Moni haaveilee viikon junamatkasta Siperian halki, mutta se jää tekemättä vaivalloisuuden ja kalleuden tähden. Samaan tunnelmaan pääsee pikakelauksella ja edullisemmin hyppäämällä Pietari–Murmansk-junaan 26 tunniksi.

Entiselle interreilarille 26 tunnin junamatka Pietarista Murmanskiin oli kuin paluu nuoruuden junafiilikseen.

Lähdimme valokuvaajan kanssa reissuun Pietarin Laatokan asemalta, josta ostimme runsaat eväät: mustikoita, nuudeleita, leipää, juotavaa, juustoa ja makkaraa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Olin ostanut junalippumme etukäteen VR:ltä Suomessa. Venäjän juniin myydään lippuja vasta 45 päivää ennen lähtöä. Lipun voisi ostaa myös venäläiseltä rautatieyhtiön nettisivuilta, mutta menin helpoimman kautta. Myös viisumeita myyvien matkatoimistojen kautta voi ostaa junalippuja. Esimerkiksi helsinkiläinen Russianexpert laskuttaa palkkionaan kymmenen prosenttia lipun hinnasta. Ostin lipun neljän hengen makuuhyttiin. Lippu maksoi 90 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomalainen lippumme herätti kovasti hämmennystä vaunuemännissä, koska ne olivat eri näköisiä kuin muiden matkustajien tulosteet. Mutta paikka löytyi.

Lue myös: Haluaisitko tehdä nukkeja Murmanskissa?

Makuuvaunussamme istui jo Lena Nikolajenko, 40, viisivuotiaan Gleb-poikansa kanssa. Auttavalla venäjälläni ja sanakirjalla tutustuimme toisiimme.

Pian vaunuemännät toivat lakanat ja pyyhkeet. Kaikissa sängyissä oli viltti, tyyny ja lisäpatja. Vessan hanaa emme ensin osanneet käyttää, vaan hyväksyimme tyynesti veden olevan loppu. Seuraavana päivänä Lena opasti, että hanaa pitää painaa ylös, nuppeihin ei kosketa lainkaan...


 

Nakkeja ja smetanaa

26 tuntia junassa meni yllättävän jouhevasti. Maisemat olivat pitkälti metsää. Pohjoisessa näkyi tuntureita, järviä ja pikkukyliä. 1448 kilometrin pituinen Muurmannin rata kulkee Pietarista Murmanskiin Barentsinmeren rannikolle Karjalan tasavallan läpi. Sen kestää paremmin ilman suihkua kuin viikon Siperiassa.

Junassa pitkään istuminen oli meditatiivista: juna jyskytti ja aika kului omaan tahtiinsa. En edes lukenut vaan ajattelin, makoilin ja otin päikkärit. Niin näytti moni muukin tekevän. Monet tekivät ristisanatehtäviä, kutoivat tai söivät. Tosi valoisaa ja rauhallista oli.

Vaunuemännän hytin luota sai hakea kuumaa vettä. Hän myös myi tee- ja murukahvipusseja, karkkia ja muuta pientä. Moni kuumensi nuudeleita.  Ravintolavaunukin oli, mutta siellä ei ollut asiakkaita. Suurin osa söi omia eväitään: suolakurkkuja, nakkeja, juustoa, salaattia, lakkoja. Lena ja Gleb dippasivat nakkeja smetanaan ja söivät kylmiä blinejä.

Piipahdimme myös platskartassa, joka on 55 ihmisen avomakuuvaunu. Myös kahden hengen vaunuja oli, mutta kalleuttaan tyhjinä.


 

Lena ja Glebotska

Matkan edetessä Lena kertoi itsestään. Hänen ensimmäinen miehensä julistettiin kadonneeksi, ja hän saattaa olla kuollutkin. Siitä liitosta on 20-vuotias Jevgeni-poika. Myös Glebin isä häippäsi, ja Lena huokaisi, että Venäjällä on valtavasti isää kaipaavia lapsia.

– Äitiys on nyt erilaista kuin 20-vuotiaana. Osaan nauttia siitä, hän hymyili Glebotskaansa suukotellen.

Lena unelmoi ulkomaille matkustamisesta. Hän on ollut Montenegrossa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Nyt Lena vietti kuukauden sukulaisissa Etelä-Venäjällä Tverissä. Kun Lena jäi pois Montenogorskissa, olimme jo hyviä tuttuja ja Facebook-kavereita.

Kun juna saapui Murmanskin mintun väriselle asemalle, kello oli 22.10 ja vielä aivan valoisaa.

Olo oli rähjäinen, mutta seikkailu pohjoisessa suurkaupungissa odotti ja lähdimme hotellille lepäämään. Edessä oli Murmanskiin tutustuminen.

NÄIN PÄÄSET PERILLE

  • Helsingistä Allegro-junalla Pietariin, alkaen 39 euroa. Juna Pietarista Murmanskiin 4 hengen hytissä, hinta noin 92 euroa.
  • Takaisin päin eri reittiä: viiden tunnin matka Murmansk-Ivalo venäläisellä pikkubussilla, 33 e.  Lento Ivalo-Helsinki alkaen 112 e.
  • Venäjän kertaviisumi maksaa noin 74 e ja vuosiviisumi 125 e. Se on helpointa hankkia matkatoimistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla