Mikko Peltola pilkkii mieluiten mökkijärvellä Hämeessä.
Mikko Peltola pilkkii mieluiten mökkijärvellä Hämeessä.

Yleisradion Erätulilla-sarjan juontaja Mikko ”Peltsi” Peltola on hurahtanut pilkkimiseen. Hän neuvoo nauttimaan luonnosta tuijottamatta saaliin määrään.

Pilkkiminen on mukavaa talvipuuhaa, eikä siihen tarvita erillistää lupaa tai maksua. Pilkkiminen kuuluu mato-onginnan lailla jokamiehenoikeuksiin. Valtaosassa joki-, järvi- ja lampialueista saa pilkkiä vapaasti.

Pilkkiminen on kielletty lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa. On myös vesialueita, joissa kalastusta on muuten rajoitettu. Erikoiskohteillekin tosin yleensä pääsee pilkille, kunhan hankkii luvan.

Yle TV2:n Erätulilla-ohjelmasta tuttu kalamies Mikko ”Peltsi” Peltola on jo käynyt koputtelemassa jäitä Helsingin edustalla.

– Alkutalven lämpötilat ovat vaihdelleet rajusti, mutta kunhan jäät paksunevat, suuntaan haukipilkille jollekin rauhalliselle merenlahdelle. Takuuvarma jää löytyy joka talvi myös mökkijärveltä Hämeestä, Peltsi kertoo Metsähallituksen lähettämässä tiedotteessa.

Peltsi käy pilkillä nauttiakseen luonnosta ja ulkona olemisesta. Saalis ei ole hänelle tärkein juttu.

– Kun ei lähde kalaan pelkkä saalis mielessä, ei joudu pettymäänkään pahasti.

Peltsin pilkkivinkit:

1. Tutustu ennalta vesialueen pohjan muotoon. On turha pilkkiä pinnasta, jos kalat viihtyvät pohjassa.
2. Valitse vieheet sen mukaan, mitä kalaa pilkit. Kalat ovat eri kokoisia, ja ne myös syövät erikokoista ravintoa. Hauki nappaa isompaan pyydykseen kuin särki.
3. Tutustu jäätilanteeseen ja pilkkipaikkasi virtauksiin. Älä mene heikoille jäille. Muista ottaa naskalit mukaan.
4. Pukeudu lämpimästi. Jos mahdollista, valitse vedenpitävä pelastautumispuku.
5. Muista hyvät eväät ja lämmin juotava.
6. Varaa riittävästi aikaa. Pilkkimisessä tärkeintä ei ole saalis vaan luonnosta nauttiminen ja rauhoittuminen.
7. Hiljenny. Kalat pelästyvät jään tömistelystä.

Tiesitkö tämän kalastusmaksuista ja -luvista?

Kalastusmaksu- ja lupatarpeeseen vaikuttaa kalastajan ikä, kalastustapa ja kalastuspaikka. Jos kalastaja on 18–64-vuotias ja harrastaa muuta kalastusta kuin onkimista tai pilkkimistä, hänen pitää maksaa kalastuksenhoitomaksu. Se yksinään ei kuitenkaan vielä oikeuta kalastukseen. Lisäksi tarvitaan kalastustapaa vastaava lupa.

Yhdellä vieheellä meri-, järvi- tai lampivesillä kalastettaessa kannattaa hankkia kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu.

Kalastus verkoilla, katiskoilla tai useammalla vieheellä eli esimerkiksi vetouistellen vaatii vesialueen omistajan luvan. Luvaan vaativat myös lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastaminen ja ravustaminen.

Kalastuksenhoitomaksujen kerääminen siirtyi tammikuun alussa maa- ja metsätalousministeriöltä Metsähallitukselle.

Kaikki kalastusmaksut, lupa-asiat sekä lupiin liittyvä neuvonta löytyvät yhdestä ja samasta nettiosoitteesta:

eraluvat.fi

Kalastusmaksu- ja -lupavarat palautuvat aina tavalla tai toisella kalastajalle tai kalavesien hoitoon. Maksu onkin siis paitsi lupalappu kala-apajille myös satsaus luontoon.