Pykeijän kylä elää kalastuksesta ja veneitä on paljon. Tämä yksilö on hyvin kauniilla tavalla kulahtanut.
Pykeijään rakennettiin tie vasta 1960-luvulla. Kahdenkymmenen kilometrin matka kulkee karun maiseman läpi.
Pysäyttävän kaunis kylänäkymä palkitsee Pykeijään saapuvan. Tämä tulee äkkiarvaamatta kallion takaa eteen.
Luonto on täynnä kiinnostavia yksityiskohtia: kauniisti pyöristyneitä kiviä, rosoisia simpukankuoria ja tuulessa vaalentuneita puita.
Jostain syystä kaikkien veneiden pohjat olivat tosi kauniita! Liekö sattumaa vai harkittua.
Pykeijän rannalla istuessa ei voisi olla varma, että on pohjoisessa. Näkymä voisi olla yhtä hyvin Kreikasta tai Kroatiasta! Vuorovesi tekee rannasta koko ajan muuttuvan.
Suomalaiset kutsuvat kylää Pykeijäksi, mutta sen norjakielinen nimi on hiukan eri näköinen.
Veneiden väri-ilottelu jatkuu! Näistä saisi vaikka postikortteja.
Yksi kesänä kohokohtia oli Jäämeressä uinti. Ranta on hyvin matalaa, joten veteen piti lössähtää uimaan käsipohjaa. Muuten olisivat jalat ehtineet paleltua!
Pykeijässä on 18 ammattikalastajaa, joista suurin osa on jo ikämiehiä.
Pikkukalastusalukset näyttävät hyvin söpöiltä tyynessä satamassa. Tuulella ja myrskyllä näkymä on varmasti täysin toisenlainen!
Verkot ja vanhat ladot ovat kuin kauniita taideasetelmia teiden penkereillä.
Monilla on kalaa kuivumassa kotirannassaan. Useallakin pihalla näkyi huussin näköinen rakennus, joka osoittautui kalansavustushuoneeksi!
Moottorikelkkoja kylässä on paljon, ja nyt ne viettivät kesälepoa.
Rantahiekkaan on muodostettu kylän nimi kivillä. Se tehtiin ”tilauksesta”, kun joku porukka laskeutui sinne helikopterilla.
Jäämeren sauna on mahtava kokemus. Sitä vuokraa Elsa Haldorsen, bo-a@online.no tai +47 9003 2249.
Pykeijaa ympäröivät kalliot, joissa on helppo kävellä. Paikallinen koira lähti seuraamaan minua reissulleni.
Pykeijässä ei malttaisi levätä lainkaan, koska luontoa pystyy kesällä ihailemaan vuorokauden ympäri. Aina on valoisaa!
Kylän pikkupihat olivat kauniita kuin karamellit. Taloja ja aitoja maalattiin ahkerasti.
Kaija Bækø nauttii ravintola Lassintalossa Pykeijän kalalautasta.
Pienet, suloiset ja sitkeästi maassa kiinni olevat kukat ovat tottuneet tuuleen, myrskyyn ja raatelevaan rajuilmaan.
Kulttuuripolku on mukavan rento kävelyretken kohde.
Reissun päätteeksi keräännyttiin kuuntelemaan paikallista trubaduuria jääkammirantaan (Isgam fjæra). Ihmiset tiesivät tulla, koska koko talkooviikon ohjelma oli jaettu joka talouteen jo edellisellä viikolla. Trubaduuri on Werner Larsen ja avovaimonsa Åshild Weigama. He ovat muuttaneet kylään Tromsasta. Werner on julkaissut muutaman levyn ja esiintyy Pykeijän festivaaleilla.
Pykeijän ystävien lisäksi paikalla oli paljon kyläläisiä. Majan, jossa myytiin kahvia ja maukasta lohikeittoa, olivat vat pystyttäneet paikalla olleista laudoista ja ajopuista Werner ja Åshild. Talkootyötä paikallisin voiminkin!
Näkemiin, Pykeija!
Jäämeren äärellä Varanginvuonon suulla sijaitseva 200 asukkaan Pykeija ja sitä ympäröivä karunkaunis luonto jättävät kävijään lähtemättömän jäljen.
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa meitä Facebookissa
