Syyskuusta huhtikuuhun Kaija ja Leevi Kivikangas asuvat Eedenissä, josta puuttuvat vain Oltermanni-juusto ja lapsenlapset.

Arki on arkea kaikkialla, mutta miltä tuntuu juoda aamukahvit marraskuussa omassa puutarhassa, kukkivien hedelmäpuiden alla, kukoistavia orkideoja katsellen?

Sen tietävät evijärviläiset Kaija ja Leevi Kivikangas, joiden uusi koti sijaitsee suomalaisille suunnitellussa lomakylässä 2,5 tunnin ajomatkan päässä Bangkokista ja vartin päässä Hua Hinin turistirannoilta.

Tytär asuu vastapäätä

Aamuvirkku pari keittää kahvit jo varhain, ja polkupyörän selkään he hyppäävät viimeistään kello seitsemältä.

– Päivällä on liian kuuma, joten aamut ja illat ovat tärkeitä. Aamukymmeneen mennessä pitää palata kotiin – muuten paistuu. Jos teen 70 kilometrin lenkin, pitää lähteä jo kuuden aikaan, Leevi kertoo.

Pariskunta kertoo, että taannoin seudulla pyöräilivät vain ulkomaalaiset.

– Paikalliset ajattelivat, että siinä ne tyhjätaskut farangit polkevat, mutta nykyisin myös thaimaalaiset ajavat hienoilla polkupyörillä. Meillä on ihan tavalliset kulkupelit, Leevi naurahtaa.

Polkupyöräily on yleistynyt Thaimaassa.
Polkupyöräily on yleistynyt Thaimaassa.

Kaija ja Leevi käyvät ostoksilla lähimarketissa.
Kaija ja Leevi käyvät ostoksilla lähimarketissa.

Lenkin jälkeen pariskunta pulahtaa oman kylän uima-altaaseen vaikka vesijuoksemaan. Niin Kaija tekee monta kertaa viikossa.

– Juoksemme naapurin rouvan kanssa ja päivitämme samalla kuulumiset. Lisäksi käyn tyttäreni Päivin vetämillä vatsatanssitunneilla. Hän tanssii ammatikseen ja on esiintynyt jopa Thaimaan prinsessalle. Päivi pitää kotikylässämme ilmaisia tanssitunteja ja asuu thaimaankiinalaisen miehensä ja poikansa Sisun kanssa meitä isovanhempia vastapäätä, Kaija sanoo.

"Talvella Suomessa tuntuu, että kaikki on harmaata, vaatteita ja ihmisten ilmeitä myöten."

Jollei ole pyöräilypäivä, Kaija ja Leevi menevät kylän kuntosalille, jonka vieressä lämpiää suomalainen sauna. Saunominen tekee hyvää fyysisen rasituksen jälkeen, vaikkei tropiikissa muutenkaan lämpöä puutu.

– Hua Hinin ilmasto on leudompi kuin muualla Thaimaassa. Täällä sataa harvoin, jollei ole sadekausi, eikä lämpötila nouse yli 35 asteen kuin kesäisin, mutta silloin olemme Suomessa.

Puolukkahilloa Ikeasta

Kaija möyrii mielellään Thaimaan-kodin pihalla, jossa kasvaa orkideoja ja hedelmäpuita. Puutarhuri leikkaa nurmikon ja muotoilee puut.
Pihalta löytyy silloin tällöin käärmeitä – ne puutarhuri vie kotiinsa syötäväksi. Terassilla nautitaan aamupuuro ja juodaan iltapäiväkahvit. Suomesta tuodussa savustuslaatikossa valmistetaan kalaa, joka hankitaan tukusta.

Entisenä kotitalousopettajana Kaija laittaa ruokaa ja leipoo mielellään. Tänään herkutellaan tuoreilla sämpylöillä ja munkeilla. Ruokana on kaalikeittoa.

Ruisleipää, näkkileipää, Oivariinia ja Oltermanni-juustoa pariskunta tuo täydet matkalaukulliset Suomesta. Bangkokin Ikeasta he ostavat esimerkiksi puolukkahilloa. Kaupassa käydään kodin lähellä isossa marketissa, josta saa jopa hollantilaista salmiakkia.

– Jos on erityistä syytä juhlaan, syömme ravintolassa. Usein ei ole tarvetta, sillä vaimoni tekee hyvää ruokaa, Leevi sanoo.

Päivällisellä Eeva-Liisa Jairin ja Juha Hallenbergin kanssa kalaravintolassa Hua Hinin satamassa. Juha on alueen Suomi-Seuran puheenjohtaja.
Päivällisellä Eeva-Liisa Jairin ja Juha Hallenbergin kanssa kalaravintolassa Hua Hinin satamassa. Juha on alueen Suomi-Seuran puheenjohtaja.

Myös Hua Hinin rannat sijaitsevat lähellä.
Myös Hua Hinin rannat sijaitsevat lähellä.

Suomalaiskylässä tullaan tutuiksi

Kyläilyä, kahvittelua ja yhteisiä lounaita ystävien kanssa on usein. Toisella puolella tietä asuvat Kaijan veli ja hänen vaimonsa saattavat poiketa vaikkapa hernekeitolle. Naapurissa taas on veljenpojan perheen lomakoti.

– Veljeni perheineen tekivät kaupat jo ensikäynnillään täällä. Veljenvaimo tekee graafikon työtä etäyhteyden kautta Suomeen, Kaija kertoo.

"Palasimme Thaimaahan monesti, kunnes päätimme ostaa talon."

Koko Eedeniksi nimetyn lomakylän väki tuntee toisensa, ja muutenkin lähialueella asuu paljon Leevin ja Kaijan tuttuja. Hua Hinin seudulla on jo viisi suomalaista lomakylää.

– Elämä on sopivan aktiivista. Thaimaalaiset ovat ystävällisiä ja iloisia. Valoisa elämänasenne tarttuu. Talvella Suomessa tuntuu, että kaikki on harmaata, vaatteita ja ihmisten ilmeitä myöten.

Kaija ja Leevi ulkoilevat paljon, mutteivät viihdy rannalla.
Kaija ja Leevi ulkoilevat paljon, mutteivät viihdy rannalla.

Thaimaa hurmasi ensivierailulla

Yhteyksiä Suomessa ja Japanissa asuviin poikiin ja neljään lapsenlapseen pari pitää Skypen välityksellä. Televisiota he eivät avaa ollenkaan.

– Uutiset saamme netin välityksellä. Suomen iltauutiset ovat aikaeron vuoksi meille päivän ensimmäiset – ne katsomme heti herättyämme. Toivon vain, että Yle saisi Areenan näkymään ulkomaillakin. Katsoisimme mielellämme ainakin joulurauhan julistuksen, Leevi sanoo.

Muuten pari ei ikävöi Suomeen. Kivikankaat ovat viihtyneet Thaimaassa jo seitsemän talvea. Heillä käy vieraita kotimaasta joka vuosi.

– Tulimme tänne ensi kerran juhlimaan Kaijan 50-vuotissynttäreitä. Haaveemme oli viettää talvet lämpimässä, Kanariakin tuntui liian viileältä. Palasimme Thaimaahan monesti, kunnes päätimme ostaa talon.

Päivi-tytär asui tuolloin Bangkokissa ja esitteli uutta kotimaataan vanhemmilleen. Nykyisin kun tytär on työmatkoilla, Kaija ja Leevi auttavat 5-vuotiaan Sisun hoidossa.

Pieni, tummatukkainen poika juoksee nytkin ulko-ovelta Kaija-mamman syliin. Hän on juuri palannut koulusta.

– Ensin kotiin pesemään kädet ja jalat, sitten pääset syömään, Päivi komentaa.

Sisu on kielimies: hän puhuu mamman, papan ja äidin kanssa suomea, koulussa englantia sekä isän ja tämän sukulaisten kanssa thaita. Jos isovanhemmat tarvitsevat, Sisu osaa toimia tulkkina.

Poika hotkii lautasellisen puuroa ja kinuaa mammalta jälkiruokaa.

lapsikuva

Kesällä Suomeen kuumuutta pakoon

Vaikka suomalaisten keskinäinen sosiaalinen elämä on vilkasta, huahinilaisten kanssa ei ole helppo ystävystyä.

– On vaikea ymmärtää aasialaista kulttuuria, jossa ei koskaan sanota ei. Kerran puutarhuri ei tullut viikkoon, koska hän oli sairastunut. Emme tienneet sitä, eikä hän yksinkertaisesti voinut sanoa sitä meille, vaikka soitimme hänelle ja tiedustelimme asiaa, Leevi harmittelee.

Thaimaassa suurin osa suomalaisista pärjää alkeellisen englannin turvin. Thai on vaikeaa ääntää, ja harva opettelee muuta kuin tervehdykset.

Paluumatkan jälkeen kestää viikko tottua aikaeroon ja ilmastoon.

Kivikankaat lentävät Suomeen kuuman kauden alkaessa huhtikuussa ja palaavat alkusyksystä.

Kokkolassa asuneet Kivikankaat vaihtoivat hiljattain Suomen-kodikseen kerrostalon Järvenpäässä, jotta he voivat viettää mahdollisimman paljon aikaa Tuusulassa asuvan pojan perheen ja lastenlastensa kanssa.

Paluumatkan jälkeen kestää viikko tottua aikaeroon ja ilmastoon. Villasukat ovat Suomessa alkuun kovassa käytössä.

Aamukahvit juodaan omalla terassilla.
Aamukahvit juodaan omalla terassilla.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 18/2016.

Hyvä tietää: Hua Hin

Näin perille

Finnair lentää Bangkokiin jopa kahdesti päivässä 25.3. asti. Edestakainen lippu alkaen noin 640 e. Minibussi Bangkok- Hua Hin 5 e, taksi 40-50 e.

Taksi Hua Hinin keskustasta lomakylä Eedeniin noin 5 e.

Paras aika matkustaa

Lokakuusta maaliskuuhun. Muulloin voi olla sateista tai viileää.

Hintataso

  • Talon viikkovuokra Hua Hinin alueella 250-300 e.
  • Kaksio maksaa Hua Hinissa noin 50 000 e, omakotitalo noin 100 000 e.
  • Vesilasku 2,50 e/kk, sähkö Suomen hinnoissa.
  • Lounas keskitason ravintolassa alkaen 2 e.
  • Kaupoissa thaimaalaiset tuotteet ovat edullisia, eurooppalaiset jugurtit ja juustot samanhintaisia tai kalliimpia kuin Suomessa.
  • Kampaaja tai parturi 2 e.

Hua Hinin Suomi-Seura

Seuraan kuuluu 300 jäsentä. Kursseja ja harrastuskerhoja. huahininseudunsuomalaiset.fi

Vinkkejä

  • Teettämällä ison hammasremontin Thaimaassa voit säästää matkan lento- ja hotellikulut. Esimerkiksi Hua Hinin klinikka on moderni ja hammaslääkäri taitava. Hampaan paikkaus 15-20 e, juurihoito 200 e. Leevi Kivikangas, hammaslääkäri itsekin, on ollut tyytyväinen palveluun.
  • Asunnon osto Thaimaasta vaatii paljon paperityötä. Etsi avuksi luotettava juristi.
  • Selvitä viisumiasiat ja asumiseen liittyvät säännökset etukäteen. Thaimaahan ei voi vain jäädä pitkälle lomalle. - Tee oleskeluilmoitus 24 tunnin kuluessa saapumisesta. Jos ilmoitus jää tekemättä, seuraava oleskelulupa voidaan evätä.
  • Yli 50-vuotias voi saada eläkeläisviisumin kahdeksi talveksi. Tosin sillä ei voi poistua maasta.
  • Hanki vakuutus. Sairaalareissu voi maksaa jopa kymmeniätuhansia euroja. Pidä vakuutuskortti aina mukana. Sairaala ei aloita hoitoa, jos maksusta ei ole taetta. Hätätilanteessa kallisarvoista aikaa voi kulua turhaan selvittelyyn.

Kykladien saaristo hehkuu lämpöä pitkälle syksyyn. Santorini on saarista suosituin. Seikkailijalle sopivat Tinos, Syros, Mykonos, Delos ja Andros.

1. SANTORINI

Maailman valokuvatuin auringonlasku

Seitsemältä on jo myöhäistä. Jos haluaa istua mukavasti auringon painuessa mereen, sopiva paikka pitää varata hyvissä ajoin. Oian kylään pakkautuu illallisaikaan tuhansia turisteja, kännykkäkamerat napsuvat.

Pinta-alaan nähden Santorinilla on enemmän matkailijoita kuin millään muulla Kreikan saarella, 1,5 miljoonaa vuodessa. Asukkaita on vain 12 000.

Saaren suosio perustuu jylhiin maisemiin mereen romahtaneen tulivuoren reunalla. Jyrkät, kapeat tiet vievät söpöihin pikkukyliin,
kuten Pyrgosiin, vaaleahiekkaiselle Monolithos-rannalle ja Faroksen majakalle. Saaren ajaa autolla päästä päähän noin tunnissa.

Huono puoli on korkea hintataso. Kolmen ruokalajin illallinen keskitason ravintolassa maksaa noin 50 euroa. Parhaat ateriat nautin Exo Gonian kylän Metaxy Mas -tavernassa ja Perivolos-rannan Sea Sidessa. Edullisinta on ostaa ruokaisia piirakoita leipomoista.

Ota mukaan hyvät kengät. Jos kunto kestää, kävele Skaroksen lohkareelle ja sieltä rantaan.

  • Viikko alkaen noin 600 e. Syys–lokakuu on miellyttävää matkustusaikaa.
  • santorini.gr

2. TINOS

Kappale aitoa kreikkalaista arkea

Tinoksen pääkaupungin satamakadulta nousee kukkulaa kohti leveä Leoforos Megalocharis -katu. Kadulla on pehmustettu kaista pyhiinvaeltajille, jotka konttaavat Panagia Evangelistran kirkkoon suutelemaan ihmeitä tekevää ikonia.

15. elokuuta kaistalla on ruuhkaa, kun kymmenettuhannet uskovat juhlivat Neitsyt Mariaa.

Muulloin Tinos on aito rauhallinen kreikkalaiskaupunki, jonka kivikujien liha- ja kalakauppojen, leipomoiden, souvlakikioskien ja kahviloiden luona on kivaa kuhinaa. Kalakaupan Markos-pelikaani kulkee vapaana.

Saarella on enimmäkseen kreikkalaisia matkailijoita, lentokenttä puuttuu.

Malamatenia-tavernassa saa Tinoksen yrttimakkaraa ja meizanosalataa, viereisen kirkon pihassa pidetään ristiäisjuhlia.

Kyliin pääsee bussilla. Panormos mon rauhallinen kalastajakylä, Volaxissa on korinpunojia. Dio Horian keskiaikaisesta kylästä on upeat maisemat merelle.

Saarella on 15 kilometriä hiekkarantaa. Moni ranta on autio suurimman osan vuodesta.

  • Lennä Ateenaan, ota bussi Rafinan satamaan, josta lautta vie perille kahdessa tunnissa.
  • tinos.gr

3. DELOS

Saaren kokoinen ulkoilmamuseo

Kun kävelee tuhansia vuosia vanhoissa kortteleissa, tulee epätodellinen tunne. Yleensä antiikin patsaat ja esineet ovat vitriineissä, mutta täällä ihailemme niitä raunioituneiden talojen ja temppelien sisäpihoilla. Monissa rakennuksissa on hienot mosaiikkilattiat.

Delos on Unescon maailmanperintökohde ja Kreikan merkittävimpiä arkeologisia alueita. Mytologiassa se tunnetaan jumalsisarusten Apollonin ja Artemiin synnyinsaarena.

Saarella ei ole mitään suojaa auringonpaisteelta, joten varaa peittävä vaatetus, aurinkovoidetta ja tarpeeksi juotavaa. Monilla on sateenvarjot päivänvarjona. Onneksi museon yhteydessä on pieni kahvio, josta saa kylmää juotavaa.

Hellenistisellä ajalla noin 100 eaa. Deloksella oli 30 000 asukasta, ja satama oli Välimeren vilkkaimpia. Nyt saarella asuu vain muutama kesätyöntekijä.

Kreikan valtio antoi paikan työmaaksi ranskalaisille arkeologeille vuonna 1872, ja siitä alkaen tutkittavaa on riittänyt. Kuuluisimmat jäännökset ovat leijonat, jotka sijoitettiin museoon. Esillä on kopioita.

Delokselle kannattaa ottaa uimapuku mukaan, sillä saari on täynnä rauhallisia kivirantoja.

  • Delokselle pääsee kesäisin laivalla Naxokselta ja Mykonokselta, josta laivalippu maksaa 20 e. Museolippu 6 e.
  • odysseus.culture.gr

4. MYKONOS

Bilettäjän paratiisi

Mereltä katsottuna Mykonos on kaunis, puhdas ja täydellisyydessään jopa hieman epätodellinen. nLaiva jää parin kilometrin päähän kaupungista, mutta satamasta tulee vesibussi vastaan.

Kaupunki on syötävän söpö, sinivalkoisia taloja, valkoisiksi kalkittuja kujia, laatuputiikkeja ja trendikkäitä kahviloita.

Sokkeloiset kujat ovat täynnä yllätyksiä. Kulman takana voi olla pramea kenkäliike tai pittoreski taidegalleria. Ylihinnoiteltu drinkki kannattaa juoda pikku-Venetsiassa tuulimyllyjen kupeessa. Ravintolapöydät ovat valaistun merenpohjan vieressä.

Mykonos on Santorinin ohella Kreikan kalleimpia paikkoja. Se on kreikkalaisen ja kansainvälisen suihkuseurapiirin suosikki.

Vapaa ilmapiiri viehättää seksuaalivähemmistöjä, ja sateenkaarilipuilla merkityissä baareissa bileet jatkuvat aamuun. Tunnelma on suvaitsevainen, ja heterot ja homot bailaavat sulassa sovussa.

Paradisen ja Super Paradisen rannoilla tanssitaan pöydillä ja muhinoidaan aurinkotuoleilla, mutta rauhaakin saarella riittää.

  • Tinokselta pääsee Mykonokselle monta kertaa päivässä. Matka kestää 20 minuuttia.
  • mykonos.gr

5. ANDROS

Vaatii vaivannäköä

Saaren pääkaupunkiin Androkseen tulemista ei haluta tehdä liian helpoksi. Satama on Gavriossa saaren länsirannikolla tunnin
bussimatkan päässä kaupungista.

Bussi keskustaan kiemurtelee kaunista reittiä rannikkoa pitkin. Matkalla näkyy hiekkaisia uimapoukamia. Reitti kulkee läpi Batsin kylän, jossa on eniten rantaturismia.

Andros on elegantti, rauhallinen ja vehrein kaikista Kykladeista. Vaikuttaa siltä, että saarella olisi vain paikallisia. Monilla varakkailla kreikkalaisilla on siellä asuntoja.

Kaupunkia halkoo pitkä pääkatu, jonka varrella on vaaleanpunaisia ja keltaisia taloja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Kaupungin sievä vanha osa on rakennettu kapealle kannakselle.

Kato Kastro on vanha linnake piskuisella saarella. Sinne voi kävellä tai kontata ikivanhaa kaiteetonta jyrkkää kaarisiltaa pitkin. Moni ui kaarisillan alla. Toinen uimapaikka on pienen keskusaukion kiviportaiden alapäästä mavautuva pitkä hiekkaranta.

Taksimatka satamasta kaupunkiin maksaa 45 euroa, bussimatka 5 euroa.

  • Laivalla Rafinasta Androkselle kahdessa tunnissa.

6. SYROS

Hieman kuin Italiassa

Laiva lipuu lahdenpoukamaan, Kykladien saariryhmän hallinnollisen pääkaupungin keskustaan. On pakko nielaista ihastuksesta, sillä Ermoupoulin kaupunki nousee amfiteatterimaisesti kahden kukkulan välistä.

Kaupungissa on vähän italialaistyylinen tunnelma. Sitä sanotaankin Pikku-Milanoksi. Keskustoria ympäröivät isot uusklassiset hallintorakennukset, joiden kivijaloissa on varjoisia kahviloita ja baareja.

Illalla aukiolla on leppoisa tunnelma. Lapset juoksevat kauniiksi hioutuneilla marmorilaatoilla ja vanhemmat seurailevat heitä nauttien samalla ouzoa ja mezealkupaloja. Lähistön kapeilla basaarikujilla on pieniä putiikkeja.

Kannattaa kiivetä marmoriportaita ylös kukkulalle, jossa on viehättävä keskiaikainen Ano Syros -kaupunginosa. Agios Giorgiosin kirkolta näkee 1200-luvulla rakennettuja taloja ja meren yli Tinokselle ja Delokselle.

Ermoupoli ei ole rantakohde, mutta Galissan ja Poseidonian kylissä on kauniit rannat. Taksi Galissaan maksaa 20 euroa.

  • Syrokselle pääsee Pireuksen satamasta mAteenasta ja Tinokselta tunnissa.
  • siros.gr

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 16/2017.

Kolilla voi ihailla kansallismaisemaa korkeuksista, kallioluolien syvyyksistä, tuopin äärellä tai hevosen selästä.

1. Paljussa maan ja taivaan välissä

Saunan kiviset lauteet näyttävät pelottavan kuumilta, mutta varovainen kokeilu sormenpäällä paljastaa ne yllättävän viileiksi. Löylykaveri osaa kertoa, että vuolukiven sisällä kiertää vesijäähdytys.

Lasiseinän takana aukeaa komea maisema. Avaraa ikkunapintaa riittää, sillä Kolin laelle rakennettu kylpylä ottaa kaiken irti upeasta sijainnistaan.

Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.
Juhlava maisema antaa paljukylvylle lisähohtoa.

Parhaimmillaan maisema on ulkoterassille rakennetusta paljusta katsottuna. Tynnyrin 34-asteisessa vedessä tarkenee talvellakin.

Koli Relax Spa on pieni ja rauhallinen –ja sellaisena se halutaan pitää. Lapset ovat tervetulleita päiväsaikaan, mutta kello 16:n jälkeen ikäraja on 18 vuotta. Toisaalta kylpylän palvelut jaaltaatkin on suunniteltu aikuiseen makuun. Vesiliukumäkien sijaan tarjolla on jalkakylpyjä ja tunnelma-allas, jossa veden alla soi Jean Sibeliuksen Finlandia.

Pääsymaksu sisältää pyyhkeen, kylpytakin ja Lumenen kosmetiikkaa. Kuohuviinistä peritään lisämaksu.

2. Siedätyshoitoa ahtaan paikan kammoon

Kolilla rytisi jääkauden aikaan, kun vaara madaltui jäämassojen voimasta satoja metrejä.

Vetäytyvä jää jätti jälkeensä valtavia kivenlohkareita, joiden välissä kulkee eri kokoisia luolastoja. Niistä tunnetuin on Pirunkirkko, yli 30 metriä pitkä ja korkeimmillaan seitsenmetrinen luola, jossa rohkea matkaaja voi poiketa omalla vastuullaan.

Z-kirjaimen mallinen luola on vaikuttava kokemus - niin vaikuttava, että taidemaalari Eero Järnefelt kirjoitti sen seinään haltioituneena runon sata vuotta sitten.

Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.
Pirunkirkkoon pääsee vain ohjatulla retkellä.

Kolin hurjimmalle luolaseikkailulle pääsee vain ohjaajan kanssa. 127 metriä pitkä luolasto on matala, sokkeloinen ja eksyttävä. Jalkavaivoja potevalle retki ei sovi, sillä matkaa taitetaan kontaten ja ryömien. Polvisuojista huolimatta eteneminen panee myös vaatteet koville.

Paikoittain reitti on sen verran tiukka, että eteenpäin pääsee vain tikkusuorana hivuttautumalla, mutta oppaiden mukaan kukaan ei ole juuttunut tunneleihin. Ei ainakaan pysyvästi.

  • Pirunkirkolle on lyhyt matka Rantatieltä.
  • Luolavaellus 30 e, talvisin 40 e. Minimiryhmä 6 henkeä.
  • koliactiv.fi

3. Nelistäen ikimetsiin

Jäyhäntöpäkkä islanninhevonen on kuin tehty Suomen karuihin oloihin. Kolin juurella sijaitsevan Paimentuvan ratsastustilan issikat Snörp, Skjanni ja Fagri näyttävät olevan maisemassa kuin kotonaan. Pellon takana aukeava jylhä näkymä vie ajatukset ennemmin Amerikan Kalliovuorille kuin kotoisiin tunnelmiin.

Paimentuvan tilalla on yhdeksän islanninhevosta, joiden selässä retkeily onnistuu ympäri vuoden. Vain paukkupakkasilla reissu jää tekemättä.

Issikkavaellus sopii kaikille.
Issikkavaellus sopii kaikille.

Vaelluksella tahti on niin rauhallinen, että myös ensikertalainen pysyy hevosen selässä. Alkumatkan jännitys muuttuu hiljalleen ratsastuksen riemuksi. Kolmen tunnin matkalla ehtii nähdä niin kaunista peltomaisemaa kuin kaskenpolton jälkeen rauhassa kasvanutta yli satavuotiasta ikimetsää.

Seuraavan päivän ohjelmaa miettiessä kannattaa muistaa, että ratsastus rasittaa lihaksia, joita harva tulee muuten käyttäneeksi. Retken jälkeen olo on pari päivää hiukan jäykkä.

  • Matkailutila Paimentupa, Kotaniementie 1.
  • Kolmen tunnin ratsastus eväineen 70 e.
  • paimentupa.fi

4. Pikku Ranska keskellä kylää

Punamultainen pihapiiri keskellä Kolin pikkuruista keskustaa on kuin satukirjasta.

Kuin sadusta on myös Kolin Ryynäsen kahvilaa pyörittävien Jean-Francois ja Darja Flognyn tarina. Ranskalainen Jean-Francois, suomeksi Fransu, tuli Suomeen töihin, rakastui maahamme ja päätti perustaa ravintolan yhdessä Murmanskissa syntyneen vaimonsa kanssa. Sopivaa tilaa he etsivät pitkään, kunnes heitä onnisti.

1930-luvulla rakennettu punamullalla maalattu perinnetalo sai huoneisiinsa Kolin Ryynänen -nimisen ravintolan. Gastropubin tunnelma on yhtä aikaa hyvällä tavalla perisuomalainen ja kansainvälinen.

Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.
Ravintola toimii liki satavuotiaassa talossa.

Isäntäväki luottaa paikallisuuteen ravintolan ruuassa: kala tulee Pielisestä ja pihviliha paikalliselta tuottajalta. Ilahduttavan laaja olut- ja viskivalikoima taas kurkottaa rohkeasti Eurooppaan. Kahvin kanssa maistuvat korvapuustit.

Ravintolakäynnin jälkeen vierailija voi yöpyä Ryynäsen pihapiirissä idyllisessä aitassa. Päärakennuksen yläkerrassa on taiteilijaresidenssi, jota suomalaiset ja ulkomaiset ammattitaiteilijat voivat vuokrata edullisesti. Taiteilijaresidenssistä ja sen toiminnasta vastaa Kolin kulttuuriseura.

...sekä tietysti:

5. Ukko, akka ja kansallismaisema

Säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Pekka Halonen ja Eero Järnefelt sekä moni muu taiteen kultakauden mestari on iskostanut teoksillaan Pohjois-Karjalan korkeimman vaaran suomalaiseen sielunmaisemaan.

Kun seisoo Kolin korkeimmalla huipulla Ukko-Kolilla, on helppo ymmärtää kansallisromantikkojen intoilua. Alla aukeaa metsien vihreyttä ja järven sinisyyttä. Vieressä on Akka-Koli.

250 metriä alempana kimaltelee Suomen viidenneksi suurin järvi Pielinen, jonka vastaranta on kaukana katseen tavoittamattomissa. Täällä ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.
Kolilla ihmisen on helppo tuntea itsensä pieneksi.

Vaaran huippu on osa Kolin kansallispuistoa, jossa vierailee vuosittain yli 150 000 ihmistä. Heidän seassaan laiduntavat suomenlampaat ja kyyttölehmät.

Vaikka Kolin maasto on hyvin vaihtelevaa, osa poluista sopii myös liikuntarajoitteisille. Pisimmät merkityt reitit ovat yli 60 kilometriä pitkiä.

Jos patikointiin ei ole aikaa, luontokeskus Ukko kertoo alueen luonnosta ja historiasta.

Mäkisen metsämaaston lisäksi Kolin kansallispuistoon voi tutustua myös Pielisen rannalla tai ainutlaatuisilla Hiekkasaarilla, jonne järjestetään kesäisin venekyytejä.

Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.
Suomenlampaat kuuluvat Kolin maisemiin.

Artikkeli on julkaistu myös ET-lehden numerossa 14/2017.