Kuka tai ketkä niitä terveyskeskuksen jonoja synnyttää? Tätä ihmettelee Suomen Lääkäriliiton Heikki Pärnänen. Mitä mieltä sinä olet?

Terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät lähellä ihmistä. Näin lupaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta eli sote uudistusta koskeva tiedote.

Jatkossa vastuun terveyspalveluiden järjestämisestä kantavat viisi sote-aluetta, kunnat ovat mukana terveyspalveluiden tuottamisessa. Noin miljoonan asukkaan sote-alueet herättävät tietysti huolen siitä, kuinka palvelujen käy.

Keskittyvätkö ne liiaksi sinne jonnekin?

Joka viides suomalainen asuu kunnassa, jossa terveyskeskuslääkärille pääsee kahdessa viikossa. Saman verran on niitä, joiden kotikunnassa vastaanotolle pääsyä joutuu odottamaan yli neljä viikkoa.

Terveydenhoitolain mukaan hoidontarpeen arvio on tehtävä terveyskeskuksessa viimeistään kolmantena arkipäivänä yhteydenotosta.

Lääkäriliitto teetti pari vuotta sitten kyselyn hoitoonpääsystä puhelinhaastatteluna reilulle tuhannelle suomalaiselle. Vastanneista 60 prosenttia oli käyttänyt terveyskeskusten palveluja edeltäneen vuoden aikana.

Eläkkeellä olevien joukossa osuus oli jopa yli 80 prosenttia. Reilusti yli puolet piti terveyskeskusten pitkiä jonotusaikoja ongelmana.
Miksi jonot syntyvät? Ketkä niitä tekevät?

***

Tarkastelin virkani puolesta muutamaakin tilastoa ja kas: lähes 90 prosenttia palkansaajista, yli miljoona suomalaista, kuuluu työterveyshuollon piiriin. Käytännössä noin puolella työikäisistä suomalaisista on siis kattava, sairaanhoidonkin sisältävä asiakasmaksuton työterveyshuolto. Jonottamatta.

Heillä ei ole tarvetta käyttää terveyskeskusten palveluja.
Lisäksi noin miljoonalla suomalaisella on yksityinen sairauskuluvakuutus ja siten käytössään yksityiset terveyspalvelut. Jonottamatta. 

Jos siis noin puolet väestöstä saa tai hakee terveydenhuollon peruspalvelunsa muualta kuin terveyskeskuksista, onko meillä todella ongelmia palveluiden saatavuudessa?

***

Julkinen järjestelmä ei kykene tuottamaan työterveyshuollon reilua viittä miljoonaa sairaanhoitokäyntiä tai vajaata neljää miljoonaa yksityislääkärikäyntiä. Tai ainakin se maksaisi kunnille ja valtiolle, siis meille kaikille, liikaa.

Liikaa, liikaa, liikaa. Emme voi muuttaa järjestelmäämme paremmin ja tasapuolisemmin kaikkia palvelevaksi, koska se maksaa liikaa.
Terveyspalvelujärjestelmää pitää korjata, se on selvää.

Hoitotakuulainsäädännössä on asettava lääkärille pääsyyn sitova määräaika. Valmisteltavassa sote-uudistuksessa tulee määritellä sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ja niiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit.

Suurin osa perusterveydenhuollon palveluista on terveydenhuollon lähipalveluja. Näitä ovat esimerkiksi neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ja avosairaanhoidon vastaanottopalvelut.

Mitä luulette, olisiko viikko sopiva odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle silloin, kun kyse on ei-kiireellisistä asioista?

Heikki Pärnänen, 55, on Suomen Lääkäriliiton politiikan johtaja. Hän kolumnoi ET Terveys -lehdessä. Uusin lehti, 2/2014 ilmestyy 29. elokuuta.

Osallistu keskusteluun ja kerro kommenttisi alla olevassa keskustelukentässä.  Terveyskeskus vai yksityinen lääkäri? Mikä on sinun näkökulmasi tähän asiaan?