Tallinnan-laivalla voisi asua 1350 euron kuukausivuokralla. Missä muualla tuolla samalla summalla voisi viettää kuukauden? ET-lehti selvitti vaihtoehdot.

ET-lehti kertoi äskettäin Savisen pariskunnasta, joka majoittui putkiremontin ajaksi laivalle. Saviset asuivat laivalla vajaan viikon, mutta ET selvitti laivayhtiöiltä kuinka paljon maksaisi pitempi asuminen. Halvimmalla voisi asua Eckerö Linella, jossa kuukausivuokraksi tulisi 1350 euroa.

Missä muualla tuolla samalla summalla voisi asua? ET selvitti eri vaihtoehdot.

Omakotitaloon vai eduskuntatalon naapuriin?

Helsingin vuokratasoa pidetään kovana. Asunnonvälityssivustolla Oikotie.fi on tarjolla noin 50 vuokra-asuntoa, joiden kuukausivuokra on noin 1350 euroa.

Summalla pääsee samalla asumaan kaupungin parhailla paikoilla.

Valittavana on esimerkiksi vastaremontoitu 70-neliöinen kaksio jugendtalosta. Katajanokalla sijaitseva talo on aivan rannassa, mutta merinäköalaa ei asunnosta ole. Töölössä taas voisi muuttaa vuonna 1910 rakennettuun kerrostaloon, jonka naapurina on eduskuntatalo. Tämäkin kaksio on juuri remontoitu.

Jos keskustan humu ei houkuta, saa samalla rahalla suuremman asunnon. Pohjois-Helsingistä löytyisi liki sataneliöinen rivitaloasunto, joka kolmine makuuhuoneineen sopisi isommallekin perheelle.

Entäpä jos katseen kääntäisikin toiseen suuntaan, vaikkapa Ouluun?

Vaihtoehdot vähenevät, mutta kaksioiden sijaan asunnoksi löytyykin yli 200-neliöinen omakotitalo viidellä terassilla, saunalla ja kaikilla maailman mukavuuksilla. Jos elämäntilanne sallii, on muutto pohjoiseen enemmän kuin suositeltava vaihtoehto.

Lue myös: Saako Tallinkin ja Eckerön laivoilla asua?

Suomi-Filmin tunnelmissa

ET-lehden kertoma laivamajoitus saattaa houkutella helppoudellaan. Hytti siivotaan kerran päivässä, eikä ruoanlaitosta tarvitse huolehtia. Haittapuolena on rajallinen mahdollisuus käydä maissa hoitamassa asioita, eikä myrskyävä merikään ole kaikkien mieleen. Jos merimatkailu ei innosta, voisi hotelli olla sopiva vaihtoehto.

Hotellialan ammattilaiset valitsivat viime vuoden parhaaksi boutique-hotelliksi Jyväskylässä sijaitsevan hotelli Yöpuun. Sehän olisi tyylikäs majapaikka. Hotellissa olisi esimerkiksi 1950-luvun tyyliin sisustettu Suomi-Filmi-huone. Mikäs siellä olisi asuessa.

– Meillä ei ole pitkäaikaismajoittujia hotellissa ollutkaan. Hotellihuoneen hinta aamiaisineen olisi noin 2000–2500 euroa kuukaudessa, kertoo yrittäjä Ari Pärnänen Yöpuusta.

Hinta karkaa silti Tallinnan-laivaa korkeammaksi eikä 1350 euron budjetti riittäisi tässä hotellissa. Joissakin hostelleissa tuolla kuukausisummalla eläminen olisi mahdollista.

Luonnonläheisempää majoitusta etsivälle voisi sopia Rastilan leirintäalue. Se on meren rannalla, mutta kätevästi metromatkan päässä Helsingin keskustasta. Sieltä voi vuokrata 1–4 hengelle sopivan perhemökin hiukan yli tuhannella eurolla kuukaudessa. Hinta tosin nousee kesäksi, mutta talvi rauhallisella leirintäalueella voisi olla elämys.  

"Terveysriskit estävät yli 3 yön majoitukset"

Todellisen talvielämyksen tarjoaa Kemin kuuluisa lumilinna.

Voisikohan lumilinnassa asua koko talven?

– Olipa mielenkiintoinen kysymys! Meillä ei oikeastaan noin pitkäkestoinen majoitus ole realistinen vaihtoehto. Pääasiallinen syy siihen on, että majoittuminen tapahtuu kylmässä. Lumihotellin huoneissa lämpötila on viisi astetta pakkasen puolella, kertoo Titta Vuorinen Kemin Matkailusta.

– Sen takia suositeltava majoitusaika on yleensä yksi, enintään kaksi yötä. Pitkäkestoisen kylmässä nukkumisen aiheuttamien mahdollisten terveysriskien vuoksi emme pääsääntöisesti tee yli kolmen vuorokauden varauksia.

Pitkäaikainen majoitus voisi muuttua hankalaksi senkin takia, että lumilinnan huoneissa ei ole vessoja ja suihkuja. Isoin ongelma on kuitenkin se, että kuukausivuokra nousee reilusti yli 3000 euron.

Kotitarveviljelijä ja kalastaja säästävät ruokalaskussa, mutta onnistuu se ostoruuan varassa olijaltakin. Avainsana on ajoitus.

1. Tunne satokaudet ja osta oikeaan aikaan

Saatavuus vaikuttaa merkittävästi vihannesten ja marjojen hintaan kesällä. Selvitä, mihin ajankohtaan pääsatokaudet kotimaassa osuvat. Koska vuodet eivät ole veljeksiä, seuraa uutisia ja tutkaile erityisesti torikauppiaiden tarjontaa. Kannattaa piipahtaa torilla lähellä sulkemisaikaa, koska silloin voi tehdä todella edullisia ostoksia.

Tuontilajikkeista kesäsesonkiin kuuluvat muun muassa aprikoosi, kirsikka, luumu, maissi, melonit, munakoiso, nektariini ja persikka.

2. Tiedosta tarpeesi, älä haali

Vaikka halvalla saisit, älä hamstraa marjoja metsästä tai tomaatteja torilta enempää kuin käytät heti tai talven mittaan. Kalleimmaksi tulee heittää ruokaa pois.

Taloutesi talvivarastojen tarve on ehkä vuosien mittaan vähentynyt: sunnuntaivierailulla käyvät lapset eivät edes perheineen jaksa syödä yhtä paljon kuin kasvuikäisinä kotona asuessaan. Jos pakastin pursuilee ja kellarin hyllyt notkuvat vielä juhannuksen alla edellisvuoden satoa, on aika päivittää säilömisen määrää.

Lue myös: Herkuttele pakastin tyhjäksi – näitä uskaltaa vielä käyttää 

3. Jos kasvatat itse, laske tuotoksi myös hyvä mieli

Ahkera kotitarveviljelijä voi omalla työllään pitkän päälle säästää ruokakaupan laskussa. Aloitusinvestointeja silti kertyy esimerkiksi työkaluista, kasteluvälineistä, suojarakenteista, taimista, siemenistä ja lannoitteista.

Jos omaa viljelymaata ei ole, palstan voi vuokrata kunnalta tai puutarha- tai asukasyhdistykseltä. Pienimuotoista kasvatusta pystyy harrastamaan vaikka parvekkeella. Jos rahansäästö on ykkösasia, kannattaa keskittyä yrtteihin ja salaatteihin.

Itse kasvatettuun ruokaan liittyy kuitenkin myös muita etuja, jotka voi laskea tuotoksi: parvekkeella ja kasvimaalla puuhaillessa saa hyötyliikuntaa ja mielihyvää. Moni arvostaa kotona kasvaneen ruuan puhtautta ja tuoreutta.

4. Luonnostakin saat vihanneksia

Nokkonen, voikukka ja vuohenputki ovat runsassatoisia luonnonvihanneksia, joiden keruu puhtailta kasvupaikoilta on silkkaa säästöä talousmenoissa.

Syötäväksi sopivia yleisiä villivihanneksia on useita kymmeniä, joten syötävää riittää. Lajitunnistuksen kanssa pitää olla tarkkana.

Parhaimmillaan villivihannekset ovat nuorina ja nuppuisina, joten pääkeruukausi on alkukesästä. Vielä sen jälkeenkin ehtii mainiosti kerätä esimerkiksi mustikan, villivadelman ja horsman lehtiä sekä mesiangervon ja apilan kukkia teehen.

Jokamiehenoikeuden ulkopuolelle jäävät muun muassa kuusenkerkät, puiden silmut, lehdet ja versot.

5. Sata kiloa marjoja tarjolla jokaiselle

Suomen luonnossa kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa marjaa. Huononakin satovuonna marjoja kypsyy sata kiloa jokaista suomalaista kohti. Eniten kerätään puolukkaa ja mustikkaa, mutta niidenkin sadosta 90 prosenttia jää metsään.

Kerää ja syö marjoja reilusti jo tuoreina, älä tyydy vain säilömään niitä talven varalle.

Lue myös: Marjat säilöön! Älä tee näitä virheitä pakastaessasi

6. Lavenna sienien tuntemustasi

Peräti 60 prosenttia suomalaisista ei sienestä. Lisäksi suurin osa sienten kerääjistä keskittyy vain 5-10 sienilajiin.

Elintarvikeviranomaisen suositeltavien ruokasienten listalla on 23 helposti tunnistettavaa lajia. Kun opettelet tunnistamaan niistä muutaman uuden ja teet hieman nykyistä useamman sienireissun, saat helposti lisää ilmaista ruokaa pöytään ja pakastimeen.

Lue myös: Tunnetko syötävät sienet? Testaa tietosi

7. Suunnittele ja säilö

Mieti, miten hyödynnät satokauden parhaiten. Arvioi realistisesti käyttösi ja säilytystilasi. Laadusta tinkiminen voi kostautua, jos halvasta marjalaatikosta puolet onkin homeisia.

Käytä hyväksi kaupan pakasteiden edulliset hinnat ja säästä oma pakastustila taloutesi kannalta arvokkaimmille tuotteille. Säilö sienet ja yrtit kuivaamalla. Hyvinä omenavuosina etsi tarhureita netistä tai kysy reilusti lähiseudun kotipuutarhureilta, voiko omenoita ostaa edullisesti vaikka korjuuapua vastaan.

+ Hyödynnä sesongit!

Kesäkuu

Kaupoista ja toreilta kannattaa hakea kotimaisia retiisejä, varhaiskaalia, nippusipulia, kurkkua, paprikaa ja varhaisperunaa. Metsästä löytyy kantarelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.

Heinäkuu

Sesonkiruokaa ovat kukka- ja parsakaali, salaatit, herneet, avomaankurkku, pinaatti, porkkana, kesäperuna ja mansikka.

Herkku- ja punikkitatit, kangashaperot ja leppärouskut nousevat. Mustikka kypsyy.

Elokuu

Tarjolle tulee suomalaista kesäkurpitsaa, papuja, fenkolia ja varsiselleriä sekä viinimarjoja ja omenoita.

Sienikoriin ilmestyvät haapa- ja kangasrouskut. Metsävadelmat ja hillat kypsyvät.

Syyskuu 

Syksy tuo mukanaan kotimaisen sipulin ja purjon, mukulasellerin, kurpitsan, raitajuuren ja lehtikaalin. Metsästä saa karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja puolukoita.

Lähteet: Anja Hopsu-Neuvonen, Marttalitto, Jaana Vetikko ja Mika Oraluoma, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Mika Jääskeläinen, Kalatukku Eriksson.

Painaako mieltäsi iäkkään läheisen yksinäisyys? Osta hänelle virkistävää seuraa! "Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa", sanoo senioreille palveluja tarjoava Mirka Saarinen. 

– Sopiiko, että etsin papalle maksullisen naisen?

Näin räväkästi Mirka Saarinen kertoi lähipiirille ideastaan – ja murheestaan. Mirkan sydäntä puristi huoli isoisän yksinäisistä ja ilottomista päivistä  palvelutalossa. Omaiset ehtivät vanhuksen luokse Pirkanmaalle vain viikonloppuisin, eivät aina silloinkaan.

Mirka lähti etsimään papalle säännöllistä seuranpitäjää. Mukavaa ja luotettavaa naista, joka kerran pari viikossa ulkoilisi ja seurustelisi puheliaan miehen kanssa. Veisi kuoroharjoituksiin, lukisi ääneen, kuuntelisi tarinoita. Saisi vanhuksen tuntemaan itsensä merkitykselliseksi.

Mirkan laatukriteerit täyttävää ihmistä ei Mäntän seudulta ehtinyt löytyä. Isoisä kuoli pari vuotta sitten.

Seuraa vanhuksille ja helpotusta omaisille

Papan kohtalo oli lähtölaukaus uudelle uralle. Markkinarako ja liikeidea olivat kirkastuneet kuin itsestään. Mirka perusti Seuranan, joka tarjoaa palveluja senioreille.

Samalla Mirka Saarinen tuli tehneeksi suuren henkilökohtaisen elämänmuutoksen, joka oli muhinut mielessä jo vuosia. Ennen Seuranan perustamista hän oli työskennellyt liki parikymmentä vuotta johtotehtävissä Management Eventissä, joka järjestää tapahtumia yritysjohdolle.

Kulunut vuosi on todistanut, että moni omainen on valmis maksamaan vanhuksen laadukkaasta viriketoiminnasta ja asiointiavusta. Tarjolla on myös rupattelua puhelimessa.

Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.
Mirka Saarinen perusti palvelun, joka tarjoaa seuraa vanhuksille.

Moni seniori on tilannut seuraa myös itselleen. Kahvilaan, teatteriin tai lenkille on mukavampi lähteä kannustavassa seurassa.

Palvelua voi tilata myös kertaluonteisesti esimerkiksi omaisten lomareissun ajaksi.

– Hyvän omantunnon ostamisessakaan ei ole mitään pahaa, huomauttaa Mirka.

Asiakkaat asuvat joko kotona tai palvelutalossa.  

Seuranan toiminta on Valviran ja kunkin kunnan virallisesti hyväksymää sosiaalipalvelua.

Palvelun tilaaja on oikeutettu kotitalousvähennykseen – 50 %.

Mitä seura maksaa?

Hinta määräytyy palvelupaketin  mukaan tai omien tarpeiden mukaan räätälöimällä.

  • 2 tuntia joka toinen viikko: 229 e/ kk (kotitalousvähennys 114 e)
  • 3 tuntia joka toinen viikko:  269 e/kk  (kotitalousvähennys 134 e)
  • 2 tuntia viikossa: 320 e/kk (kotitalousvähennys 160 e)
  • 2+2 tuntia viikossa & 2 puhelua (30 min): 769 e/kk (kotitalousvähennys 384 e)

Jokaisen käynnin jälkeen omaisille raportoidaan päivän kulusta ja seniorin tunnelmista.

Lisää tietoa Seurana-palvelusta löydät täältä.

Vertaile

  1. Markkinoilla on myös muita uusia, senioreille tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, kuten Ida Kujanpään johtama Ilostu Oy, jonka toimialaan seurustelun ohella kuuluvat siivoukset ja puutarhatyöt.  
  2. Hämeenlinna seudulla apua askareisiin, ulkoiluun ja muuhun asiointiin tarjoaa Pirkko Ratisen luotsaama toiminimi Kummityttö.
  3. Pääkaupunkiseudulla toimiva Suomen Seniorihoiva tarjoaa seurapidon lisäksi myös sairaanhoidollisia  palveluja.