Syyskuusta huhtikuuhun Kaija ja Leevi Kivikangas asuvat Eedenissä, josta puuttuvat vain Oltermanni-juusto ja lapsenlapset.

Arki on arkea kaikkialla, mutta miltä tuntuu juoda aamukahvit marraskuussa omassa puutarhassa, kukkivien hedelmäpuiden alla, kukoistavia orkideoja katsellen?

Sen tietävät evijärviläiset Kaija ja Leevi Kivikangas, joiden uusi koti sijaitsee suomalaisille suunnitellussa lomakylässä 2,5 tunnin ajomatkan päässä Bangkokista ja vartin päässä Hua Hinin turistirannoilta.

Tytär asuu vastapäätä

Aamuvirkku pari keittää kahvit jo varhain, ja polkupyörän selkään he hyppäävät viimeistään kello seitsemältä.

– Päivällä on liian kuuma, joten aamut ja illat ovat tärkeitä. Aamukymmeneen mennessä pitää palata kotiin – muuten paistuu. Jos teen 70 kilometrin lenkin, pitää lähteä jo kuuden aikaan, Leevi kertoo.

Pariskunta kertoo, että taannoin seudulla pyöräilivät vain ulkomaalaiset.

– Paikalliset ajattelivat, että siinä ne tyhjätaskut farangit polkevat, mutta nykyisin myös thaimaalaiset ajavat hienoilla polkupyörillä. Meillä on ihan tavalliset kulkupelit, Leevi naurahtaa.

Polkupyöräily on yleistynyt Thaimaassa.
Polkupyöräily on yleistynyt Thaimaassa.

Kaija ja Leevi käyvät ostoksilla lähimarketissa.
Kaija ja Leevi käyvät ostoksilla lähimarketissa.

Lenkin jälkeen pariskunta pulahtaa oman kylän uima-altaaseen vaikka vesijuoksemaan. Niin Kaija tekee monta kertaa viikossa.

– Juoksemme naapurin rouvan kanssa ja päivitämme samalla kuulumiset. Lisäksi käyn tyttäreni Päivin vetämillä vatsatanssitunneilla. Hän tanssii ammatikseen ja on esiintynyt jopa Thaimaan prinsessalle. Päivi pitää kotikylässämme ilmaisia tanssitunteja ja asuu thaimaankiinalaisen miehensä ja poikansa Sisun kanssa meitä isovanhempia vastapäätä, Kaija sanoo.

"Talvella Suomessa tuntuu, että kaikki on harmaata, vaatteita ja ihmisten ilmeitä myöten."

Jollei ole pyöräilypäivä, Kaija ja Leevi menevät kylän kuntosalille, jonka vieressä lämpiää suomalainen sauna. Saunominen tekee hyvää fyysisen rasituksen jälkeen, vaikkei tropiikissa muutenkaan lämpöä puutu.

– Hua Hinin ilmasto on leudompi kuin muualla Thaimaassa. Täällä sataa harvoin, jollei ole sadekausi, eikä lämpötila nouse yli 35 asteen kuin kesäisin, mutta silloin olemme Suomessa.

Puolukkahilloa Ikeasta

Kaija möyrii mielellään Thaimaan-kodin pihalla, jossa kasvaa orkideoja ja hedelmäpuita. Puutarhuri leikkaa nurmikon ja muotoilee puut.
Pihalta löytyy silloin tällöin käärmeitä – ne puutarhuri vie kotiinsa syötäväksi. Terassilla nautitaan aamupuuro ja juodaan iltapäiväkahvit. Suomesta tuodussa savustuslaatikossa valmistetaan kalaa, joka hankitaan tukusta.

Entisenä kotitalousopettajana Kaija laittaa ruokaa ja leipoo mielellään. Tänään herkutellaan tuoreilla sämpylöillä ja munkeilla. Ruokana on kaalikeittoa.

Ruisleipää, näkkileipää, Oivariinia ja Oltermanni-juustoa pariskunta tuo täydet matkalaukulliset Suomesta. Bangkokin Ikeasta he ostavat esimerkiksi puolukkahilloa. Kaupassa käydään kodin lähellä isossa marketissa, josta saa jopa hollantilaista salmiakkia.

– Jos on erityistä syytä juhlaan, syömme ravintolassa. Usein ei ole tarvetta, sillä vaimoni tekee hyvää ruokaa, Leevi sanoo.

Päivällisellä Eeva-Liisa Jairin ja Juha Hallenbergin kanssa kalaravintolassa Hua Hinin satamassa. Juha on alueen Suomi-Seuran puheenjohtaja.
Päivällisellä Eeva-Liisa Jairin ja Juha Hallenbergin kanssa kalaravintolassa Hua Hinin satamassa. Juha on alueen Suomi-Seuran puheenjohtaja.

Myös Hua Hinin rannat sijaitsevat lähellä.
Myös Hua Hinin rannat sijaitsevat lähellä.

Suomalaiskylässä tullaan tutuiksi

Kyläilyä, kahvittelua ja yhteisiä lounaita ystävien kanssa on usein. Toisella puolella tietä asuvat Kaijan veli ja hänen vaimonsa saattavat poiketa vaikkapa hernekeitolle. Naapurissa taas on veljenpojan perheen lomakoti.

– Veljeni perheineen tekivät kaupat jo ensikäynnillään täällä. Veljenvaimo tekee graafikon työtä etäyhteyden kautta Suomeen, Kaija kertoo.

"Palasimme Thaimaahan monesti, kunnes päätimme ostaa talon."

Koko Eedeniksi nimetyn lomakylän väki tuntee toisensa, ja muutenkin lähialueella asuu paljon Leevin ja Kaijan tuttuja. Hua Hinin seudulla on jo viisi suomalaista lomakylää.

– Elämä on sopivan aktiivista. Thaimaalaiset ovat ystävällisiä ja iloisia. Valoisa elämänasenne tarttuu. Talvella Suomessa tuntuu, että kaikki on harmaata, vaatteita ja ihmisten ilmeitä myöten.

Kaija ja Leevi ulkoilevat paljon, mutteivät viihdy rannalla.
Kaija ja Leevi ulkoilevat paljon, mutteivät viihdy rannalla.

Thaimaa hurmasi ensivierailulla

Yhteyksiä Suomessa ja Japanissa asuviin poikiin ja neljään lapsenlapseen pari pitää Skypen välityksellä. Televisiota he eivät avaa ollenkaan.

– Uutiset saamme netin välityksellä. Suomen iltauutiset ovat aikaeron vuoksi meille päivän ensimmäiset – ne katsomme heti herättyämme. Toivon vain, että Yle saisi Areenan näkymään ulkomaillakin. Katsoisimme mielellämme ainakin joulurauhan julistuksen, Leevi sanoo.

Muuten pari ei ikävöi Suomeen. Kivikankaat ovat viihtyneet Thaimaassa jo seitsemän talvea. Heillä käy vieraita kotimaasta joka vuosi.

– Tulimme tänne ensi kerran juhlimaan Kaijan 50-vuotissynttäreitä. Haaveemme oli viettää talvet lämpimässä, Kanariakin tuntui liian viileältä. Palasimme Thaimaahan monesti, kunnes päätimme ostaa talon.

Päivi-tytär asui tuolloin Bangkokissa ja esitteli uutta kotimaataan vanhemmilleen. Nykyisin kun tytär on työmatkoilla, Kaija ja Leevi auttavat 5-vuotiaan Sisun hoidossa.

Pieni, tummatukkainen poika juoksee nytkin ulko-ovelta Kaija-mamman syliin. Hän on juuri palannut koulusta.

– Ensin kotiin pesemään kädet ja jalat, sitten pääset syömään, Päivi komentaa.

Sisu on kielimies: hän puhuu mamman, papan ja äidin kanssa suomea, koulussa englantia sekä isän ja tämän sukulaisten kanssa thaita. Jos isovanhemmat tarvitsevat, Sisu osaa toimia tulkkina.

Poika hotkii lautasellisen puuroa ja kinuaa mammalta jälkiruokaa.

lapsikuva

Kesällä Suomeen kuumuutta pakoon

Vaikka suomalaisten keskinäinen sosiaalinen elämä on vilkasta, huahinilaisten kanssa ei ole helppo ystävystyä.

– On vaikea ymmärtää aasialaista kulttuuria, jossa ei koskaan sanota ei. Kerran puutarhuri ei tullut viikkoon, koska hän oli sairastunut. Emme tienneet sitä, eikä hän yksinkertaisesti voinut sanoa sitä meille, vaikka soitimme hänelle ja tiedustelimme asiaa, Leevi harmittelee.

Thaimaassa suurin osa suomalaisista pärjää alkeellisen englannin turvin. Thai on vaikeaa ääntää, ja harva opettelee muuta kuin tervehdykset.

Paluumatkan jälkeen kestää viikko tottua aikaeroon ja ilmastoon.

Kivikankaat lentävät Suomeen kuuman kauden alkaessa huhtikuussa ja palaavat alkusyksystä.

Kokkolassa asuneet Kivikankaat vaihtoivat hiljattain Suomen-kodikseen kerrostalon Järvenpäässä, jotta he voivat viettää mahdollisimman paljon aikaa Tuusulassa asuvan pojan perheen ja lastenlastensa kanssa.

Paluumatkan jälkeen kestää viikko tottua aikaeroon ja ilmastoon. Villasukat ovat Suomessa alkuun kovassa käytössä.

Aamukahvit juodaan omalla terassilla.
Aamukahvit juodaan omalla terassilla.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 18/2016.

Hyvä tietää: Hua Hin

Näin perille

Finnair lentää Bangkokiin jopa kahdesti päivässä 25.3. asti. Edestakainen lippu alkaen noin 640 e. Minibussi Bangkok- Hua Hin 5 e, taksi 40-50 e.

Taksi Hua Hinin keskustasta lomakylä Eedeniin noin 5 e.

Paras aika matkustaa

Lokakuusta maaliskuuhun. Muulloin voi olla sateista tai viileää.

Hintataso

  • Talon viikkovuokra Hua Hinin alueella 250-300 e.
  • Kaksio maksaa Hua Hinissa noin 50 000 e, omakotitalo noin 100 000 e.
  • Vesilasku 2,50 e/kk, sähkö Suomen hinnoissa.
  • Lounas keskitason ravintolassa alkaen 2 e.
  • Kaupoissa thaimaalaiset tuotteet ovat edullisia, eurooppalaiset jugurtit ja juustot samanhintaisia tai kalliimpia kuin Suomessa.
  • Kampaaja tai parturi 2 e.

Hua Hinin Suomi-Seura

Seuraan kuuluu 300 jäsentä. Kursseja ja harrastuskerhoja. huahininseudunsuomalaiset.fi

Vinkkejä

  • Teettämällä ison hammasremontin Thaimaassa voit säästää matkan lento- ja hotellikulut. Esimerkiksi Hua Hinin klinikka on moderni ja hammaslääkäri taitava. Hampaan paikkaus 15-20 e, juurihoito 200 e. Leevi Kivikangas, hammaslääkäri itsekin, on ollut tyytyväinen palveluun.
  • Asunnon osto Thaimaasta vaatii paljon paperityötä. Etsi avuksi luotettava juristi.
  • Selvitä viisumiasiat ja asumiseen liittyvät säännökset etukäteen. Thaimaahan ei voi vain jäädä pitkälle lomalle. - Tee oleskeluilmoitus 24 tunnin kuluessa saapumisesta. Jos ilmoitus jää tekemättä, seuraava oleskelulupa voidaan evätä.
  • Yli 50-vuotias voi saada eläkeläisviisumin kahdeksi talveksi. Tosin sillä ei voi poistua maasta.
  • Hanki vakuutus. Sairaalareissu voi maksaa jopa kymmeniätuhansia euroja. Pidä vakuutuskortti aina mukana. Sairaala ei aloita hoitoa, jos maksusta ei ole taetta. Hätätilanteessa kallisarvoista aikaa voi kulua turhaan selvittelyyn.

Ahvenanmaan pääkaupungissa on kotoisia ravintoloita, kauniita maisemia ja hyvä tunnelma. Ja kaikki on lähellä!

Rakastuin Ahvenanmaahan laakista ja kävin siellä viime vuonna viisi kertaa. Halusin nähdä sen jokaisen vuodenajan.

Ihmiset mantereella (kuten ahvenanmaalaiset muita suomalaisia kutsuvat) eivät tiedä, kuinka viehättävä ja monipuolinen reilun 11 000 asukkaan Maarianhamina on. Se tuntuu kokoaan suuremmalta, ja pääkadulla on talvellakin arkisin mukavaa kuhinaa. Olo on vähän kuin ulkomailla olisi.

Torikadulla on kiva vaeltaa, piipahtaa puoteihin ja istahtaa kahville. Ulkomaisia turisteja on kesällä paljon. Ravintola Indigon viihtyisällä terassilla istuva Ben Falck, 25, on tullut Helsingistä Maarianhaminaan opiskelemaan hotellialaa.

– Ahvenanmaa oli minulle ennestään tuntematon, mutta nyt tykkään siitä kovasti. Meri on aina läsnä ja ulkoilumahdollisuuksia on paljon. Lilla Holmenin eli pienen saaren ranta kaupungin itäpuolella on yksi suosikkipaikoistani. Kesällä siellä käy porukkaa yöuinnilla.

Maarianhaminan kävelykadut ovat viihtyisiä.
Maarianhaminan kävelykadut ovat viihtyisiä.

Benin lempiravintolat ovat kotoisa Indigo sekä Kvarter5.

– Kvarter5:ssa ruokalistan teemat vaihtuvat kuukausittain: tapakset, äyriäiset, intialainen, streetfood. Hotelli Parkin baarissa on elävää musiikkia torstaista lauantaihin.

Ben kertoo paikallisten kutsuvan Ahvenanmaata nimellä Ön tai Holmen.

– Maarianhamina on parissa päivässä nähty. Autolla pääsee pidemmällekin. Varsinkin pohjoispuolen punaiset graniittikalliot ovat näkemisen arvoisia.

Ihania käsityökauppoja

Skarpansvägenillä on kiinnostava lankakauppa Therese Broderi o Garn. Kadulla olevia alekoreja penkova Hannele Ögård-Forsman nauraa, että se on vähän kuin luontaistuotekauppa.

– Täällä tulee niin hyvälle mielelle, että sen on pakko olla terveellistä.

Hannele paljastaa minulle muutkin mansikkapaikkansa. Emmauksessa ja Kierrätyskeskuksessa on usein hienoja raaka-aineita kierrätyskäsitöihin.

– Kesällä täällä on pihakirppiksiä ja kesätapahtumien aikaan paljon myyntikojuja. Ahvenanmaan meripäivät 19.-23.7. ja viikinkimarkkinat lähikunnassa Saltvikissa 27.-29.7. tuovat tänne paljon pöhinää.

Meripäivillä riittää väkeä joka vuosi.
Meripäivillä riittää väkeä joka vuosi.

Hannelen neuvosta lähden käymään Merikorttelissa. Se on hieno paikka, kappale elävää merellistä historiaa. Ihailen kauniita venevajoja ja ranta-aittoja. Vanhojen rakennusten väliin rakennetaan uutta, mutta samoin kuin muuallakin Maarianhaminassa, uudet rakennukset ovat kauniita ja sulautuvat hienosti vanhojen joukkoon.

Vierasvenesataman 300 metrin pituinen laituri päättyy pikkuruiseen romattiseen Merenkulkukappeliin. Ei ihme, että se on suosittu vihkimispaikka.

Merikorttelissa oleva Salt-käsityöläistalo on täynnä upeita paikallisia design-käsitöitä. Myyntivuorossa oleva Ann Granlund esittelee yläkerrassa olevan työhuoneensa, jossa hän painaa kankaita. Huoneesta avautuu näköala merelle.

– Meillä on myynnissä 60 käsityöläisen töitä. Suosituimpia ovat käytännölliset tavarat, kuten leikkuulaudat, tekstiilit, keramiikka ja lasi, Ann kertoo.

Ostan miehelleni Maarianhamina-kalsarit. Se on sisäpiirivitsi, tuon näitä eri kaupungeista.

Salt-käsityöläistalon Ann Granlund työssään.
Salt-käsityöläistalon Ann Granlund työssään.

Hildan kauniit talot

Jos pitää kävelystä, Maarianhaminassa on monta mukavaa luontopolkua. Merikorttelista etelään voi kulkea rantaa pitkin Tullarns äng-puistoon. Pohjoiseen kävellessä pääsee Nabbenin venevaja-satamaan. Myös Länsirannalta laivaterminaalin luota lähtee patikkapolku, jolla on puisia siltoja ja rappusia helpottamassa liikkumista kallioisessa maastossa.

Tänään vuokraan kuitenkin pyörän ja lähden ajelemaan eteläiseen kaupunginosaan. Haluan nähdä Hilda Hongellin vuosina 1889-1912 suunnittelemia puutaloja. Niissä on kauniita puuleikkauksia ja koristeellinen sveitsiläistyyli. Taloja on säilynyt 44. Useimpia niistä voi ihailla Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Matkailutoimistossa työskentelevä Riitta-Lea Värelä suosittelee arkkitehtuurikierrosta ja kertoo, että Mathis Hallen -kaupan alakerrassa voi tutustua eläkeläisyhdistyksen rakentamaan kaupungin pienoismalliin.

Päätän iltani Länsisatamaan. Istahdan vuonna 1897 rakennetun paikallisen pursiseuran ÅSS Paviljongenin terassille nauttimaan ilta-auringosta, viinilasillisesta ja näkymästä nykyään museona toimivalle Pommern-purjelaivalle.

Ahvenanmaalla kannattaa hypätä pyörän selkään.
Ahvenanmaalla kannattaa hypätä pyörän selkään.

6 vinkkiä Ahvenanmaalle

1. Kävelykatu puoteineen

Pääkatu Torggatan pursuaa ihania pikkupuoteja ja kiinnostavia kahviloita. Puisia penkkejä onrunsaasti, ja niihin voi istahtaa vaikka jäätelölle ohikulkijoita katselemaan. Kesäisin voi ihailla niin viulunsoittajia kuin kullattuja eläviä patsaitakin. Maarianhaminalla on kesäisin pohjoismaiden aurinkonennätys.

  • Torggatan

2. Syö ja nauti

Pittoreskistä Bagarstuganista saa unelmaisia torttuja ja perinteistä Ahvenanmaan pannukakkua. Kahvikupit ovat suloisen erilaisia. Iwa-kahvila on ollut paikallaan 60-luvulta lähtien. Nauti herkullinen päivän kalakeitto tai maistuvia leivonnaisia.

Ahvenanmaan pannukakkua on pakko maistaa.
Ahvenanmaan pannukakkua on pakko maistaa.

3. Viktors crafts & design

Hienossa vanhassa puutalossa on ahvenanmaalaisten kädentaitajien hurmaavia töitä: uusvanhoja puulaatikoita, villasukkia, koruja ja vaatteita. Elintarvikkeitakin on myynnissä. Juo kuppi kahvia miellyttävässä ympäristössä!

  • Viktors crafts & design, Toggatan 16.

4. Piipahda museoissa

Merenkulkumuseossa saa aidon tuntuman siitä, millaisissa oloissa isoilla purjerahtialuksilla elettiin.

Ruby ja Meri -huoneessa voit liikkua merenpohjalla, jossa on haaksirikkoutunut laiva ja aarreluola. Uudistuneen taidemuseon taulut on ripustettu upeasti tiiviisiin ja erilaisia töitä sisältäviin ryhmiin.

Merenkulkumuseossa viihtyvät lapsetkin.
Merenkulkumuseossa viihtyvät lapsetkin.

5. Merikortteli

Itäsatamassa olevassa merikorttelissa voit tutustua veneenveistoon, raudantaontaan ja muihin käsityötaitoihin sekä katsella vierassatamaan ankkuroituneita perinteisiä purjealuksia ja puuveneitä. Korttelissa on lisäksi museo, kesäravintola ja käsityöläisliike Salt.

6. Pyöräile puutaloalueella

Romanttiset pitsihuvilat ovat Suomen ensimmäisen naisrakennusmestarin Hilda Hongellin suunnittelemia. Useimmat ovat Mariegatanin ja Södragatanin varrella.

Vuokraa pyörä kympillä päiväksi ja fillaroi kaupungin luonnonläheisillä pyöräteillä.

Pitsihuviloita kelpaa katsella.
Pitsihuviloita kelpaa katsella.

Lisää vinkkejä:

Polkupyörällä matkaaja liikkuu omaan tahtiin. Luonto on lähellä ja taukopaikoille on helppo pysähtyä. Leppoisa Saariston Rengastie on Suomen pyöräreiteistä tunnetuin.

Rengastie on Turun saaristossa kiertävä noin 250 kilometrin reitti ja omiaan kiireettömään pyöräilyyn. Se alkaa Turusta, ja jos lähdetään pohjoisen kautta, kuljetaan Naantalin, Iniön, Korppoon ja Paraisten kautta.

Tarjolla on myös noin sadan kilometrin Pieni Rengastie. Se oikaisee Rymättylästä Seilin saaren kautta Nauvoon. Tamperelainen Veli Karvinen, 55, aikoo tänä kesänä polkaista tielle uudestaan. Ensimmäisestä reissusta on toistakymmentä vuotta.

– Silloin oli elokuu, eikä autoja paljon näkynyt. Oli mukava polkea, Karvinen kertoo.

Karvinen on retkipyöräillyt parikymmentä vuotta. Hän kuuluu tamperelaiseen pyöräilyseuraan Kaupin Kanuunoihin.

Turun saaristoon Karvisen houkuttivat luonto ja vesielementti, jotka toivat Itä-Suomessa syntyneelle mieleen Saimaan seudut.

– Erityisen hieno elämys oli pyöräillä yöaikaan Houtskarin kirkolta Mossalaan odottamaan yhteysalusta.

Nauvon Köpmans on yksi Rengastien idyllisistä raukopaikoista.
Nauvon Köpmans on yksi Rengastien idyllisistä raukopaikoista.

Merivettä pullossa

Ensimmäisen Rengasretkensä viimeisenä päivänä Karvinen täytti vesipullon leirintäalueen vessassa ja lähti ajamaan. Juoma paljastui myöhemmin merivedeksi.

Palvelut ovat siitä parantuneet. Löytyy kauppoja ja myymälöitä sekä yöpymiseen leirintäalueita, majataloja, hotelleja ja mökkejä.

Reitin varrella on idyllisiä saaristokyliä, historiallisia nähtävyyksiä, luontopolkuja ja uimarantoja.

Ensi kesän reissulle Karvinen lähtee porukan kansa. Tarkoitus on kiertää Pieni Rengastie Naantalista lähtien pohjoisen kautta.

Reissussa ollaan kaksi täyttä ja kaksi vajaata päivää ja edetään 40–70 kilometrin etapein.

– Käymme ainakin Mannerheimin sukukartanossa Askaisissa. Toinen kiinnostava kohde on Seilin saari, jonne aikoinaan eristettiin spitaaliset ja jossa toimi mielisairaala vielä 60-luvun alussa, Karvinen kertoo.

Saariston Rengastiellä on liki 50 kilometriä vesistön ylityksiä.
Saariston Rengastiellä on liki 50 kilometriä vesistön ylityksiä.

Rymättylästä Nauvoon vievän yhteysaluksen aikataulu on tutkittu etukäteen, mutta muuten ryhmä liikkuu ex tempore -periaatteella. Mielenkiintoinen nähtävyys, ruokapaikka tai kahvitupa voi muuttaa suunnitelmia.

– Koska yövymme mökeissä, meidän ei tarvitse kuljettaa telttoja eikä makuupusseja.

Varakumi matkaan

Periaatteessa Rengastielle voi lähteä vaikka omalla työmatkapyörällään. Jos on hankkimassa uutta pyörää, Karvinen suosittelee cyclocrossia. Se muistuttaa siroa maantiekilpapyörää, mutta siinä on kiinnityspisteet välttämättömille lokasuojille ja tavaratelineille.

– Tärkeintä on sopivan kokoinen runko. Liian isolla tai pienellä pyörällä matkanteko käy rasittavaksi.

Kannattaa varmistaa myyjältä, että vanteet ovat laadukkaat, koska ne joutuvat kovalle rasitukselle. Pinnoja pitää olla riittävästi, 32-36. Valmistajat pyrkivät säästämään painoa tinkimällä pinnoista.

Paikkausvälineet ovat Karvisen mukaan paljolti historiaa. Mukaan pakataan pari varasisäkumia. Tien päällä on helpompi vaihtaa koko kumi kuin etsiä reikää.

Tienvarren viitta Iniössä kertoo etäisyyksistä, palveluista ja nähtävyyksistä.
Tienvarren viitta Iniössä kertoo etäisyyksistä, palveluista ja nähtävyyksistä.

Pumppu on tietysti välttämätön. Muut työkalut valitaan matkan pituuden mukaan.

Karvinen neuvoo tutkimaan, minkälaisia ruuveja ja pultteja pyörässä on, ja ottamaan mukaan pari kappaletta kutakin.

– Ajaessa pultit tuppaavat löystymään ja putoilemaan. On kätevää, jos on kiinnittää heti uusi tilalle. Ne eivät paljon paina.

Värikkäät vaatteet ja lippu

Karvisella on pyörässään polkimet, joihin ajokengät lukkiutuvat. Näin polkeminen tehostuu.

Ajoasuna ovat maantiepyöräilijän trikoot, joissa on irtohihat ja -lahkeet. Ne on helppo riisua, jos aurinko alkaa porottaa.

Saariston teillä on Karvisen mielestä turvallista ajaa, koska autoilijat ovat tottuneet kaksipyöräisiin. Hän ihmettelee pyöräilijöitä, jotka eivät huolehdi näkyvyydestään. Itse hän käyttää värikkäitä vaatteita ja huomioliiviä.

Iniössä on mukava pyöräillä, sillä liikennettä on vähän.
Iniössä on mukava pyöräillä, sillä liikennettä on vähän.

– Näkyvyyttä ei ole koskaan liikaa. Olen kiinnittänyt sivulaukkuun reilun kokoisen Suomen lipun. Autoilijoissa lippu herättää jonkinlaista alitajuista kunnioitusta, niin että he eivät tohdi pyyhkäistä liian läheltä.

Polkien maailmalle

Helsinkiläinen Kauko Isotalus, 65, pyöräili jo nuorena pitkin Suomea aina Lappia myöten. Vaikka vuosia tuli lisää, harrastus säilyi. Seuraavaksi retket suuntautuivat Pohjoismaihin ja Manner-Eurooppaan.

– Kolmekymppisenä tekemäni Pariisin-reissu kesti reilun kuukauden. Kilometrejä kertyi 4500.

Nyt eläkeläisenä Isotalus on alkanut kiertää kotimaata. Hän on käynyt kaikissa Suomen kunnissa. Isotalus on myös Helsingin Polkypyöräilijöiden jäsen.

Heinä tuoksuu huumaavasti pyöräilijän nenään kesäisessä saaristossa. Korppoon kirkonkylä on kuin postikortista.
Heinä tuoksuu huumaavasti pyöräilijän nenään kesäisessä saaristossa. Korppoon kirkonkylä on kuin postikortista.

Saariston Rengasreitti on tuttu. Etelä-Norjasta palatessaan hän tuli Tukholmasta laivalla Turkuun ja kävi sitten kääntymässä Houtskarissa.

– 1990-luvun alussa ajoin Korppoosta Ahvenanmaalle ja palatessa poikkesin Kustavin kautta Iniössä.

Isotalus muistaa, että siihen aikaan saaristossa oli paljon losseja ja lauttoja. Monet niistä on sittemmin korvattu sillalla, kuten Nauvon Lillandetin ja Storlandetin välisessä salmessa.

Omia reittejä

Viime vuosina Isotalus on tehnyt pyörämatkoja Helsingistä muun muassa syntymäkuntaansa Alavieskaan ja Joensuuhun, missä hänellä on sukulaisia.

– Toivottavasti kukaan ei nähnyt, että hesalainen saapuu vanhaan kotipitäjäänsä polkupyörällä, hän naurahtaa.

Hän ei suosi valmiita pyöräreittejä kuin osin, koska tykkää suunnitella omat. Hän ajelee aina yksin.

Borgbergin näköalatornilta Houtskarissa näkyy Ahvenanmaalle saakka. Lintuperspektiivistä saa hyvän kuvan saaristosta.
Borgbergin näköalatornilta Houtskarissa näkyy Ahvenanmaalle saakka. Lintuperspektiivistä saa hyvän kuvan saaristosta.

Kartat matkaan

Retkillään Isotalus yöpyy leirintäalueilla. Suojaa antavat samat teltta ja makuupussi, jotka kävivät pyörän tarakalla Pariisissa.

– Sivulaukut ovat välttämättömät pitkillä matkoilla. Niihin saa pakattua varavaatteet ja työkalut, joista sisäkumit ja ketjunkatkaisin ovat tärkeimmästä päästä.

Hän ei käytä navigaattoria, joten mukana pitää olla autoilijan tiekartta ja tarkempia kohdekarttoja.

– Yleisille uimarannoille ei tahdo olla viittoja, ja jos on, etäisyys puuttuu. Se voi olla monta kilometriä. Tienoita kannattaa tutkia netissä Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa ja tulostaa paperille.

Nauvosta löytyy yksi saariston parhaista uimapaikoista.
Nauvosta löytyy yksi saariston parhaista uimapaikoista.

Sopivalla vauhdilla

Pyöräilyssä Isotalusta viehättää ihmisen mittainen vauhti. Kävely on liian hidasta, autoilu liian nopeata.

– On mukavaa, kun voi säätää itselleen mallaavan tahdin ja pysähtyä tarvittaessa tien poskeen.

Isotalukselta ei riitä innostusta nykyiseen sähköpyörävillitykseen. Niiden lataus ei riitä, kun hänen tyypillinen päivämatkansa on yli sata kilometriä.

– Eikä minulle tulisi mieleenkään kuljettaa polkupyörää junassa saati lentokoneessa. Polkupyörä on pyöräilemistä varten, hän sanoo.

Polkaise myös näihin: 3 pyöräreittiä kesä-Suomessa

  1. Seututie Pietarsaaren ja Kokkolan välillä kulkee seitsemän sillan kautta kauniissa merimaisemissa. Bosundin kylästä puolimatkasta löytyy Vene-, kalastus- ja metsästysmuseo. Pietarsaari-Kokkola, 40 km.

  2. Kuninkaantietä kulkivat kruunupäät ja tsaarit saattueineen, ja historia on reitillä vahvasti läsnä. Piipahda Porvoon Taidetehtaassa ja Kotkan merikeskus Vellamossa. Helsinki-Lappeenranta, 330 km.

  3. Saimaan maisemissa riittää ihasteltavaa. Jos haluaa lyhentää reissua, oikaista voi Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Kulttuurin ystävän kannattaa kuitenkin valita pitkä reitti ja olla Savonlinnassa oopperajuhlien aikaan 7.7.-4.8. Lappeenranta-Mikkeli-(Savonlinna- Punkaharju)-Ruokolahti-Imatra-Lappeenranta, 530 km.

Artikkeli on julkaistu ET Matkaopas -lehden numerossa 3/2017.

  • Saariston Rengastie koostuu yleisistä teistä sekä niihin liittyvistä yhteysalus- ja lossiyhteyksistä.
  • Rengastie on kokonaan avoinna 25.5.–26.8., jolloin m/s Antonia liikennöi Iniön ja Mossalan välillä. Muina aikoina reitin voi kulkea eteläkautta Houtskarin Mossalaan tai pohjoiskautta Iniön Daleniin asti. lautta.net
  • Pienen Rengastien liikennekausi on 18.5.–2.9., jolloin m/s Östern liikennöi Nauvon ja Rymättylän väliä. ostern.fi/aikataulu
  • Matkan suunnittelussa iso apu on vesiliikenteen aikataulupalvelu. lautta.net/rengastie
  • Karttakeskus myy Saariston Rengastien pyöräilyopasta. karttakauppa.fi
  • Paraisten matkailuneuvonnan sivuilla on karttoja ja tietoa Rengastien palveluista. Sivustolta voi myös tilata omatoimimatkailijan oppaan Rengastielle. saaristo.org
  • Tietoa pyörämatkailusta ja varusteista: pyoramatkailu.com