Amaryllis on sipulikukka ja siten vaatimaton hoidon suhteen. Se ei tarvitse kuin tilkan vettä siinä vaiheessa, kun kukka alkaa avautua.

– Osa ei anna vettä silloinkaan, mutta itse annan hivenen, jotta kukka avautuu kauniisti eikä siihen jää ryppyjä avausvaiheessa, Komminaho vinkkaa.

Toinen suosittu joulun sipulikukka on hyasintti. Sekin on muualla Euroopassa kevään eikä joulun kukka: hyasintin keltaista versiota myydään esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa eniten pääsiäisen aikaan. 

– Hyasintti on klassikko, mutta tänä päivänä osa ihmisistä on aika tuoksuherkkiä, joten voimakkaan tuoksunsa vuoksi hyasinttia ei osteta enää niin paljon kuin ennen. 

Amaryllis ja hyasintti ovat Komminahon mukaan ehdottomasti helppohoitoisimmat joulukukat: niille riittää pari tilkkaa vettä koko niiden elinkaaren aikana.

– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.
– Joulutähti pitää yhä pintansa, sanoo Bieder Ruoholahti -kukkaliikkeen Tapio Komminaho.

Uudet tuulet

Vai kaipaisitko kotiin jotain raikkaampaa vaihtoehtoa joulukukalle? Jos joulutähti ja amaryllis tuntuvat tylsiltä valinnoilta, vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä suurta suosiota nauttii vuosikymmenten takaa tuttu kaunotar.

– Jouluruusu teki paluun noin kymmenen vuotta sitten ja sitä esitellään nyt joka sisustuslehdessä tyylikkäänä, kauniina joulukukkavaihtoehtona.  Sitä oli paljon jo 1900-luvun alussa ja siitä aina 50-luvulle asti. Sen jälkeen meillä Suomessa alkoi olla lämpimämpää, ja joulutähdet ja kumppanit nousivat suosioon, koska ne tarkenivat jouluruusua paremmin, Komminaho kertoo. 

Toinen kaunis, ei-perinteinen joulukukka on valkoinen orkidea.

– Ne voidaan koristella kukkaliikkeessä vaikka kävyillä tai ruseteilla. 

Jouluruusua saapuu ostamaan myös huhtikuussa eläkkeelle jäänyt Aune-Marja Sinisalo, 63. 

– Pistäydyin hiljattain pikkusiskoni Seijan luona ja hänellä oli jouluruusu. Ihastelin sitä ja Seija sanoi, että muistaa jouluruususta aina Aura-Leenan, isosiskomme, joka kuoli tammikuussa. Aura-Leena osti usein meille siskoksille jouluruusut. Nyt saamme ostaa ne itse, Sinisalo kertoo. 

Komminaho neuvoo Sinisalolle, miten jouluruusun saa kukoistamaan.

– Laitoin näille liikkeen ruusuille aamulla lisää ja juuri katsoin, että kannattaa kohta lisätä. Nämä juovat paljon. 

Aune-Marja Sinisalo käy usein samassa kukkaliikkeessä. Joulukukat hän ostaa joka vuosi hyvissä ajoin ja saa niitä myös ystäviltään. 

– Suosikini on nyt tämä jouluruusu, mutta amaryllis on myös aivan ihana. Pidän punaisista ja valkoisista joulukukista. Ostan ne jo aikaisin ja toivon, että ne kuolevat pian joulun jälkeen – sitten jo riittää, hän nauraa. 

Lue kattava opas: Näin hoidat kaikkia joulukukkia oikein